Erosimme. Se oli raaka prosessi, ja teki tehtävänsä. Valehtelu ja tajuton päihteiden käyttö tekivät ennen rakkaasta täysin vieraan lopulta. Näin hänet vähän aika sitten, enkä tuntenut mitään, oli kuin olisi vierasta katsellut sillä erotuksella että tähän vieraaseen en enää halua tutustua. Jos jotain tunsin helpotusta etten enää elä hänen kanssaan: kaikki ne soitot päihtyneenä, soitot ystäville ja perheelle, humalaisen huuto kaikui naapuriin asti.
Nyt on rauha maassa. Kukaan ei ole minulle huutanut kuukausiin. Ei tarvitse miettiä kenen kanssa se tänäkin iltana sählää. Ei pelätä lyöntejä omassa kodissa.
Kauan itkin, ennenkuin tajusin lähteä. Älkää pilatko elämäänne huonon suhteen takia, se ei kannata. En ole päivääkään katunut että lähdin.
Nyt on rauha maassa. Kukaan ei ole minulle huutanut kuukausiin. Ei tarvitse miettiä kenen kanssa se tänäkin iltana sählää. Ei pelätä lyöntejä omassa kodissa.
Kauan itkin, ennenkuin tajusin lähteä. Älkää pilatko elämäänne huonon suhteen takia, se ei kannata. En ole päivääkään katunut että lähdin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ymmärrän miltä tuntuu. Asian käsitteleminen vie varmasti aikaa. Hienoa että osasit ja pystyit lähtemään. Se ei ole helppoa aina. Jos kokee vaan tuskaa ja joka päivä on paha mieli pitäisi lähteä jatkamaan elämäänsä. Parempi yksin kuin pahassa olossa. Se tuhoaa kaiken. Ystävät jää, kuntoilu jää, kaikki jää. Toivon kaikille miehille ja naisille voimaa lähteä pahasta suhteesta josta ei vaan tule mitään vaikka kuinka tuntee rakastavansa. Siitä toipuu varmasti kun vaan tekee päätöksen. Elämä voi loppua ikään, sairauteen tai onnettomuuteen, muttei yhteen ihmiseen. Ihmistä vaan ei ole luotu elämään yksin ja ehkä se pelko yksinäisyydestä loppujen lopuksi pitääm siinä tilassa. Toivottavasti löydät hyvän suhteen vielä elämääsi!
Hei! Olet rohkea tyttö, kun teit päätöksesi. Itse olen kanssa saman kokenut, nyt erosta n.2 vuotta, mutta välillä vieläkin muistuu mieleen, että miksen ajoissa lähtenyt...seurustelin n.3 vuotta sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ollut vielä kypsä. Nyt olen itse 25 ja mietin että mennyt vähän aika tässä yksin ollessa, en vain ole oikein pystynyt luottamaan miehiin.
Meillä oli tosi vaikee liitto, tosin..niikuin varmaan kaikissa liitoissa, tässäkin oli hyviä puolia. kuitenkin kävi liian raskaaksi toisen mustasukkaisuus. Olen saanut myös tikkauksen käteeni hänen ansiostaan, samaten kovia potkuja selkään..en vieläkään tiiä vaikka siit olis haittaa tullut. SIlti erotilanteessa hän käyttäytyi kuin uhri..laittoi salaisen numeron, valehteli missä asui, ja koitti vielä takasin mua eron jälkeen, sitten nauroi paskasen naurun päälle..en voi nyt muuta sanoa kuin että luojalle kiitos että eroon pääsin hänestä ja hänen hullusta suvustaan..
tulipas tekstiä kirjotettua:) olis kivaa jakaa kokemuksia sun kanssa..mutta jos et halua niin voimia Sinulle ja aurinkoa kevääseesi:)
t. Pelastunut
Ja varmaankin alkkiksen kanssa seurustellessa joutuu usein noloihin tilanteisiin ja joutuu häpeämään läheistä ihmistä josta kuuluisi olla ylpeä.
olet typerys... vain itseäsi ajatteleva piirakka !!
No mikäs sen ukko sitten on? Itseään ajatteleva makkara?