Sitruuna pakollista sokeroinnissa?

Ohjeita on liikkeellä useampiakin, tässä muutama, joita olen tältä palstalta bongaillut ja itselleni tallentanut. Jos päätät kokeilla, niin tule ihmeessä tänne kertomaan, miten onnistui! :)

------------------------------------------------

0.2dl sitruunamehua
0.2 dl vettä
1.6 dl sokeria

Ainekset kasaan ja sitten keittelet n.15 minuuttia kunnes seoksesta tulee kullanruskeaa. Annat sen sitten hyytyä ja ennen käyttöä lämmität alle minuutin mikrossa. Levitä ihan ohut kerros iholle, paina 100% puuvilla-lappu päälle ja repäise myötäkarvaan irti.

------------------------------------------------

3 dl sokeria
2rkl vettä
2rkl sitruunamehua
2rkl hunajaa
- Keitetään kunnes sokeri ei ole enää kiteistä. Käytön yhteydessä lämmitän sen mikrossa vesihauteessa. Tuo määrä riittää sääriin, jos alue on suurempi tee kaksinkertainen satsi. Voi säilyttää loput jääkaapissa, siis ei mene hukkaan vaikka jäisikin käyttämättä. ensin lämmitetään vaha, se ei saa olla liian kuumaa. Levität sen lastalla ohueksi kerrokseksi ja painat vaikka veetin kangaspalan päälle, hetki odottelua ja vedät karvat pois niiden kasvusuuntaisesti. Kangaspalat voi pestä seuraavaa kertaa varten, sokerivaha on vesiliukoista. Sokerivaha kuorii samalla myös kuollutta ihokerrosta, ja pehmeä karvaton iho säilyy noin 3-4 viikkoa karvattomana. Karvat kasvaa heikompana takaisin.

------------------------------------------------

Paksupohjainen kattila
2 dl hienoa sokeria
vettä niin paljon että sokeri kastuu (2-3 rkl)Keitä noin 5-10 minuuttia kunnes seos paksuuntuu ja sitten lisäät puoli sitruunan mehua ja keitä vielä vähän aikaa, noin 3-5 minuuttia.
Otat pois levyltä ja tee koe seuraavasti:
Laita vähän vettä tiski pöydälle ja tiputat siihen ruokalusikallinen sokeri keitosta ja sormilla sohit sitä kokoon jotta näet onko se tarpeeksi joustavaa ja sitkeätä. Jos on niin annat sokeri keitokse jäähtyä ja jos ei niin keitä vielä vähän aikaa.
Kun sokeri keitos on niin haaleaa että voit ottaa siitä sormin noin kolmen ruokalusikallisen suuruisen palan ja venyttelet sitä sormissa niin kauan että saat siitä pehmeän ja joustavan. Sitten kokeilet jos karvat lähtevät irti sillä kun olet levittänyt ja painanut sen esimerkiksi jalkaan noin 8x5 cm alueelle ja otat kiinni kulmasta ja revit sen irti äkkinäisellä, voimakaalla liikeellä ja AINA VASTAKARVAAN!!!! Ensimmäisillä kerroilla tietenkin on vähän vaikeaa mutta mitä useimmin teet niin opit tekniikan aika nopeasti, Jos tuntuu vaikealta voit laitaa jonkin vanhan kankaan sokerin päälle kun vedät sokerin irti kankaan avulla niin on vähäsen helpompaa.
Jos sokeri tulee liian pehmeäksi kun olet käyttänyt sitä vähän aikaa, laita muutama tippa sitruunaa niin se kovettuu ja kun tämä pala on täynnä karvoja heität sen ja otat uuden palan keitoksesta (jonka taas venyttelet sormissa). Jos keitos on ehtinyt kylmetä voit lämitää sen mikrossa.
Ylimääräisen sokeri keitoksen voi säästää jääkapissa tulevaisuuden tarpeisiin.

-----------------------------------------------

..että vaha on hyvää, kun väri on kirkkaan kellertävä. Tumman ruskea tai ruskeankeltainen on jo mennyt liian kovaksi.

Saletisti parempi tulos, joo, mutta saletisti kevenee kukkarokin enemmän. Aineet maksaa pari euroa itse ostettuina, "ammattilaisella" on aikamoinen kate.

köyhä opiskelija kirjoitti:

Saletisti parempi tulos, joo, mutta saletisti kevenee kukkarokin enemmän. Aineet maksaa pari euroa itse ostettuina, "ammattilaisella" on aikamoinen kate.

Kuten tuossa on aiemminkin jo todettu, ammattilaisen käyttämä aine ei ole tee-se-itse-sokeria, jossa on vain kaupasta itse ostettuja aineita. Se on ihan kunnon kamaa, jota ei voi itse ihan noin vain keittelemällä sokeria valmistaa... Jos pitää itse sählätä ni miksei sitten osta jotain kaupassa myytäviä kylmä-/kuumavahaliuskoja, jotka nyt on kuitenkin oikeita aineita, eikä itse ala sekoittelemaan omia keitoksia, jotka eivät vastaa alkuperäistä tuotetta juurikaan...

rimprempsa:) kirjoitti:

Kuten tuossa on aiemminkin jo todettu, ammattilaisen käyttämä aine ei ole tee-se-itse-sokeria, jossa on vain kaupasta itse ostettuja aineita. Se on ihan kunnon kamaa, jota ei voi itse ihan noin vain keittelemällä sokeria valmistaa... Jos pitää itse sählätä ni miksei sitten osta jotain kaupassa myytäviä kylmä-/kuumavahaliuskoja, jotka nyt on kuitenkin oikeita aineita, eikä itse ala sekoittelemaan omia keitoksia, jotka eivät vastaa alkuperäistä tuotetta juurikaan...

Lue lisää

Ei ne vahaliuskatkaan kovin halpoja ole. Itse en lisäksi oo saanu niillä kovinkaan hyvää lopputulosta, en saa kaikkia karvoja lähtemään. Lisäksi se sottaaminen on tosi ärsyttävää - vahaa kun jää väkisinkin iholle, ja sitä pitää sitten yrittää meikinpoistoaineilla, bensiineillä sun muilla poistaa. Sokerin kanssa ei ainakaan sitä ongelmaa luulisi olevan, seoshan on vesiliukoista. Siksi ajattelin kokeilla.

must be funny kirjoitti:

Ei ne vahaliuskatkaan kovin halpoja ole. Itse en lisäksi oo saanu niillä kovinkaan hyvää lopputulosta, en saa kaikkia karvoja lähtemään. Lisäksi se sottaaminen on tosi ärsyttävää - vahaa kun jää väkisinkin iholle, ja sitä pitää sitten yrittää meikinpoistoaineilla, bensiineillä sun muilla poistaa. Sokerin kanssa ei ainakaan sitä ongelmaa luulisi olevan, seoshan on vesiliukoista. Siksi ajattelin kokeilla.

Lue lisää

Kannattaa joskus pyytää lahjaksi tms. lahjakortti sokerointiin ammattilaiselle. Kun kerrankin käy, niin saa hyviä vinkkejä. Itse sain esim. sellaisen, että säärikarvani kasvavat jossain kohdissa hieman eri suuntaisesti, joten itse vahaaminen on erittäin hankalaa. Muutoinkin voi kysyä samalla ammattilaiselta hyviä vinkkejä jne. Saa taas uutta puhtia itse tekemiseen, luulisin niin ainakin, itse en ole koskaan yhtä säärien vahauksen kokeilua lukuunottamatta itse näihin ryhtynyt. Itse asiassa kävin kerran kokeilemassa ammattilaista ja jäin pahemman kerran koukkuun ;)