Sinkkuna on tullu oltua joulusta asti ja sitä ennenki jo olin tiedosatanu et ero on tulossa...
eikä sinkkuudessa mitään vikaa ole jotenkin nautin siitä vapaudesta,ettei tarvitse olla tilivelvollinen kenellekkään...
Anyway oon jo varmaan puolivuotta katsellut yhtä miestä ja aluks se olikin ihan vaan katselua johtuen seurustelustani... ja sen jälkee vaa haaveilua et tollasen ku viereesä sais vaik pidemmäksi aikaa, noh pari viikkoa sitte haaveista tuli totta ja mies tuli mun luo et lähdetään yhdessä viihteelle ( tää kaveri asuu toisel paikkakunnal,mut käy pari kertaa kuussa töissä täälä). Minä tyttö ajattelin et lähtee varmaankin sit seuraavana päivänä takasin kotiin, mut ei, vietettiin yhdessä ihana viikko.. ja mä tyhmä moneen kertaan sanoin, etten osaa kuvitella et se ois sellain mies joka haluis sitoutuu ja jotain pidempää suhdetta, ja toinen yrittää mulle sanoa et oikeesti hän ei jaksa enää mitää tunteettomia virityksiä, eikä haluu et meijän juttu jää tähän..
Lähtiessää viel sano et nähdää ens viikonloppuna, mut nyt on jo perjantani ja jätkäst ei oo kuulunu mitää ja tiedän et tulee taas viikonlopuks tänne töihin.. laitoin eilen viestii et onko tulos mun luo käymää, mut ei mitää vastausta...
Et oonko taas pilannu mahdollisuuteni sil et en anna toisen päästä yhtää lähelle ainakaa alussa itseni satuttamisen pelossa, vai olinko oikeesti järkevä ku pidin etäisyyttä... jos se kuitenki onki pelimies...
vaikee tietää, noh ehkä se mulle jossain vaiheessa selviää...
eikä sinkkuudessa mitään vikaa ole jotenkin nautin siitä vapaudesta,ettei tarvitse olla tilivelvollinen kenellekkään...
Anyway oon jo varmaan puolivuotta katsellut yhtä miestä ja aluks se olikin ihan vaan katselua johtuen seurustelustani... ja sen jälkee vaa haaveilua et tollasen ku viereesä sais vaik pidemmäksi aikaa, noh pari viikkoa sitte haaveista tuli totta ja mies tuli mun luo et lähdetään yhdessä viihteelle ( tää kaveri asuu toisel paikkakunnal,mut käy pari kertaa kuussa töissä täälä). Minä tyttö ajattelin et lähtee varmaankin sit seuraavana päivänä takasin kotiin, mut ei, vietettiin yhdessä ihana viikko.. ja mä tyhmä moneen kertaan sanoin, etten osaa kuvitella et se ois sellain mies joka haluis sitoutuu ja jotain pidempää suhdetta, ja toinen yrittää mulle sanoa et oikeesti hän ei jaksa enää mitää tunteettomia virityksiä, eikä haluu et meijän juttu jää tähän..
Lähtiessää viel sano et nähdää ens viikonloppuna, mut nyt on jo perjantani ja jätkäst ei oo kuulunu mitää ja tiedän et tulee taas viikonlopuks tänne töihin.. laitoin eilen viestii et onko tulos mun luo käymää, mut ei mitää vastausta...
Et oonko taas pilannu mahdollisuuteni sil et en anna toisen päästä yhtää lähelle ainakaa alussa itseni satuttamisen pelossa, vai olinko oikeesti järkevä ku pidin etäisyyttä... jos se kuitenki onki pelimies...
vaikee tietää, noh ehkä se mulle jossain vaiheessa selviää...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos sen pitäis jäädä tosta kiinni, niin se jäis jo pienemmästäkin aivan varmasti. Jos se on oikeeta ja aitoa, niin se ei jää kiinni, vaikka eteen tulis vuoria, te menisitte niiden yli. Se menee niin kuin pitääkin. Ei siinä mitkään omat virheet vaikuta loppujen lopuksi, jos toinen rakastaa.