mitä te superhyvännäköiset ihmiset olette siitä mieltä, jos joku "vähemmän hyvännäköinen" ihastuu sinuun työpaikalla?
Vai onko rumalla oikeutta edes ihastua tosi komeaan/kauniiseen tyyppiin?
Olen jo monta vuotta ollut samalla työpaikalla ja alussa vaan katsoin että onpas komea mies, mutta ajan saatossa olen huomannut että meissä on kauhean paljon samaa, olemme molemmat samalla tavalla vähän omituisia ja sellaisia oman tien kulkijoita.
Yhtäkkiä sitten kun hän kerran ohimennen vilkaisi mua silmiin niin putosin johonkin niin syvään suohon etten ole päässyt sieltä viikkokausiin ylös..
Ihan kuin olisi nuoli ammuttu sydämeen, vaikka on minun näinä vuosina joskus ennenkin häntä täytynyt vilkaista.
Minusta tuntuu ettei minulla ole oikeutta tuntea näin koska hän on tosi treenattu kroppainen ja minä olen selvästi ylipainoinen.
Sen takia en kehtaa näyttää hänelle tunteitani vaan ihailen häntä salaa, niin ettei hän huomaa.
Heti jos hän katsoo takaisin niin katson äkkiä muualle ja tunnen oloni tyhmäksi=(
Voiko tuon tyyppinen urheilullinen tyyppi ihastua päinvastaiseen tyyppiin?
Tuntuu vaan että miksi sellainen kiinnostuisi minusta kun maailma on pullollaan hyväkroppaisia naisia?
Ainakin useimmiten tosi hyvännäköiset ihmiset on aika pinnallisia luonteeltaan.
Saisipa pois mielestä koko tyypin=(
En ole koskaan seurustellut tosi komean miehen kanssa ja se olisi varmaan kauhean piinallista kun itse ei ole "hänen tasoaan" ja pinnallisessa maailmassahan tässä eletään kuitenkin.
Vai onko rumalla oikeutta edes ihastua tosi komeaan/kauniiseen tyyppiin?
Olen jo monta vuotta ollut samalla työpaikalla ja alussa vaan katsoin että onpas komea mies, mutta ajan saatossa olen huomannut että meissä on kauhean paljon samaa, olemme molemmat samalla tavalla vähän omituisia ja sellaisia oman tien kulkijoita.
Yhtäkkiä sitten kun hän kerran ohimennen vilkaisi mua silmiin niin putosin johonkin niin syvään suohon etten ole päässyt sieltä viikkokausiin ylös..
Ihan kuin olisi nuoli ammuttu sydämeen, vaikka on minun näinä vuosina joskus ennenkin häntä täytynyt vilkaista.
Minusta tuntuu ettei minulla ole oikeutta tuntea näin koska hän on tosi treenattu kroppainen ja minä olen selvästi ylipainoinen.
Sen takia en kehtaa näyttää hänelle tunteitani vaan ihailen häntä salaa, niin ettei hän huomaa.
Heti jos hän katsoo takaisin niin katson äkkiä muualle ja tunnen oloni tyhmäksi=(
Voiko tuon tyyppinen urheilullinen tyyppi ihastua päinvastaiseen tyyppiin?
Tuntuu vaan että miksi sellainen kiinnostuisi minusta kun maailma on pullollaan hyväkroppaisia naisia?
Ainakin useimmiten tosi hyvännäköiset ihmiset on aika pinnallisia luonteeltaan.
Saisipa pois mielestä koko tyypin=(
En ole koskaan seurustellut tosi komean miehen kanssa ja se olisi varmaan kauhean piinallista kun itse ei ole "hänen tasoaan" ja pinnallisessa maailmassahan tässä eletään kuitenkin.
Vastaukset 19
Vanhimmat
omalta stoorilta..minua on joskus tosin sanottu kauniiksi, mutta en itse pidä itseäni sellaisena. Ja mies, joka oli minusta kiinnostunut, sai jalat alta. Mutta on asioita, joiden pohjalta pidän itseäni jotenkin epäsopivana hänelle, ei voi mitään :(
Minun ihannenaiseni on nainen joka on sinut itsensä kanssa. Yleensä nämä naiset jotka ovat hyvännäköisiä eivät sitä ole sisältäpäin vaan ylpistyvät ehkä hieman liian helposti ja vieraannuttavat itsensä omasta itsestään jonkun median luoman ihannekuvan mukaisesti eli juuri siitä jota minä itse ihmisessä arvostan. Tästä johtuen pidän enemmän aidoista naapurin tytöistä riippumatta siitä onko heillä jenkka-kahvaa, koska se aitous mitä heissä on, on jotain paljon kauniimpaa ja aidompaa kuin mitä näissä median "tuotteissa". Ongelmana minulla itselläni kuitenkin on se, että jos yritän lähestyä naapurin tyttöä niin reaktio vastapuolella on lähinnä että "niin varmaan". Hieman tämä sapettaa.
tää mies piti minua todennäköisesti "naapurin tyttö" tyyppinä, ja aito toki olenkin, mut se, että mies on komea, saa naisen vähän varpailleen.
Se on tietenkin väärin, mutta mies on ehkä saanut kokea ulkomuotonsa vuoksi paljon ihailua, tottunut siihen, että naiset huokailee ja saa kenet haluaa...mulle tulee ainakin tunne, että en todennäköisesti kauan olisi hänen number one.
Jos paljastuu, että mies on oma itsensä, on sinut komeutensa kanssa eikä korosta sitä, saattaisin päästää hänet lähellekin. En missään nimessä yleistä tätä, mut joskus tälläistä on ollut havaittavissa...silti komeet miehet, ihanii katsella, nam..
Jatkan vielä koska kerrot jotain lisää. Eli itselleni koen että tämä ulkonäkö on enemmän kirous kuin etu. En ole pohjimmiltani niin äijä miltä saatan itse vaikuttaa, ja viihdyn siksi nykyään paljon yksin, koska en jaksa sitä aiheetonta rumbaa mihin aina joudun itse osalliseksi, ja joissa joudun tämän asian vuoksi sosialisoimaan turhankin paljon ihmisten kanssa. Tämä naapurin tyttö johon itse tällä hetkellä olen ihastunut ja jonka eteen olisin valmis tekemään melkein mitä vain en ole pystynyt asiaa ilmaisemaan muuten muuta kuin sanattomin elein ja katsein silmiin, joita hän ajoittain yrittää jopa nykyään välttää, sekä osoittaen että en toivo hänelle mitään pahaa.
TOsin lisäksi koska puhun, ainakin siis työni puolesta, paljon saatan antaa vaikutelman että olen jonkinlainen pelimies mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa.
voisit olla eräs, mutta täällä on 20 000 muuta..kun luin viestisi, jopas sattui :).
Hän tuntuu olevan samassa tilanteessa, mikä minusta on jotenkin epäoikeuden mukaista. Siis että ulkonäkö alkaa vaikuttaa omaan käyttäytymiseen, siihen takerrutaan, huomautellaan.Naiset osaa olla rasittaviakin.
Itsellänikin on vähän sama tilanne, tuntemattomien päät kääntyy nykyisin, en tiedä miksi, ja pitää yrittää pitää pokkaa, mieman vaivautunut olo...kaupassa katsotaan pitkään ym. Toisaalta iloinenhan asiasta pitäs olla :)
Mietin, jos olisit se henkilö, olisit kuitenkin ihastunut työpaikalla kyllä johonkin toiseen,kun minuun mut anyway, ei spekuloida. Kanna komeus komeesti!
hänen kanssaan haluaisin keskustella..vaikka syvällisestikin...unohtaen, että on juukelin komee!!
vastauksista.
Olin ihan varma että kun tulen lukemaan näitä viestejä niin täällä on kymmeniä vastauksia joissa kaikissa haukutaan minut ihan pystyyn ja käsketään pysyttäytymään rumissa ja lihavissa jollainen itsekin olen.
Eiköhän niitäkin vielä tule..
No jos totta puhutaan niin en minä mikään kammotus ole, minulla on kauniit ruskeat silmät ja pitkä vaalea luonnonkihara tukka, mutta jotenkin vaan niistä ei jaksa ammentaa itsevarmuutta kun ajattelee sitä että on pullukka..
Toisaalta olin itse nuorempana kuin huippumalli kropaltani ja silti rakastuin pullukkaan poikaan, mutta sitä vaan ei osaa ajatella omalle kohdallensa.
En missään nimessä kehtaa avoimesti näyttää ihastustani, vaikka sydän tekee kuperkeikkaa kun vaan näenkin hänet=)
En voi kuin toivoa että hän jostain tyhjästä hoksaisi minut ja kenties sen miten samankaltaisia olemme luonteeltamme, paitsi että toivottavasti hänellä on parempi itsetunto ja tekisi aloitteen koska minä en sitä tee=/
ajatellaan, että vaikka pullukkuus estää ihastumasta , mutta jos olen iloinen ja avoin, oma itsesi..kiva ihminen, onhan sellasen kanssa hauskempaa, kuin pinta liitäjän kanssa.
Tsemppiä sulle, luota itseesi =)
Olen ilmeisesti tällainen kaunis tapaus johon ihastutaan. Ikääkään ei ole "liikaa", siinä kahden- ja kolmenkymmenen välillä.
Tuossa eräs mieshlö kirjoitti, että monesti kauniit jne. tytöt/naiset ovat pinnallisia ja ylpistyvät helposti.
Minua ottaa päähän se, että monesti minua luullaan ylpeäksi, koska satun olemaan hiljaisempi ja en niin supersosiaalinen. Ja miksi luullaan, että se on ylpeyttä - koska olen kaunis, hoikka jne.? Edellisessä työpaikassani sain todella tehdä niska vääränä töitä todistaakseni, etten ole sitä mitä työtoverit ennakkoasenteisiinsa ja -oletuksiinsa nojautuen halusivat minusta uskoa. En halunnut olla mitenkään erityisesti esillä, halusin, että ihmiset näkisivät minut juuri sellaisena kuin olen - ystävällinen, huomioonottava, ahkera jne..
Muiden suhtautuminen minuun vain vaikeutui, kun esimieheni nosti minut jalustalle. Kyseinen mies sattui olemaan kanssani jokseenkin samanlainen, tulimme hyvin juttuun jne.. Siitä olin vain onnellinen, että työpaikalla oli joku jonka kanssa kemiat toimivat. Eikä hänen seurassaan tarvinnut mitenkään pingottaa, sain olla suora, eikä tarvinnut miettiä jokaista sanaansa, ettei vaan astu kenenkään varpaille. Mutta se kuinka sitten minuun suhtauduttiin kun tahtomattani minusta tuli monissa tilanteissa keskipiste. Esimieheni oli minua kohtaan paljon ystävällisempi kuin muita työntekijöitä kohtaan.
Pomoni saattoi keskeyttää kokonaisen palaverin mainitakseen jonkin minua koskevan asian, vaikka asian olisi voinut sanoa myöhemminkin, vaikka vain kahdenkesken. Tuo kaikki synnytti minulle sellaisen ristiriitaisen aseman, että en edes halua kuvitella mitä minusta ja esimiehestäni on juoruiltu kahvipöydässä. Kai minut leimattiin pyrkyriksi, pinnalliseksi pikkuhempukaksi joka hymyllään ja "teennäisellä" ystävällisyydellään pistää koko konsernin sekaisin, kun äijät eivät pysy housuissaan. Koitapa siinä olla uskottava työntekijä. Toisaalta tuo asetelma myös kannusti yrittämään enemmän ja tein kaiken antaen itsestäni kaikkeen 110%...
Työelämässä ei ole ihanaa olla "superkaunis". Ei, jos haluaa olla uskottava.
varmaan voi olla. Kyllähän kauniit ihmiset ovat yleensä pomojenkin suosiossa ja se vain kasvattaa ihmisten kateutta.
Tämä superkomea tyyppi johon itse olen ihastunut on tosi eristäytyvä ja hiljainen (kuten minäkin) ja mietinkin että mitähän kaikkea sekin reppana joutunut kokemaan tässä pahassa maailmassa.
Itsellänikin on usko ihmisiin mennyt ja sen takia en enää ole sosiaalinen, mutta ainakin voin luottaa siihen ettei minua kukaan ulkonäön takia enää ikinä nuoleskele;)
Ei varmaan ole helppoa olla superkomea tai kaunis kun ensinnäkin tällaiset kaikenmaailman tantat töllää koko ajan ja toiseksi ei voi tietää mitä ihmiset oikeasti itsestä tahtoo.
Varmaan vähän sama kuin rahankin kanssa että jos löytyy pätäkkää niin löytyy aina kosiskelijoitakin..
Mistäpäin suomea kirjoitat?
Suomineidon vyötärön yläpuolelta.
Mikä kuulosti tutulta?
Minä siis olen turun suunnalta jos nyt mua tarkoitettiin.
Kenellä tahansa on oikeus ihastua kehen tahansa. Kemioiden kohtaaminen on aina yksilöllistä. Ei ole mitään tiettyä miestyyppiä, joka vetoaa esim. minuun - kaikki on aina tapauskohtaista. En ole koskaan ajatellut esim. painoa sellaisena asiana, jolla olisi suurta vaikutusta mielenkiintooni tiettyjä ihmisiä kohtaan.
Sen voin kuitenkin todeta, että seuran tuputtaminen (pokausmielessä siis) siinä vaiheessa, kun on käynyt ilmeiseksi etä ihastus on täysin yksipuolista, ei ole hyvä ajatus. Se on pelkästään vastenmielistä, kiusallista ja turhauttavaa.
Onko yksi vai puoli
Heh..:)
Olen ollut siis se ihastuksen kohde, jolla ei kolahtanut.
katsojan silmässä! Olen kaunis ja hoikka nainen ja minulla on lyhyt, lihava, ruma mies jota rakastan. Muutenkin itse olen aina pitänyt pyöreämmistä muodoista varsinkin naisella enemmän kuin hoikasta. Itse toivoisin olevani vähän pyöreämpi, mutta kun en liho vaikka mitä söisin, ei voi mitään. Ja kauniiltahan sinä kuulostat silminesi ja hiuksinesi. Ikinä ei voi tietää kenen kanssa ne kemiat kolahtavat, ei siinä niin hirveästi ulkonäöllä ole merkitystä. Pitää vaan uskaltaa näyttää oma persoonallisuutensa ja olla rohkeasti oma itsensä. Joku tykkää ja joku ei, kaikkia ei voi miellyttää, vaikka olisi miss universum.
Kas, kun sellaista universaalia määritettä hyvännäköselle ei ole olemassakaan..
Itse olen korviani myöten ihastunut mieheen, joka on maailman komein. Mun mielestä. Joku muu vois olla eri mieltä. Ne silmät, hymy, olemus.. Painoa äijällä on 120 mikä ei jokaista pukis kauhian hyvin, mutta tästä miehestä en antais grammaakaan pois..
Eli tahtoo sanoa, ettet sä voi tietää, mikä toisen mielestä on kaunista /komeeta, eikä samat piirteet ole kaikissa joko kauniita tai rumia. Jollekki iso nenä käy kuin nenä päähän ja toisella taas sama nokka olis karsee kolvi.
Mutta yksi asia on saletti: itseluottamuksen puute ei kyllä kaunista ketään..!
miksi ihmeessä ajatellaan, että jos ihminen on stereotyyppisellä asteikolla "tavallista kauniimpi/komeampi", niin hän olisi jotenkin ulkonäkökeskeinen? olen monen mielestä kaunis, mutta luulen että ajattelen omaa/muiden ulkonäköä vähemmän kuin suurin osa muista ihmisistä...