Kiukuttaa kun muut sanovat, että "älä osta", mutta kun tällaisen plösön mieli on mikä on. Kuin rasva ohjailisi aivojani ja käteni menisi automaattisesti suklaahyllylle.
Joskus kaupassa käydessäni taistelen hammasta purren mieleni kanssa "en osta herkkuja, en osta herkkuja" mutta ei.. aina löydän ostoskoristani patukan jos toisenkin.
Ja harmikseni asun melkein kaupan vieressä, että joskus kotona ollessani kun alkaa tekemään mieli makeaa (yleensä suklaata) menen vain kauppaan ja ostan mitä mieli tekee. Ja olen taas tyytyväinen!
Tämä on oikeasti raastavaa! Ja ei sellainen voi sitä ymmärtää, joka ei koe tai ole kokenus tällaista! Se, että sanotaan joka päivä, joka suunnasta, että "mitäs ostat, älä osta, oma vika, menet vain lenkille" ei auta ollenkaan, kun se ei ole niin helppoa! Lenkille meno ei tule kysymykseenkään, makkarat hyllähtelee ja hengästyn niin nopeasti. Huohotan jo kun mene rappukäytävän rappuset toiseen kerrokseen =(
Häpeän ja vihaan itseäni niin tämän takia!
Kun olisi joku toinen henkilö, joka on samassa junassa kanssani!
Yksin olen kyllästynyt olemaan, ei tästä muuten oikeasti tule mitään!
Joskus kaupassa käydessäni taistelen hammasta purren mieleni kanssa "en osta herkkuja, en osta herkkuja" mutta ei.. aina löydän ostoskoristani patukan jos toisenkin.
Ja harmikseni asun melkein kaupan vieressä, että joskus kotona ollessani kun alkaa tekemään mieli makeaa (yleensä suklaata) menen vain kauppaan ja ostan mitä mieli tekee. Ja olen taas tyytyväinen!
Tämä on oikeasti raastavaa! Ja ei sellainen voi sitä ymmärtää, joka ei koe tai ole kokenus tällaista! Se, että sanotaan joka päivä, joka suunnasta, että "mitäs ostat, älä osta, oma vika, menet vain lenkille" ei auta ollenkaan, kun se ei ole niin helppoa! Lenkille meno ei tule kysymykseenkään, makkarat hyllähtelee ja hengästyn niin nopeasti. Huohotan jo kun mene rappukäytävän rappuset toiseen kerrokseen =(
Häpeän ja vihaan itseäni niin tämän takia!
Kun olisi joku toinen henkilö, joka on samassa junassa kanssani!
Yksin olen kyllästynyt olemaan, ei tästä muuten oikeasti tule mitään!
Vastaukset 11
Vanhimmat
En kaipaa mitään ivallisia kommentteja, vaan kannustavia ja samaa kokeneiden kommentteja! Kiitos!
itsellä pitkään ollut sama ongelma. aina lähtee laihis reippaasti käyntiin ja kestää pari päivää, sitten tule joku helkkarin herkkuhimo, ja laihdutus tuntuu yhdentekevältä ja alkaa mässytys.
en tiedä, mikä sulle auttaa, mutta mulle auttaa se,että olen LOPETTANUT LAIHDUTTAMISEN. päätin että saan syödä mitä mieli tekee. ihminen näet on sellainen kapine, että kun se jotain itseltään kieltää, sitä tekee kahta kauheemmin mieli.
en kuitenkaan ole antanut itselleni lupaa mässätä ylettömästi, jos jotain tekee mieli, otan sitä vähän ja ehkä sitten huomenna lisää. elän päivän kerrallaan.
en tiedä onko tästä mitään hyötyä, mutta ainakin tiedät että on samanlaisia, meitä plösöjä muitakin! ;) tsemppiä!
tekstiä luki... ihan sama tilanne minulle
Tee kuule kauppoja itsesi kanssa:
sovi itsesi kanssa,kirjoita oikein paperille:
tänään kävelen 13 lyhty/valopylvään väliä kotoa poispäin ja samanverran takaisin. Otan samalla ajan kun lähden kotiovelta ja takaisin. Kirjaan ylös.
Huomenna teen juuri tasan tarkkaan saman asian. Ja kirjaan ajan ylös.
Lasket mukaan sen rappujen kulkemisenkin.
Ja taas seuraavana päivänä sama juttu.
Jos mun aika on parantunut kolme minuuttia, saan ostaa lauantaina yhden suklaapatukan.
Tälleen jatkat jonkin aikaa.
Sovit aina ittesi kanssa sen matkan ja katsot ja kirjaat sen ajan. Tietenkin yrität parantaa sitä aikaa.
MIttanauhalla mittaat ekana päivänä vyötärön/reiden/pohkeen,laitat sen kalenterin kulmaan ylös ja kuukauden päästä tarkastat onko se suurentunut vai pienentynyt se lukema.
Ja kun ostat omasta mielestäsi yhden patukan liikaa,kävelet ne raput uudelleen ylös/alas.
Kyseessä on ajattelutavan muutos, ei muuta.
Ja mieti vielä,mitä koloa sillä suklaalla yrität tukkia!
(mulla se oli leipä!)Nyt menee jo paremmin! Se toimii,usko pois!
Olen reilut 160cm pitkä ja 100kg itteni lihotin ennen kun motivaatio iski! Monta vuotta haaveilin laihdutuksesta enkä uskonut siihen koskaan itse pystyväni. Sit aloin odottaa vauvaa ja jotenkin siinä 9kk ajan mielessä kasvoi valtava motivaatio että sitten!! Liityin painonvartioihin ku vaavi oli syntynyt ja siitä se sitten lähti =) Ekan puolen vuoden aikana paino tippui 30 kg ja sit vouden pidin taukoo kun motivaatio loppui (en silti lihonnut ku pari kiloo takas vuodessa) ja sit jostain kummasta sain taas uuden kipinän ja 10 kg pois! Tuntuu vieläkin kummalta et MÄ pystyin!! 64 painoin sit urakan loputtua.
No nyt on tullut kiloja 5 takas mut ootan kyl toista lasta =) Nyt on taas motivaatio kateissa ja syön mitä sattuu mut sit kun taas aika koittaa niin tämä tyttö painelee takas painonvartioihin=)
Uskon et sit kun sulle iskee se motivaatio niin sit kilot lähtee karisemalla =) Ja kyllä ne suklaatkin sit sinne kaupan hyllylle jää kun huomaa et hei täähän toimii ja olo on mitä parhain! Mä ostin niitä painonvartioiden omia karkkeja. Niillä on kaikenmakusia patukoita ja musta ne on vieläpä tosi hyviä=)
Toivon et säkin löydät sen kipinän jostain =)
Onnea yritykseen!!!
Onkohan se ihan oikeasti se niiden liikeidea,ainakin tuntuu siltä kun lukee eri ihmisten kertomuksia kokemuksistaan?
Onhan se totta et paino palaa vauhdilla takasin jos palaa vanhaan. Mut painonvartioiden idea onkin se et ne ruokailutavat/tottumukset muuttuu ja liikunta tulee osaksi jokapäiväistä elämää =) En tiedä ketään joka olis ensin laihduttanut onnistuneesti jollain konstilla ja sit palannut takasin vanhaan ja pysynyt hoikkana! Jojoilu on ihan itsestä kii!! Niin se vaan on..
"rasva ohjaa aivojasi mutta himosi on sokerisssa".
Oletko tutustunut glykeemiseen kuormaan tai sokeri riippuvuuteen? Voisin suositella.
Suklaa on hyvää ja olen varmaan tuhlannut tänäkin vuonna satoja euroja Lidlin pähkinäsuklaapatukoihin.
Nam nam. Onneksi niiden syöminen ei haittaa, pikemminkin oma "painonhallintani" edistyy niiden avulla. Kun on tarkoitus hieman lihoa, mutta perkele kun ei meinaa millään paino nousta. Vuodessa on mennyt kuus kiloa alaspäin, vaikka en ole kursaillut minkään sypmisen tai juomisen kanssa. Johtuiskohan tämä uusista liikuntaharrastuksistani?
Massasta kun olisi hyötä niissä.
...kun painosi ei nouse. Lidlin pähkinäsuklaapatukat on varmaan itse saatanan keksintö! Niihin tulee sitä enemmän himo mitä enemmän niitä syö. Olen pysytellyt niistä kaukana jo kohta vuoden. Hyvä minä! Uskallan jo käydä silloin tällöin Lidlissä kun olen huomannut että eivät ne ihan itsestään kärryyn hyppää : )
vaihda ainakin tyyliä. Koskaan et saa antaa periksi, sillä lihomisella ei ole ylärajaa. Voit ihan hyvin aloittaa oikeanlaisen laihduttamisen vaikka tänään. Tilaa itsellesi Weight Wise -ohjelma ja pääset alkuun. Alussa tarvitset tukea koska elimistösi huutaa sokeria ja sitä taistelua et voi voittaa. Tarvitset apua, mutta älä anna periksi.