Tämä neiti meni ja ihastui vanhempaan mieheen.
Ongelmana vaan on se, etten kehtaa tätä hänelle paljastaa.
Mies on jo ennestään tuttu, tai hänen sukulaisensa ovat ja tiedän jo ennestään että hänellä on takana epäonnistuneita suhteita enemmän kuin laki sallii. Ja kun tätä ikäeroakin on, itse on parikymppinen ja mies lähempänä neljääkymppiä. En vain osaa päättää itseni kanssa, olisiko homma sen arvoista, jos siitä jotain tulisi.
Mukavahan se mies on ja muutenkin ihana, mutta eniten pelottaa miten maailmamme ovat erilaiset. Minä vasta opiskelen, enkä haluaisi lapsia, ainakaan vielä. Ja toinen on töissä, omistaa oman talonsa ja muutenkin elää vakaata elämää. Ja ystävätkin ovat niin eri ikäisiä.
Miten muilla joilla on isoja ikäeroja? Onko teillä ollut samanlaisia tuntemuksia ja kuinka te olette niistä selvinneet?
Ongelmana vaan on se, etten kehtaa tätä hänelle paljastaa.
Mies on jo ennestään tuttu, tai hänen sukulaisensa ovat ja tiedän jo ennestään että hänellä on takana epäonnistuneita suhteita enemmän kuin laki sallii. Ja kun tätä ikäeroakin on, itse on parikymppinen ja mies lähempänä neljääkymppiä. En vain osaa päättää itseni kanssa, olisiko homma sen arvoista, jos siitä jotain tulisi.
Mukavahan se mies on ja muutenkin ihana, mutta eniten pelottaa miten maailmamme ovat erilaiset. Minä vasta opiskelen, enkä haluaisi lapsia, ainakaan vielä. Ja toinen on töissä, omistaa oman talonsa ja muutenkin elää vakaata elämää. Ja ystävätkin ovat niin eri ikäisiä.
Miten muilla joilla on isoja ikäeroja? Onko teillä ollut samanlaisia tuntemuksia ja kuinka te olette niistä selvinneet?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olin naimisissa 21 vuotta vanhemman miehen kanssa. Alussa kun tapasimme, luulin häntä 10 vuotta nuoremmaksi. Menimme naimisiin, hän antoi itsestään kuvan että hän haluaa elää perhe-elämää minun ja kahden kouluikäisen lapseni kanssa. Mutta muutaman kuukauden kuluttua hän istui vain tietokoneen ääressä kaiken vapaa-aikansa, eikä todellakaan halunnut elää perheen kanssa mokomakin erakko. Sitten kun laitoin eron alkuun, hän itki kuin kakara. Sanoin että nyt ei kukaan pyydä sinulta aikaa, saat tehdä ihan mitä itse haluat.
Löysin pari vuotta itseäni vanhemman miehen tämän jälkeen, ja hänkin jo valittaa että ikä alkaa tuntua....mitähän seuraavaksi, pitäisikö näin nelikymppisenä löytää nuori mies.....jotta ei itse tarttis vanheta enne aikojaan noiden äkkiä vanhentuvien miesten rinnalla ;)
olen naimisissa 14-vuotta minua vanhemman miehen kanssa. alku oli hankalaa juuri ikäkysymysten takia, mutta niiden kysymysten yli pääsimme suhteellisen kivuttomasti. Kaikissa suhteissa on aina ongelmia. Kannattaa yrittää. Älä heitä ihastusta / rakkautta hukkaan tuon takia.
Itse olen 19 vuotta vanhemman miehen kanssa ollut yhdessä neljättä vuotta. Asumme erillään, mutta ollaan ajateltu yhteen muuttamista. Ei meillä oikeastaan koskaan ole ollut toistemme kaveripiirissä ollut mitään vaikeuksia. Ehkä alussa ihmettelyä mutta sekin mennyt ohi.. Itse olin juuri parikymppinen ja mies vähän alle neljäkymmentä kun tavattiin. Alussa minäkin ajattelin, että katsotaan mihin asti tämä kestää ja sitten mennään eteenpäin. Hyvin meillä on mennyt, jos ei sitten lasketa mukaan niitä parisuhteen ongelmia joita tulee aina välillä. =) Tietenkin saattaa olla etten aina joka käänteessä ole kertomassa mieheni ikää koska tiedän sen aiheuttavan ehkä kummastusta, mutta yhdessä ollaan edelleen... Miehellä ei ole lapsia. No työelämässä on tietenkin enemmän olemaan. Jos hän ei haluaisi olla kanssani niin varmaan olisi sitten jättänyt. Sinun pitää siis tehdä itse ratkaisut ei niitä voi kukaan valmiiksi antaa.. Voittehan tapailla ja sitten katsoa mihin juttu menee.. Eihän sitä kukaan tiedä mihin yhteinen tie vie vaikka olisitte samanikäisiä.
Sitäkin oon vähän miettiny että kun allekirjoittaneen äiti on tehny kakaransa suhteellisen nuorena, niin sais sitte vävyehokkaakseen melkeen itsensä ikäsen miehen. En tiiä osaisivatko minun vanhemmat ees hyväksyä, suhteellisen kärkkäästi ne ainakin aijempia kumppaneita on kommentoinu. Ei siis mitenkään pahalla, mutta onneksi sanovat mielipiteensä.
No se että jos toisella ei riitä suhteelle/perheelle aikaa johtuu tuskin toisen iästä lainkaan. Työnarkomaanin kanssa seurustelleena tiedän kyllä, milloin toinen on sellainen ettei suhteelle tule olemaan aikaan, vaikka toinen mitä tekisi.
Valitettavasti ei omaan lähipiiriin kuuluu yhtään, ainakaan hyvää kokemusta suurista ikäeroista. Aina jommassa kummassa ollut jotain vikaa, niin että suhde on kaatunut.
Hei. Itse seurustelin reilusti nuoremman naisen kanssa pitkään ja kaikki meni hyvin, kunnes hänen muuttonsa toiselle puolelle Suomea teki elämisen yhdessä lopulta liian vaikeaksi.
Ikähän on vain luku, jos asiassa ei ole muita olennaisia esteitä?
Jos miesehdokas on nuorekas, pitää itsestään ja lähimmäisistään huolta, ja tuo ikä on ainut este, niin onko se ylitsepääsemätön ongelma?
Tai onko se ongelma ollenkaan?
Vanhoista suhteista ja virheistä fiksu oppii ja todennäköisesti tällainen mies on jo juoksunsa juossut.
Vertaa esim. ikäiseesi tai vielä nuorempaan, joka on henkisesti täysin kypsymätön, kaikki on kokematta, ei ehkä toivoakaan, että hän vakiintuisi vielä vuosiin, ja josta et voi kuin toivoa, että hän joskus omistaisi jotain, hankkisi ammatin ja hoitaisi oman elämänsä, taloutensa, perheensä ym.
Jos ihastuksellasi on omaisuutta, niin eikö se kerro vastuuntunnosta, ja siitä, ettei ole pistänyt kaikkea menemään? Silloinhan teillä olisi jo kotikin valmiina? Yksi iso murhe vähemmän.
Etkä voi menettää kuin yhden nolon hetken elämästäsi kertomalla tunteistasi, mutta jos jätät kertomatta, se voi kalvaa pitkään- varsinkin sitten jos miehen elämään tulee pysyvästi toinen nainen, jonka kanssa hän aikoo viettää loppuelämänsä. Ja tilanne olisi nolo ainoastaan sinun mielestäsi- mies on imarreltu, jos nainen osoittaa kiinnostuksensa suoraan.
Eikä kaikki miehet halua lapsia- sekin selviää, kun puhut rohkeasti tunteistasi. Lapsenteko on aina yhteinen päätös ja niiden aika on vasta silloin, kun molemmat ovat siihen valmiita.
Ja ystävät eivät ole ystäviä, jos eivät hyväksy toisen aitoja tunteita.
Rohkeasti vaan juttelemaan asiasta kahden kesken.
Molemmat ovat kuitenkin aikuisia ihmisiä- eri asia olisi, esim. jos olisit alaikäinen- se olisi luonnotonta.
Uskon myös, että mieluummin vanhempasi hyväksyvät ison ikäeron kunnollisen miehen suhteen kuin rentun kaverin, joka ei kykene pitämään huolta edes itsestään.
Liikaa ikäeroa.............
Funtsis nyt asiaa kun teidän lapset on parikymppisiä sun ukkos alkaa lähenteleen 70v ikävuotta.
Mua ainakin ois v... jos mun vanhemmat ois ollut puolvuosisataa mua vanhempia.
Ja sä vasta alat oleen kukoistuksessa ei kande lähteen tollasen puolikälopun matkaan,harmeja tulee pitemmällä juoksulla.
"hänellä on takana epäonnistuneita suhteita enemmän kuin laki sallii."
ja
"Mukavahan se mies on ja muutenkin ihana"
Hänen suhteensa tuskin ovat kaatuneet siihen että hän on ollut liian mukava :-) Eli voi olla että ei ihan niiiin mukava sitten loppupeleissä olekkaan.
Kokeilemalla tietenkin selviää, muuten jää mietityttämään.
nuori nainen ja viihdyt parisuhteessa samaan mieheen korkeintaan 15 vuotta, tämä saattaa olla sinulle tilaisuus. Kypsä mies, varallisuutta ja vakiintunut elämä. Jos kuvittelet, että jaksat saman kanssa vuosikymmenet, ikäero alkaa tuntua pahalta sitten kun keski-ikäsi on parhaimmillaan ja äijä eläkkeellä, harmaantunut ja kenties jo sairaalloinen, lastesi isoisäksi sopiva.
mun siskon mies on lähes äitini ikäinen joku 45v ja siskoni on 24.heillä on lapsia mutta jotenkin tuntuu ettei siskoni olisi onnellinen miehensä kanssa koska välillä kun ollaan kävelyllä, hän kertoo miehen ärsyttävyydestä ja kuinka häntä suututtaa tuo mies.aika aikaisin tämän kanssa alkoi seurustelemaan.siskollani ei ole oikein mitään elämänkokemusta tai työkokemusta on vain kotiäiti.eli siinä meni hänen elämänsä.äitinikin olisi suonut sisarelleni jotain parempaa, mutta yrittää nyt sietää tuota miekkosta vaikka sanookin vihaavansa tätä yli kaiken koska mies pilasi sisareni elämän.
eli sinuna en hukkaisi aikaani vanhempaan mieheen, vaikka olisikin mukava ja ihana. etsi niitä omanikäisiä tai itseäsi 5 vuotta vanhempia, kunnollisia miehiä, niitä kyllä löytyy. ei kannata ottaa miestä jolla on "toinen jalka haudassa" koska kummiskin siinä kävisi niin että suhde kaatuu kun teillä on tuota ikäeroa ja eri intressejä,ja kun miehen energiat vähenevät voi se seksikin jäädä sinne unelmiin.
eli mieti vähän, ennen kuin ryhdyt suhteeseen tuon ukkelin kanssa. mieti mistä joudut luopumaan varhaisessa elämänvaiheessa jos mies ei jaksa tai jos häntä ei kiinnosta.
p.s. jossain vaiheessa elämää tulee aina tuollainen vaihe että vanhempi mies kiinnostaisi, mutta se on vain vaihe ja kannattaa unohtaa. itsekin olin aikoinani ihastunut vanhempaan mieheen(opettajaani), mutta pidin sitä vain mieleni oikkuna ja unohdin koko homman.nyt 21 vuotiaana kun ajattelenkin että olin ihastunut opettajaani, minua huvittaa koko juttu. joten järkevää ajattelua peliin.=)
Parempi ittelles olis jos antaisit sen olla vaan ihastusta.Ei siitä mitään tule.Jos miehellä jo useita epäonnistuneita suhteita takana,niin ei mene kun hetki,kun jo itkien lähdet suhteesta.
Näin on näppylät.Odottele rauhassa niin se ihastus menee ohi,ja voit keskittyä parempaan tekemiseen kun itses keräilemiseen epäonnistuneen suhteen jälkeen.
Näin on näppylät.Ei tartte kiitellä.
Minulla ja miesystävälläni on 16 vuotta ikäeroa. Olemme tosin vanhempia kuin te, itse olen 35. Molemmilla enemmän tai vähemmän epäonnistuneita suhteita menneisyydessä ja lapsetkin jo tehtynä.
Kenenkään toisen miehen kanssa en ole ollut niin samalla aallonpituudella, ja niin onnellinen kuin tämän miehen kanssa. Meillä on samanlainen huumori, samoja intressejä, ja molemmilla halu ja kyky keskustella kaikenlaisista asioista. On molemminpuolista aitoa rakkautta ja välittämistä, mistä olen aiemmin saanut vain haaveilla.
Vaikka ikäero tuo omat juttunsa suhteeseen, kumpaakaan meistä se ei yhdessäolossa häiritse. Tulevaisuuden kannalta se varmasti antaa ajattelemisen aihetta. Hyvässä parisuhteessa näistä asioista varmasti voi yhdessä keskustella - iästä riippumatta.
Ulkopuolisten ihmisten mielipiteet eivät minua kiinnosta. Läheiseni eivät onneksi pidä minua niin tyhmänä, että luulisivat, etten ymmärrä, että 16 vuoden ikäero on 16 vuoden ikäero kahdenkymmenenkin vuoden päästä. Tiedostan kyllä, että esim. eläkkeelle jäämiset ja vanheneminen tulevat eri tahtiin. Senkö takia heittäisin tämän suhteen romukoppaan?? Sehän olisi sulaa hulluutta.
ja kadun ikusesti et menin sekaantuun..ensinnäkää ei se nelikymppinen oo terve jos se kaks kymppisen ottaa..se on vaan niin epätoivonen,ku ei muuta saa! tottakai nuori sit kelpaa.. mieti tilanne 20v päästä...oot ite 40, mies KUUSKYTÄ!!! se vois olla sun iskäs! voin myös kertoa, että seksielämä 4kymppisen kanssa oli todella, TODELLA kamalaa.....siis kuollutta.....kerta kuukaudessa riitti...huoh!!
Mulla on itselläni ollut suhteita vain ikäisiini ja ehkä korkeintaan pari vuotta vanhempiin miehiin. Nyt seurustelen 5 vuotta nuoremman miehen kanssa ja täytyy sanoa että fiksuimmasta päästä on, verrattuna entisiini! Ollaan molemmat 20-30v väliltä. Vasta tässä mietin, että millaistahan olisi olla paljon vanhemman miehen kanssa, mutta näitä juttuja lukiessa en sitä ainakaan enää mieti, jos muutenkaan. Vaikka ainahan sitä miettiä saa... mutta en tiiä, ei kai se rakkaus silti ikää katso.