yksinäisyys satuttaa

Tiedän kyllä miten paljon tuo satuttaa ihmistä. Se voi todellakin vaikuttaa pahalla tavalla ihmisten käyttäytymiseen. Alkaa uskomaan olevansa huonompi kuin muut pelkäämään ettei saa aikaan mitään, mutta aina, aina sieltä on löydetävä jotain hyvää. Koska usko pois, kaikki eivät ajattele pahasti ja maailmassa on ihmisiä niin paljon (suomessakin jo) että edes yksi sellainen sieltä löytyy joka rakastaa sinuakin.
Haluaisin ainakin uskoa että maailmassa on aina joku joka välittää. Nyt jos hypätään sitten vähän masentavanpaa asiaan on se että miten voi olla varma mistä sen löytää? Sieltä paikoista missä tykkää itse käydä. Voisikohan olla. Tietenkin jos ei oikein enää halua lähteä minnekään, se voi olla estona. Minulla ei vielä mitään massiivista ongelmaa ole, mutta siihen suuntaan se alkaa kehityä. Mutta enhän minä ole vasta kuin 15v joten miksi murehtia. Tietenkin joskus epäilee ettei löydä ketään, koska minä en liiku niin paljoa ulkona enkä tykkää juosta meikit silmissä ympäri kaupunkia, oikeastaan minähän en käytä meikkiä. Eikä minulla ole mitään isoja rintoja tai mitään tällaista mitä ne nyt vaatiikin. Käytän löysiaä vaatteita, en halua käyttää kireitä ja siihen vaikuttaa myös se että en uskalla laittaa niitä päälle.


Mutta usko pois isotyttö että tähän ongelmaan löydetään vastaus. Olet vasta 20v. Tiedän että tämä kuullostaa vaikeasti uskottavalta ja pelkältä sivusta katsojan puheelta (olenhan itsekin sen kuullut), mutta jostain löytyy joku joskus.
Siihen on vaikea uskoa. Tiedän senkin. Mutta muuta toivoa minulla ei ole, pakko uskoa.

Tässä ei edes ole kaikki mitä haluaisin sanoa rohkaisuksi, mutta toivottavasti auttaa edes vähän.

~Kala~

auttakaa joku mua, oon 18 ja pelkään etten koskaan saa ketään, vaikka oon normaalin näköinen mies.....

Kaikki lähtee tuolta päänupista, tyttö hyvä :)
Ajattele positiivisesti! Älä kiinnitä huomiota niihin omasta mielestäsi huonoihin puoliisi vaan yritä löytää ne hyvät (tai jos olet kuten minä etkä keksi niitä hyviä niin sitten olet vaan ajattelematta koko asiaa :) Keskity vaan siihen mitä sä olet, ja se mitä sä olet tulee sisältä päin. Jos ihminen on sisältä kaunis niin se ei voi olla näkymättä ulospäin. Ja kauneus on katsojan silmissä.
Ja siitä miehen etsimisestä: ei sitä sen kummemmin tarvi etsiä olet vaan ja elät ja tutustut ihmisiin!:)

Nyt ota itseäsi niskasta kiinni ja suorista selkäsi! 20-vuotiaana sinkkuna et todellakaan ole mikään vanhapiika! Jos et 15 vuoden päästäkään ole ketään löytänyt, voidaan termi "vanhapiika" ottaa suurin varauksin käyttöön.

Mainitset, että yhden yön suhteet eivät tunnu hyvälle. Älä siis silloin harrasta niitä! Ne ovat itsetunnon pönkitystarkoituksessa huonoja. Olosi tuntuu vain entistä pahemmalle, itsetuntosi rapisee ja se näkyy myös ulospäin. Tällöin ei miehiä ainakaan kiinnosta muu kuin seksi.

Älä ota mitään pakkoa tai stressiä miehen hankkimisesta. Tunnen erään naisen, joka pakkomielteen omaisesti etsi miestä itselleen, meni sänkyyn jokaisen kanssa, joka vähänkin esitti kiinnostunutta ja oli kerta kerran jälkeen entistä masentuneempi. Erittäin runsaat yhden yön suhteet vain pahensivat asiaa. Sitten eräänä päivänä kohdalle sattui mukava mies. Ovat olleet yhdessä jo muutaman vuoden.

Tsemiä vaan elämään. Kun nautit elämästäsi ja näytät sen myös ulospäin, alat varmasti vedota myös kunnollisiin miehiin.