Ystävät, kertokaa kokemuksenne. Minulta loppuu usko ja toivo, vaan ei rakkaus.
Meille tuli kolmisen viikkoa sitten eläinsuojasta 4 v. leikattu tyttökissa, joka oli kasvanut rakastavassa kodissa. Neiti sopeutui hyvin, on leikkisä, luottavainen ja hyvä tyyppi.
Halusin meille toisen kissan, koska minulla on aiemminkin ollut kaksi kissaa. Saimme alle kaksi viikkoa sitten 2 v. leikatun kollin ja ajattelimme, että nytpä neidinkin elämä saa uutta väriä. Ja katit! Kolli asusteli ekat vuorokaudet saunassa, neiti kävi siellä sähisemässä ja tassulla taputtelemassa. Jossain vaiheessa kolli lähti liikkeelle talossamme ja oli neidin vuoro murista tuolin alla.
Takapakkia kuitenkin otettiin ja nyt kollin asuinsija on olkkari, muualle se ei rokene enää tulla. Neiti hyökkii välillä sillä tuulella ollessaan ja kolli murisee ja väistää sohvan alle.
Molemmat kissat nukkuvat samassa huoneessa ja ne jopa leikkivät vuorotellen leikitettyinä. Kolli vaikuttaa muuten kotiutuneen, mutta nämä pikkukakkapääneidin hyökkäykset vielä häiritsevät.
Kissat ovat saaneet alusta asti totutella toisiinsa vapaasti. Ovia ei ole suljettu jne. Aiempi kissaparini sopeutui toisiinsa viidessä minuutissa, nyt on eri meininki. Tuleeko tästä mitään? Kumpikin kissa on ollut ainoana entisissä kodeissaan. Tavoitteena ei tietenkään ole mikään symbioottinen kissapari. Vaikka synkälle näyttää, en ole tuttavapiirissäni tavannut vielä kissoja, jotka olisivat koko elämänsä sotajalalla.
Help!
help! tuleeko kissoistamme ikinä kavereita?
16
1202
Vastaukset
- hoitui
Meille tuli uusi kissa ja toinen kissoistamme hyväksyi tulokkaan heti, toinen taas ei hyväksynyt.
Jääkö tämä hyväksemättömyys pelkkään sähinään? Ja mahdolliseen pieneen räppäykseen?
Meillä kissojen annettiin olla, vanhempi välillä sähähteli, mutta silloin tulokas poistui sivummalle eikä asialle tehty mitään.
Oma mielipiteeni on, että niin kauan kun kissat eivät oikeasti tappele vaan vain sähisevät ei niitä kannata toisistaan erottaa.
Nyt kissat tulevat toimeen toistensa kanssa, ylimpiä ystäviä eivät ole, mutta toisinaan erehtyvät nukkumaan kylki kyljessä...- minskiss
Juu, ainoastaan sähinää ja räpsyjä. Tai oikeastaan ei edes sähinää. Vaan kunnon kyyläys, hyökkäys ja hillitön läpsyttely tassuilla. Osumia ei tosin ole tullut nähdäkseni ainoatakaan, koska kolli väistää sohvan alle.
- vaimeeta
Jos kaiikki jää noin vähäisiksi niin luulisin kaiken hoituvan itsestään!Aikaahan se ottaa ja ihmisten kärsivällisyyttä.Me tupataan kantamaan turhia murheita mikä ei aina kuuluisikaan .
Kissamaailma hoitaa hienosti loput.anna ajan kulua älä rassaa itseäsi!- minskiss
Yritin rentoutua ohjeesi mukaan... Ja yritän yhä edelleen...
- kissakaksikko
Meillä sopeutumiseen meni 2 - 3 kuukautta. Kissat käyvät reviiritaistelua. Feliwayhaihdutin osoittautui meillä hyväksi avuksi, kissat alkoivat rauhoittua, kun huomasivat molemmat mahtuvansa samaan kotiin.
Nyt kissat ovat parhaita kavereita ja välillä tuntuu, että ne eivät edes laske toisiaan silmistään.
Meillä oli ensin n. 2-vuotias uroskissa, joka haettiin eläinsuojeluyhdistykseltä. Sitten n. 4 kk:n kuluttua tuli kaveriksi yksivuotias, Tallinnasta pelastettu kissaneiti. Molemmat ovat leikattuja.- minskiss
Kiitos hyvästä vinkistä. Lueskelinkin laitteesta netistä ja hipsin apteekkiin ostamaan sen. Nyt odotellaan, että vaikutus alkaa...
- päsmärin emäntä
Meilläkin oli alkuvaikeuksia kun jo 10 vuotiaan leikatun kollin kaveriksi otettiin silloin vielä leikkaamaton 7 kk kolli. Meillä olikin poikkeuksellisesti niin päin että uusi kissa oli kovapäisempi kuin vanha ja yritti samantien ajaa vanhan pois uudelta reviiriltään mouruamalla ja uhittelemalla. Leikkautettiin heti nuori ja laitettiin Feliway seinään. Useita viikkoja kesti, ennen kuin kisut edes vähän sopeutuivat. Itsekään en odottanut sydänystävyyttä heti, kunhan olisivat asettuneet samalle reviirille.
Tänä päivänä lähes puolen vuoden yhteiselon jälkeen kissat syövät vierekkäisistä kupeista ja makoilevat lähekkäin, mutta jos vanhempi kuljeksii talossa (ovat omakotitalossa asuvia sisäkissoja) huolettomasti, se varmasti nuoremman taholta pöllytetään ns omille paikoille joissa se voi nuoremman mukaan armollisesti olla.
Aika stressaavaa niin vanhalle kissalle kuin sivusta katsojille. Toisaalta vanha kissa on viisas ja varovainen, se ei härnää turhaa päsmäriä, vaan liikkuu enemmin silloin kun toinen on unten mailla. Pidämme kissoja myös eriaikaan ulkotarhassa, joten molemmille jää "omaa" aikaa sisällä sekä ulkona, jolloin ei tarvitse vahtia jokaista liikettä.
Luulen kyllä että ajan kanssa kissat oppivat elämään toistensa kanssa. Tottuvat, mutta se tosiaan vaatii ihan hurjasti aikaa, jos kemiat ei yksinkertaisesti satu. Meilläkin kumpakin kissa olivat ennen yhteen asettumista eläneet toisten kissojen kanssa ilman mitään kahinoita.- minskiss
Antaa siis ajan kulua. Olen muuten miettinyt, että ovatko kollit suurpiirteisimpiä ns. henkilökohtaisen hygienian suhteen. Näyttää siltä, että elämäni kolliherrat eivät jaksa pestä pyllyään puhtaaksi, neitokaiset ovat taas aina siistejä.
- catmania
Kaikki kissat eivät tarvitse tai edes halua kissakaveria vaikka täällä sellaista jokaiselle tyrkytetään.Jos tyttökissasi oli onnellinen entisessä kodissaan ja myös teillä alussa ja oli tottunut olemaan ainoa kissa,ei ehkä olisi kannattanut ottaa toista.
Tuo tyttökissa jota nimitit"kakkapääksi" oli kuitenkin ensimmäisenä kodissasi ja näyttää toiselle että reviiri on hänen ja ehkä se olisi halunnut kaiken huomion teiltä ja rauhassa kotiutua.
Toisaalta kumpikin on ollut hyvin pienen ajan teillä,on selvää että kestää vähintään kuukausia että sopeutuvat ja kaikki eivät kaveeraa koskaan.
Jos tuntuu kovin vaikealle niin anna se viimeksi tullut pois.Tuo tyttö ei ole mikään "kakkapää" jos puolustaa kotiaan ja reviiriään,ihmiset tulkitsevat väärin eläinten käyttäytymistä.
Muista molemmille antaa rakkautta etteivät tunne itseään hyljityksi ja anna heidän itse päättää missä ajassa hyväksyvät toisensa tai hyväksyvätkö ollenkaan.- minskiss
Hei kissan ystävä.
Kiitos kommentistasi.
- Kissatyttö
Älä luovu toivosta, kissalla voi mennä jopa
puoli vuotta ennenkuin se hyväksyy toisen
kissan kaveriksi, varsinkin kun molemmat
on aikuisia.
Meillä oli 8v. ja 9v. tyttökissat, kun meille
tuli pentu, tyttö tämäkin. 8v. kissa hyväksyi
tämän pennun heti (valitettavasti vain kuoli
yllättäen vain kuukausi sen jälkeen kun pentu
oli tullut) ja 9v. kissalla meni monta kuukautta
ennenkuin hyväksyi pennun. Nyt kissat ovat
kuitenkin erottamattomat ja tämä aikuinen jopa
hoitaa pentua. Ekat vuorokaudet pennun tulon jälkeen tämä meidän 9v. kissa asusteli parvekkeella.- minskiss
Olipa hienoa lukea kissojen ystävystymisestä loppujen lopuksi. Jospa meilläkin...
- leikkiä ja mikä ei..
minskiss kirjoitti:
Olipa hienoa lukea kissojen ystävystymisestä loppujen lopuksi. Jospa meilläkin...
Meillä on vähän vastaava tilanne.. eli kaksi kissaa asustelee nyt yhdessä, suht sovussa. Mutta välillä tulee yhteenottojakin. Läpsitään ja sähistään ja muristaan. Vanhempi kissamme heittäytyy aina näissä tilanteissa selälleen tai kyljelleen ja sähisee sekä murisee ja uudempi kissa läpsii.. Yleensä näissä tilanteissa olemme menneet väliin. Kumpikaan ei ole mitään näkyvää vammaa saanut, mutta pitäisikö asialle tehdä jotain vai antaa kissojen nahistella..??
- minskiss
leikkiä ja mikä ei.. kirjoitti:
Meillä on vähän vastaava tilanne.. eli kaksi kissaa asustelee nyt yhdessä, suht sovussa. Mutta välillä tulee yhteenottojakin. Läpsitään ja sähistään ja muristaan. Vanhempi kissamme heittäytyy aina näissä tilanteissa selälleen tai kyljelleen ja sähisee sekä murisee ja uudempi kissa läpsii.. Yleensä näissä tilanteissa olemme menneet väliin. Kumpikaan ei ole mitään näkyvää vammaa saanut, mutta pitäisikö asialle tehdä jotain vai antaa kissojen nahistella..??
Ystävälläni on nuorehkot kissaveljekset maatalossaan. Ne kuulema välillä nahistelevat keskenään niin, että muut kissat eivät mahdu kukemaan ovesta. Ystäväni tuuppii sitten veljekset pihalle jatkamaan sähinöitä, että pääsevät loput kissat ja ihmiset menemään ulos.
Veikkaanpa, että kissat hoitaa itse omat nahinansa. Tarkoitan sitä, että ei kai niitä voi koko ajan olla ihminen paimentamassa. Vaikka tiedän, että taatusti näyttää kurjalle teidänkin kissojen meno... - kisunkaveri
leikkiä ja mikä ei.. kirjoitti:
Meillä on vähän vastaava tilanne.. eli kaksi kissaa asustelee nyt yhdessä, suht sovussa. Mutta välillä tulee yhteenottojakin. Läpsitään ja sähistään ja muristaan. Vanhempi kissamme heittäytyy aina näissä tilanteissa selälleen tai kyljelleen ja sähisee sekä murisee ja uudempi kissa läpsii.. Yleensä näissä tilanteissa olemme menneet väliin. Kumpikaan ei ole mitään näkyvää vammaa saanut, mutta pitäisikö asialle tehdä jotain vai antaa kissojen nahistella..??
Kissat kyllä itse selvittää välinsä ja paini kuuluu asiaan. Ne siis leikkiessäänkin näyttävät välillä todella rajuilta ja meilläkin läpsitään ja purraan ja painitaan joka päivä eikä siihen pidä mennä puuttumaan. Ne kuitenkin pitävät tällä tavoin arvojärjestystään yllä kokoajan. Kissa kyllä huutaa ja ilmoittaa toiselle jos tosissaan sattuu ja vasta sitten jos toinen ei lopeta niin mennään väliin.
Alkuperäiselle vielä voimia ja jaksamista. Se saattaa ottaa paljonkin aikaa tuo sopeutuminen. Meillä tuli pentukolli 8kk kollin seuraksi ja kyllä siinä sai alkuun kaikki huonekalut kyytiä ja sähistiin ja tuntui kun vanhempi olisi meistä vieraantunut ihan kokonaan. Sitten se vaan pikkuhiljaa leppyi tuo toisen iloisen asenteen vuoksi ja nyt ollaan jo ihan parhaita kavereita. Aamut juostaan pitkin seiniä ja leikitään kissaa ja hiirtä. Läpsitään ja painitaan ja mekastetaan niin, että mammman hermot meinaa mennä. Sitten kun puhti loppuu niin käperrytään vierekkäin sohvan nurkkaan nukkumaan. Meillä meni n. 2kk. Yhdellä ystävälläni meni yli puoli vuotta ennenkuin kissat eivät enää välittäneet toisistaan ja ne uskalsi jättää kotiin yksinään samaan tilaan. Eli aikaa se voi viedä, mutta palkitsee. Meidän ensimmäinen kissakin on muuttunut ihan silmissä. Se on sosiaalinen ja onnellinen, juttelee meille ja huutaa toista kissaa heti jos ei tiedä missä se on. Kummatkin tulevat kainaloomme nukkumaan ja aamulla ensimmäisenä herättävät kasvopesulla yhteisvoimin. Kotiin tullessa napittavat silmät kiiluen eteisessä vieri vieressä. Ruokaa ahmivat toistensa kupeilta ja tulevat yhdessä kiittämään ja kiehnäämään jalkaan. On se sydänmmen sulattavaa se :) - minskiss
kisunkaveri kirjoitti:
Kissat kyllä itse selvittää välinsä ja paini kuuluu asiaan. Ne siis leikkiessäänkin näyttävät välillä todella rajuilta ja meilläkin läpsitään ja purraan ja painitaan joka päivä eikä siihen pidä mennä puuttumaan. Ne kuitenkin pitävät tällä tavoin arvojärjestystään yllä kokoajan. Kissa kyllä huutaa ja ilmoittaa toiselle jos tosissaan sattuu ja vasta sitten jos toinen ei lopeta niin mennään väliin.
Alkuperäiselle vielä voimia ja jaksamista. Se saattaa ottaa paljonkin aikaa tuo sopeutuminen. Meillä tuli pentukolli 8kk kollin seuraksi ja kyllä siinä sai alkuun kaikki huonekalut kyytiä ja sähistiin ja tuntui kun vanhempi olisi meistä vieraantunut ihan kokonaan. Sitten se vaan pikkuhiljaa leppyi tuo toisen iloisen asenteen vuoksi ja nyt ollaan jo ihan parhaita kavereita. Aamut juostaan pitkin seiniä ja leikitään kissaa ja hiirtä. Läpsitään ja painitaan ja mekastetaan niin, että mammman hermot meinaa mennä. Sitten kun puhti loppuu niin käperrytään vierekkäin sohvan nurkkaan nukkumaan. Meillä meni n. 2kk. Yhdellä ystävälläni meni yli puoli vuotta ennenkuin kissat eivät enää välittäneet toisistaan ja ne uskalsi jättää kotiin yksinään samaan tilaan. Eli aikaa se voi viedä, mutta palkitsee. Meidän ensimmäinen kissakin on muuttunut ihan silmissä. Se on sosiaalinen ja onnellinen, juttelee meille ja huutaa toista kissaa heti jos ei tiedä missä se on. Kummatkin tulevat kainaloomme nukkumaan ja aamulla ensimmäisenä herättävät kasvopesulla yhteisvoimin. Kotiin tullessa napittavat silmät kiiluen eteisessä vieri vieressä. Ruokaa ahmivat toistensa kupeilta ja tulevat yhdessä kiittämään ja kiehnäämään jalkaan. On se sydänmmen sulattavaa se :)Onneksi on teilläkin hyviä kokemuksia. Ja vieläpä niin, että vanhempi kissa on muuttunut sosiaalisemmaksi ym.
Feliway (tai aika) on ilmeisesti auttanut, pientä edistystä on tapahtunut. Kissat olivat mm. samalla sohvalla jo rauhallisesti.
Paitsi että tämä aamuna sama kyttäys ja sohina jatkui. Perhana, että harmittaa. Mutta minkäs näille olennoille teet? Olkoot ja vakoilkoot toisiaan...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_252500Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.551816Saako kantaa asetta
Voiko olla koskaan kotelossa lonkalla ase.. Siis ei mikään luvaton ase. Johon on luvat. Esim luottamustoimessa, tai kaup111254Vakkuri puhuu että Suomi joutuu sotaan.
Hänen mukaansa asiantuntijat ovat yhtä mieltä että Suomi joutuu sotaan Venäjän kanssa. En tiedä kuinka lähellä se on, mu2991087- 259992
- 146903
- 56884
Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?
Voita tietenkin, mutta mitä muuta? Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua12828- 49805
Mies mitä ajattelet naisista?
Kerro mitä ajatuksia nousee. Mitä naiset sinulle merkitsee? Sana on vapaa.111785