Että voi työkaverilla olla niin kurja elämä että pitää spekuloida toisen sairasloman syytä.
" Eipä tuo kovin kipeältä näyttänyt"
Haistakoon paska, se ylimielinen akka.
Mahtaa sitä vaivata kun sairasloma lapussa näkyi vain "koodi"
Olen vielä vain "henkisesti" sairas mutta huomenna myös fyysisesti.
Onneksi lähin esimieheni tietää syyn ja tsemppasi ettei mokomasta pikkupirusta kannata välittää.
" Eipä tuo kovin kipeältä näyttänyt"
Haistakoon paska, se ylimielinen akka.
Mahtaa sitä vaivata kun sairasloma lapussa näkyi vain "koodi"
Olen vielä vain "henkisesti" sairas mutta huomenna myös fyysisesti.
Onneksi lähin esimieheni tietää syyn ja tsemppasi ettei mokomasta pikkupirusta kannata välittää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
sairas olin, näytin terveeltä.
toisaalta toivon taudin tartuvan niihin jotka ovat siitä noin kiinnostuneita ja aiheuttajia. veikkaan, etteivät selviäisi takaisin tolpilleen yhtä nopeasti kuin minä, edelleen toipumassa mutta jo paremmassa kunnossa kuin synkimpänä talven aikana.
voimia
itsekin olin puoli vuotta saikulla koska olin tosi masentunut ja yritin tappaa itteni.
Kun tulin töihin, kyllä minua kaikki katseli ja rohkeimmat yrittivät jotenkin aasinsiltojen kautta udella saikun syytäkin.
Mutta minä en ole tilivelvollinen kenellekään muulle kuin työnantajalleni ja sanoin sen heillekin.
Niin koppava olen etten edes mitään tekosyytä alkanut keksiä niille tekopyhille juoruämmille, pitäköön ne vaan kaikessa rauhassa mua kärttyisenä vanhanapiikana, ei minun mieltäni heidän mielipiteensä järkytä.
Niin mäkin olin saikulla kun hoin päivittäin itelleni että haluan tappaa itseni, masennus meni niin pahaksi että töissä itkin päiviä monia. nyt sitä taas jaksaa... katotaan miten eteenpäin?? tuntui oudolta kyl palata töihin, mut ihan normaalilta porukat vaikutti. tiijä sitten.. niinpä mäkin toivon että entiset pahimmat koulukiusaajani saisivat kohdata saman fiiliksen kui mitä ovat osaltaan mulle aiheuttaneet! no ite uskon että elämä kostaa tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin ja että pilkka osuu omaan nilkkaan...
Koodistakin saa selville syyn.
saa selville syyn mutta se on niin laaja-alainen syy että jos selvittää niin saattaa nöyrtyä.
Niin et meillä miehiä töissä paitsi muutama nainen ja ne on paljon paskempia(miehet) on kun pikkupiruja vaikka olisit flunsassa aina ollaan seläntakana puhumassa.Miten voi olla kipee miks olit pois taas olit viettää lomaa minä en ole koskaan kipee tuodaan iso pahvilaatikko johon kirjoitetaan lääkkeitä koska oli kipee soitellaan kotiin (esimies monta kertaa)joko tuut mikä on ja kaikki tietää työpaikalla kaiken vaikka et ole itse kertonut kuin esimiehelle!Naiset ymmärtää tämän minusta paremmin eikä puutu muitten asioihin niin kuin miehet!
jokaisella työpaikalla. Kummallista kyllä ettei kukaan puutu tuollaisten räpättäjien juttuihin.Aina sanotaan että älä välitä, mutta kyllä alkaa välittämään kun jatkuvasti kalvetaan jotakuta joka on sairaana.Olen sitä mieltä että jos tuollaista annetaan työpaikoilla jatkaa niin sairastumisia on kohta tosi paljon.
Olen uusin työpaikallani, mutta vihaan työtä silti niin paljon että olen useasti vääntänyt itkua ja haukkonut paniikin partaalla happea töihin lähtiessä. Olen potenut muutama vuosi sitten opiskelujen alkupuolella keskivaikean masennuksen, johon sain lääkkeet ja terapiaa. Jätin sen terapian vaan kesken, hölmö kun olin. Tiedän siis, miltä masennus ja ahdistus tuntuu, ja jos kertoisin kaikki tuntemukseni lääkärille niin pitkä saikku olisi varma. Lääkärille en silti ole nyt mennyt, koska tiedän mitä töissä ajattelisivat jos minä, nuorin ja uusin, jäisin pällilomalle 'kun me ollaan sentään kestetty täällä 15 vuotta'. Minkäs minä sille voin että työpaikalla on paska tunnelma, ristiriitoja osastojen välillä, tehotavoitteet vedetty yli kohtuullisuuden jne. Eräillä ei kai ole vaihtoehtoja, ja siksi vaan purevat hammasta ja sinnittelevät. Minä sen sijaan olen toisenlaisiin hommiin koulutettu ja nuori, ja koen ylivoimaisen ristiriitaisiksi työn tuloksille asetetut vaatimukset ja niiden saavuttamiseksi annetut resurssit. Ymmärtäisin kyllä koulutukseni ansiosta firman johtamisestakin yhtä sun toista, mutta kun olen pelkkä orja niin eihän minua kukaan kuuntele.
Koko ajan on työnhaku päällä, toivottavasti tärppää ennen kesää. TIEDÄN, että viimeistään kesällä tulee jaksamiseni raja vastaan. Avomieheni ei hyväksy sitä, että sanoutuisin irti ja eläisin kesän lomarahoilla etsien samalla uutta työtä. Hänen mielestään työstä ei luovuta ennenkuin uusi työ on tiedossa. Mutta kun en vaan enää jaksa!!! Kai se on sitten vaan odotettava, milloin olen taas siinä jamassa että istun lukitussa huoneessa nurkassa lattialla ja tärisen, ajatuksissa ei ole mitään tolkkua ja päässä takoo vaan primitiivinen pakovietti ja järjetön pelko kaikkia ja kaikkea kohtaan. Ehkä sitten olen riiittävän pahassa kunnossa, jotta kehtaan hakea sitä sairaslomaa tai saan mieheltäni "luvan" irtisanoutumiseen.
asiasi miten itse haluat etkä kuuntele miestäsi. kysyykö hän sinulta luvan kaikkiin tekemisiinsä? Meillä on ainakin ihan itsestään selvää että toisen työ/kouluasioihin ei puututa kun ne on jokaisen henkilökohtaisia juttuja jotka jokainen järjestää miten haluaa/taitaa, ei sitä voi toinen tietää mikä toiselle on parasta.
Et kai vaan ole töissä tässä meidän vientiylpeydessämme?
ei, en ole töissä 'vientiylpeydellämme'. Palvelualalla.
Sikäli kyllä vähän kuuntelen miestänikin tässä asiassa, kun meillä on kerran yhteinen huusholli ja yhteiset menot. Taloudellisesti olisi toki viisaampaa jatkaa töissä kunnes sekoaa, mutta muuten ei tietenkään.
Meillä ihan pomo sanoi puhelimessa että "et sä kovin kipeältä kyllä kuulosta!" kun yritti saada mut töihin saikusta huolimatta..että näin McDonald'sissa - pomot on asiansa osaavia ja motivaatio sen kun nousee.
Kuulostaapa tutulta. Eräässä aikaisemmassa työpaikassani olin joitakin kertoja peräkkäin saikulla poskiontelontulehduksien takia. Kerroin kyllä töissä että poskiontelontulehdus se taas vaivaa, mutta en kuulemma näyttänyt sairaalta, ja ihmettelivät että miten sulla muka _taas_ on poskiontelontulehdus?! Just joo. Kaikki pitäisi ilmeisesti sitten näkyä päällepäin mahdollisimman hyvin, tyyliin jos sulla on jalka poikki niin sitten voit olla saikulla ihan vapaasti eikä sitä ihmetellä.
Joskus tein niin, että pyyhin meikit pois silmänalusista ennenkuin kiikutin saikkulapun esimiehelle, jotta näyttäisin mahdollisimman väsyneeltä ja sairaalta ;) Helppo homma, mulla kun on niin sinimustankirjavat silmänaluset että näytän sairaalta vaikken oikeesti olisikaan :D