Asuin ex-mieheni kanssa yhdessä useamman vuoden,saimme 2 ihanaa lasta.Mies rupesi olemaan etäinen,kysyin siltä Pettääkö se mua? Kielsi koko asian. Halusi erota ilman mitään syytä.Yllätys yllätys hänellä olikin uusi nainen joka oli meidän yhteinen ystävä!! Nyt he asuvat yhdessä ja me tapellaan tapaamisista!Hän haluaa lapset joka toinen viikko ja minä haluan,että lapset menee joka toinen viikonloppu isälleen. mitäs mieltä olette,kumpi on teidän mielestä paras vaihtoehto??
pettäminen
petetty
91462
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
mieheni olisi tehnyt noin luihun tempun niin hänen olisi aivan turha vinkua mitään tapaamisia. Sillä mies olisi pettänyt luottamukseni täysin ja miksi antaa lapsia jollekkin sellaiselle tyypille johon ei voi luottaa.
ÄÄLIÖT!!!! Ero ei ole KOSKAAN lasten vika. Ero on aina aikuisten välinen asia eikä lapsia saa käyttää MINKÄÄNLAISENA aseena näissä asioissa. Lapsiin liittyvät asiat pitää erotilanteissa (eron syistä välittämättä) aina ratkaista siten kuin ne ovat lapsille parhaaksi. Itse olen eronnut n. 10 vuotta sitten, lapseni ovat olleet alusta asti isällään joka toinen vkonloppu ja lomilla isällään niin paljon kuin on ollut mahdollista. Jos asuisimme samalla paikkakunnalla lapsemme olisivat varmasti vuoroviikoin minulla ja isällään. Mutta koulu ym. -järjestelyjen takia se ei ole olllut mahdollista. Sitä paitsi yllä oleva kommentti "miksi antaa lapsia sellaiselle johon ei voi luottaa".... pettäminen ei tee kenestäkään huonoa isää tai äitiä, lapsien kautta kostaminen on typerintä mitä tiedän.
Tiedoksi: lasteni isä lähti aikanaan toisen naisen luokse, eli olen petetty ja jätetty, mutta koskaan ei mieleeni tullut että olisin purkanut katkeruuttani lapsiini. Nyt lapsillani on kaksi hyvää kotia, toinen minun luonani ja toinen isänsä luona, aikuisten kesken (meillä vanhemmilla ja uusilla puolisoillamme) on hyvät välit keskenämme ja tapaamissopimus on aikoja sitten jäänyt pölyttymään laatikon pohjlle, koska sovimme aina "tapauskohtaisesti" poikkeavat tapaamiset.
PS. ex-Puolison tapaamisen estämisen hyväksyn vain sillä perusteella että etäisä tai -äiti ei huolehdi lapsista tai on suuri riski että hän vahingoittaa lapsia henkisesti tai fyysisesti. Muistakaa että toisianne syyttelemällä ja lapsia aseina käyttämällä vahingoitatte ITSE omia lapsianne miltei pahimmalla mahdollisella tavalla.
saanut asiat noin hienosti kuntoon. Kaikki eivät vaan pysty enää luottamaan siihen pettäjään eikä se tee heistä ääliötä
Mene itsekki sinne lasten kanssa. Nukut siellä kun ex miehesi ja ex ystäväsi nukkuvat naapurihuoneessa...
Sitten letkauttelet kaikkea rivienvälistä, ettei lapset tajua...
Surunvalittelut kun kaveri vei miehesi...
Ehkä hän saa joskus maistaa lääkettään..
siis molemmat.................
Kun lapset ovat exäsi ja hänen uutukaisensa luona - nauti omasta rauhasta ja tee niitä juttuja, joita et voi tehdä lastesi kanssa tai et voinut tehdä silloin kun olit vielä yhdessä exäsi kanssa. Ota ilo irti vapaudestasi! Samalla olet parempi äiti, kun olet saanut hemmotella itseäsi ja voi sietää exääsi ja hänen uutukaistaan paremmin ja ehkäpä saat mahdollisuuden löytää itsellesi itsesi arvoinen kumppani!
.!.
Itse ole yksinhuoltaja ollut jo 20 vuotta .Koskaan, ei koskaan ole tarvinnut tapella tapaamisista. Koska VAIN minä ja ainoastaan MINÄ olen lasten YKSINHUOLTAJA.Lapset on käyneet isänsä luona silloin kun ovat halunneet. Tai isät ovat tulleet meille kotiin tapaamaan ja yöpymään. Olen hyvä YKSINHUOLTAJA! PISTE. Miehet ei VAIHDU minun elämässäni kuin 15-20 vuoden välein. Piste.
ajattelin kirjoittaa näin tämän asian kokeneen lapsen näkökulmasta.
isäni lähti uuden naisen matkaan.. ja mutsille se toden totta oli kova paikka ja hän ei olisi halunnut että en ois nähny faijaa tai edes ollut missään yhteyksissä..lapsesta ja minusta se tuntu ihan kauheelta.. tiesin kyllä mistä oli kysymys ja tottakai myös minä olin vihainen faijalle.. mutta herranjestas..mikä ikävä oli isää.. ei se katkeruus auta yhtään ketään.. lapsien on ihan turha antaa kärsiä tai yrittää tartuttaa heihin vihaa ja katkeruutta..ne tunteet pitää käydä läpi itsensä kanssa..(esim.ammatti auttajan kanssa) toki tiedän että se on vaikea paikka, mutta olisin ainakin itse toivonu et vanhemmat ois voinu pitää vihansa keskenään eikä yrittää saada minua jomman kumman puolelle..
ei faija ihmisenä ja rakkaus häneen muuttunu yhtään mihinkään vaikka vanhempien tiet erosivat..
isä tulee ja pitää olla läsnä kuitenkin lasten elämässä.
kannattaa kuunnella lasten mielipiteitä ja yrittää olla manipuloimatta heitä.
kirjoittajalle voimia ja aurinkoista kevättä.
kannattaa edes yrittää olla jonkinlaisissa väleissä lasten takia..mutta muista että lapsia on turha rangaista siitä mitä miehesi meni tekemään.
järki käteen ja mieti tarkoin kumpi on lapsille parempaa: Nähdä isäänsä joka viikonloppu vai jokatoinen? Älä sotke katkeruuttasi ja vihaa tähän.
Mietihän siinä samalla, jos mies olisikin lapsien lähivanhempi. Ja riideltäisiin siitä, saatko sinä tavata lapsia joka viikko vai jokatoinen.