Mielestäni ihmisten pitäisi oppia huolehtimaan painostaan ja kunnostaan läpi elämän. Eli ns. repsahduksia tulisi välttää, koska pysyvä laihtuminen on yleensä erittäin vaikeaa. Tiedän plajon ihmisiä, jotka ovat onnistuneet laihduttamaan, mutta useimmilla kilot ovat tulleet takaisin ennemmin tai myöhemmin.
Ruokavalion suhteen paras tapa on noudattaa vanhaa viisautta: Syö aamulla kuin kuningas, päivällä kuin ruhtinas ja illalla kuin kerjäläinen. Tietysti pitää katsoa myös mitä suuhunsa laittaa. Arkiruuan tulee olla terveellistä (kuitupitoista ja vähärasvaista jne.)
Sitten sopivasti liikuntaa (ei liikaa). Tunnin tehokas liikunta n. 3-4 kertaa viikossa riittää. Liiallinen liikunta (esim. liian pitkät ja rasittavat lenkit) heikentävät vastustuskykyä ja mm. lisäävät flunssaherkkyyttä. Liikunnan tulee olla hikoilua ja/tai hengastymistä aiheuttavaa ja liikuntaan tulee sisältyä myös voimaharjoittelua vähintää 1 kerta/viikko. Voimaharjoittelussa lihaksia pitää kuormittaa kunnolla, jotta se on riittävän tehokasta.
Olen noudattanut tätä yksinkertaista metodia jo yli 20 vuotta. Koskaan en ole kaloreita laskenut ja herkuttelua olen harrastanut silloin tällöin (nykyisin ehkä keskimäärin n. kerran viikossa) Nyt 41-vuotiaana (mies) vyötärön ympärykseni < lantionympärykseni < rinnanympärykseni. Pituus 193 paino n. 95 kg.
Tämä on sitten vaan minun tapani, mutta uskon, että homma toimisi myös muilla.
Ruokavalion suhteen paras tapa on noudattaa vanhaa viisautta: Syö aamulla kuin kuningas, päivällä kuin ruhtinas ja illalla kuin kerjäläinen. Tietysti pitää katsoa myös mitä suuhunsa laittaa. Arkiruuan tulee olla terveellistä (kuitupitoista ja vähärasvaista jne.)
Sitten sopivasti liikuntaa (ei liikaa). Tunnin tehokas liikunta n. 3-4 kertaa viikossa riittää. Liiallinen liikunta (esim. liian pitkät ja rasittavat lenkit) heikentävät vastustuskykyä ja mm. lisäävät flunssaherkkyyttä. Liikunnan tulee olla hikoilua ja/tai hengastymistä aiheuttavaa ja liikuntaan tulee sisältyä myös voimaharjoittelua vähintää 1 kerta/viikko. Voimaharjoittelussa lihaksia pitää kuormittaa kunnolla, jotta se on riittävän tehokasta.
Olen noudattanut tätä yksinkertaista metodia jo yli 20 vuotta. Koskaan en ole kaloreita laskenut ja herkuttelua olen harrastanut silloin tällöin (nykyisin ehkä keskimäärin n. kerran viikossa) Nyt 41-vuotiaana (mies) vyötärön ympärykseni < lantionympärykseni < rinnanympärykseni. Pituus 193 paino n. 95 kg.
Tämä on sitten vaan minun tapani, mutta uskon, että homma toimisi myös muilla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sinulla on hyvät elämäntavat. Nuo on kyllä jokaisen ihmisen tiedossa. Ainakin meidän ikäisillä ja vanhemmilla. Nuorilla ei ole ja se hämmästyttää.
Olisiko nuorilla sen takia aukkoja yleissivistyksessä, kun sitä liikuntaa ei ole koulussa? Mistä tällainen tietämättömyys johtuu?
Tälläkin palstalla kysellään sellaisia asioita, jotka on vanhemmille ihmisille aivan päivän selviä. Lehdet, telkkarit, koulut ovat tuputtaneet näitä liikunnallisia elämänohjeita aina.
Mutta miksi nykyisin ihmiset kyselee, minusta jopa hieman tyhmiä asioita, jotka luulisi olevan itsestään selvyyksiä.
Itse olen harrastanut urheilua/huippu-urheilua/kuntoilua koko ikäni. Pari rupsahdusvuotta oli välissä, mutta muuten meno jatkuu monttuun asti. Tiedän hyvin, miksi rupsahdin. Tiedän hyvin, miten pääsin taas kuntoon. Ne on aika simppeleitä asioita meille, jotka joutuivat tietokonepelien sijaan potkimaan palloa pihalla tai pelaamaan jääkiekkoa ajan kuluksi.
Pidätkö muuten harjoituspäiväkirjaa? Se on yksi parhaista apuvälineistä, kun seuraa missä kunnossa on. Siihen voi merkata myös välillä painonsa ja vyötärönympäryksen. Narahtaa välittömästi, jos ote lipsuu.
... mutta silti usein aina melko laihaksi haukutaan ja ihmetellään, että "luutko sinussa painaa". Katsos lihasmassa painaa enemmän kuin läski. 95 kg 193 cm kehossa ei ole paljon, jos on lihasmassaa. Kokoiseni kehonrakentaja voisi painaa 130 kg olematta yhtään läski. Siis vaikka painoa on en silti ole lihava (painoindeksinä 25,5). Kiitos mainitsemani voimaharjoittelun. Ja se vaan on niin omalla kohdallani, että kerta viikossa kuntosalilla näyttää riittävän, kun siihen lisätään muu liikunta (kesällä pyöräily, sauvakävely ja uinti, talvella lähinnä hiihto).
tuolle seuraavalle kommentoijalle (antikuntoilijalle).
mikäs hemmetin ääliömäinen ylestys tuo taas oli? ja jos et ole huomannut, sitä liikuntaa todellakin on koulussa ja moni meistäkin kilpaurheilee.
minä olen sitä mieltä, että vanhempien esimerkki on todella merkittävä nuorelle, jos porukat on sohvaperunoita ja syö valmisruokaa niin...
toisaalta, vanhemmilla on hankala tehtävä: esim. tytölle ei saa antaa äidiltä sellaista mallia, että painoa pitää koko ajan tarkkailla.
mieluumin minäkin haluaisin lapseni olevan hieman ylipainoinen (mikä olisi myös ikävää:() kun sairastuvan syömishäiriöön, kuten anoreksiaan, joka on psyykkisistä sairauksista tappavin (kuolleisuus jopa 20%)
mulla on kyllä semmonen käsitys että yli 4kymppiset ne eniten niitä läskitilastoja kuormittaa!
t. nuori
60-luvulla syntyneet ovat kovemmassa kunnossa, kuin nykyiset kakskymppiset.
Seuraa hieman aikaa. Tätä on mm. kapiaiset valittaneet jo viimeiset parikymmentävuotta.
Pituus 193 paino n. 95 kg...
Sinunhan pitäisi olla enintään 193/82.
Mistä olet noin turvonnut?
Syöt luultavasti aivan liikaa. Samoin lintsaat liikunnassa laskemalla pelkästään tunteja.
Kevyt hengästyminen 3 kertaa viikossa ei riitä alkuunkaan tuon kokoiselle läskille.
Voimaharjoittelu kerran viikossa on pelkkä vitsi.
Et siis ole ollut ikinä ihannepainossa.
Nytkin olet 15 kiloa paisunut oikeista mitoista. Silti kehtaat tulla tänne huutamaan.
Häpeä itseäsi ja mene pois.
Tuo 95kg/193 on aika hyvä suhde lihaksikkaalle miehelle. Rasvaprosentti voi olla silti olematon.
Mm. Mike Tyson oli n. 95kg, mutta on tuota kaveria melkein 10cm lyhyempi. Hänestä ei voi käyttää sanaa läski. Lihasta on oikea sana.
Muhammad Ali oli nuorena noissa mitoissa. Pelkkää lihasta ja oli vielä hoikan näköinen.
95kg painijat eivät ole 193cm pitkiä. He eivät ole läskejä.
Sinä olet katsellut ehkä liikaa niitä roikkuvia nahkojasi ja luitasi pelistäsi. Se peilisi ehkä vääristää. Se ei ole se ihanne, mihin kaikki miehet pyrkii. Aika moni haluaa olla lihaksikas ja jäntevä ennemmin, kuin katkera luukasa.
Olet väärässä tuossa harjoittelumäärässäkin. Kun on kerran hilannut itsensä lihaksikkaaksi ja kovaan kuntoon, pysyy se kunto vähemmälläkin rehkimisellä. Tottakai se huippukunnosta vähän laskee, mutta voidaan puhua vielä kovakuntoisista miehistä, jos säännöllisesti urheilee.
Minusta sellainen mies ei ole se kovakuntoisin, joka juoksee 10km aikaan 35min, mutta pistettäessä vähän painoa niskaan alkaa vaikeroimaan. Puhumattakaan, jos pitäisi ottaa muutaman minuutin matsi lihaksikkaan kaverin kanssa. Siinä se pelkkä juoksukunto ei enää autakkaan. Nämä isot kamppailijat juoksee silti noihin samoihin aikoihin sen kympin. Ehkä vähän hitaammin, mutta niillä on sitä voimaa myös.
Se on voima nykyään vähintään yhtä tärkeetä kuin aerobinen kunto. Yhdistelmä on paras. Ikävä kyllä voima kasvattaa kokoa.
Hyvä lihaskunto (= riittävästi voimaa ja lihaskestävyyttä) on itse asiassa käytännön elämän arkisten tehtävien hoitamisen kannalta paljon hyödyllisempää kuin pelkkä kova aerobinen kunto. Esim. lumitöiden teko, painavien tavaroiden kantaminen, nostelu ovat toimintoja, joita lähes kaikkien on ainakin joskus tehtävä. Jos on voimaa ja lihaskuntoa tällaiset ns. "oikeat työt miesten työt" tuntuvat paljon helpommilta kuin jos on heiveröinen pitkänmatkanjuoksijatyyppi tai varsinkin jos on sekä lihas- että aerobiselta kunnoltaan heikko henkilö.
verrattuna lihaksiltaan hyväkuntoisiin.