Mikään muu ei saa minua enää vaivaamaan päätä tässä erossa kuin tuleva rahapula. Miten te yksinhuoltajat olette selvinneet taloudellisesti?
Rahatilanne eron jälkeen
vapautuva
204475
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Eron jälkeen on tultava toimeen omilla tuloillaan. Jos toinen ei maksa niin se ei maksa.
Itsenäisyys.
Ja jos saadaan porvarihallitus, yksinhuoltajan edut eivät ainakaan lisäänny.
Ellei yksinhuoltajalla ole hyvää ammattia ja työpaikkaa, hän on kyllä aika lujilla.
Hyvin se talous siitä lähtee sujumaan, kun laittaa menot ja tulot balanssiin.
Meillä on ainakin eron jälkeen ollut yksi iso lapsi vähemmän kuluttamassa, ja sen olen ilokseni huomannutkin. Jos ruokakulut ennen olivat vaikkapa 2000 euroa, ne ovat nyt enää 1000 euroa (summa on vain esimerkki). Bensaakin kuluu vähemmän, kun autolla ajetaan vain yhden ihmisen matkat.
Muistat vain, että jos eivät tulot ole enää kahden aikuisen tulot, niin eivät ne menotkaan ole kahden aikuisen menoja.
Uskon, että rahapula se minullakin jonain päivänä koittaa. Eipä pelota. Rahapula oli monesti avioliiton aikanakin, ja katkeraa oli se, että mies jätti aina minut yksin miettimään, miten pulasta taas selvitään.
Yksinhuoltaja on myös yksinkuluttaja. Siinä se toimeentulon salaisuus onkin.
Meillä myös talouden tulot putosivat miehen muutettua pois. Silti, vaikka välillä talous ahdistaa, niin loppujen lopuksi tuntuu, että menot pienenivät runsaastikin. Juuri kuten sanoit, ruokakulut puolittuivat ja saan ostaa itse sen mitä haluan ja mistä haluan. Kaljaa ei enää kanneta kotiin mäyräkoirakaupalla, jopa sähkö- ja vesilaskut ovat pienentyneet, kuten toisen auton 'poismeno' on puolittanut autovero- ja bensalaskut, vakuutusmaksut laskivat, peruutin yhden suuren ja kalliin päivälehden tilauksen ja tilaan sen, jonka itse haluan, lapsilisät nousivat kolmella lapsella reilun satasen ja elatusmaksujakin tulee minimi per nenä, johon olen tyytyväinen.
Alkuperäiselle: hyvin se menee, kun pidät talouden tiukasti hallussasi!
Tulin eron jälkeen toimeen taloudellisesti PALJON PAREMMIN kuin avioliiton aikana, vaikka mies tienasi yli tuplasti sen minkä minä.
Että silleen...
tuntuu että olen saanut rahat ihan hyvin riittämään. Ihmettelin myös sitä miten ne oli aina loppu silloin avioliitossa. Osa syy varmaankin on siinä, niinkuin joku edelläkin kirjoitti, että ei tarvii sitä kaljaa kantaa kotiin ,tosin mä en sitä koskaan kantanutkaan,kyllä se ex huolehti siitä että ei jää ilman oluitaan. Ja kun se ei siihen rittänyt vaan piti jatkaa aina sitten lähikuppilaan niin totta ihmeessä sitä rahaa palaa.
Joskus on tiukempaa toki kun on isompia hankintoja ja jos ex sattuu temppuilemaan elareilla, mutta kyllä sitä aina saa asiat jotenkin sumplittua.
Voimia ja jaksamista
ja jännitti sama asia -miten ihmeessä pärjään??!! Kolme lasta ja yllätys, yllätys... Niinkuin tässä muidenkin kirjoituksista on tullut esiin, niin ainakin yhtä hyvin kuin ennen. Nyt vain 3 lasta, ei neljää.
Käsittämätöntä, mutta totta että se paremmin tienannut mies, jotenkin kulutti suhteessa enemmän kuin omien tulojensa verran
naiset on ahneita..mikäs ihme se että yh.t pärjää hyvin kun entinen mies maksaa selkä vääränä, tulee lapslisä korotettuna, toimeentulo tuki ja sitten vaaditaan vielä ostamaan lapsille kaikkea..koittakaas joskus laittaa itsenne toisin päin että TE maksaisitte elatusmaksut ettekä saisi lapslisiä eikä toimeentulo tukea siis ne jotka sitä saavat siinä sitten vinkuisitte kun rahat ei riitä
naiset eivät ole ahneita!! ite olen maksanut kaikki kulut jo yhdessäoloaikana, miehestä kun ei ollut elättäjäksi. nyt saan minimielarit, ensin kunnan kautta, nyt suoraan. 2 vuotta meni ennenkuin ukko suostui allekirjoittamaan elatussopimusta, eli tuona aikana en saanut latiakaan mistään! lapsilisä 136e ei ole paljon, mies kun ei osallistu muuten mitenkään kuin sen elarin verran..ei edes pidä luonaan!! ei ole toimeentulotukea, ei asumislisää, töitä on pakko yrittää tehdä, jotta saa leipää pöytään..
Jostain syystä rahaa kertyy tilille enemmän kuin liiton aikana, liekö tuo että saa yksin hallinnoida koko taloutta.
Rahan vähyyden huolehtiminen erotessa on turhaa, kukaan ei ole suomessa nälkään kuollut viimeisen sadan vuoden aikana. Toki valintoja joutuu joskus tekemään, mutta nälkää ei tarvitse eronneen nähdä.
Heippa. Olen tässä jonkin aikaa harkinnut, josko ottaisin avoeron poikani kännäävästä isästä. Hankaluutena on vain velkainen kämppä, joka on minun nimissäni ja minun velkaani siis.
Tienaamme kumpikin suht saman verran, lainanlyhennytkset menevät tietysti minun tililtäni ja miehen tililtä yritän ehtiä maksamaan ainakin saman verran laskuja. Mutta joskus pitää olla tosi nopea, sillä tili voi yhtäkkiä huveta kuppilassa kavereiden kanssa. Ja sitten ihmetellään, että mistä ruokarahat. Mies vain olettaa, että minä taion ne jostain, olenkin taikonut, mutta mies on kyllä tietämättään maksanut ne korkojen kera takaisin. Onneksi minulla on sisar, joka lainaa hädän ollessa suurimmillaan.
Pahintahan on, ettei mies tajua olevansa kuin pieni lapsi. Voin välillä todellakin ajatella, että minulla on kaksi lasta, toinen käyttää vaan rahat johonkin sellaiseen, mitä ei olisi pitänyt koskaan keksiäkään.
Kenties tässä pikku hiljaa teen päätöksen, ainakin teidän kirjoituksenne olivat rohkaisevia.
Ei muuta kuin nokka päin tuulta.
te tollasia miehiä hoidatte?
oliko ne kunnollisia ennen kun menitte naimisiin ja aloitte kakaroita tekemään?
Voi olitteko te tyhmiä kun menitte juopon kanssa naimisiin ja luulitte että juoppo muuttuu?
Nuorena tavattiin, ja kyllä minä miestä - tai siis silloista poikaa - ihan kunnollisena pidin, ihailinkin. Nuorena sitä voi olla oikeasti tyhmä. Minun ex-mieheni tarvitsikin juuri minunlaiseni idiootin. Mieheni oli myös hemmetin hyvä puhumaan mustan valkoiseksi ja päinvastoin. Raha-asiat miehellä oli nuorempana aina paremmin kuin minulla. Mies piti huolellisesti salassa myös sen, että sai äitiltään jatkuvasti rahaa. Minä hölmö luulin tietysti aina, että minä olen tuhlari, kun en saa palkkaani millään riittämään, ja mies on säästäväinen ja järkevä, koska rahaa oli aina vaan.
Itsekkyys ilmeni ensimmäistä kertaa vasta kun ensimmäinen lapsi oli syntynyt. Siihen mennessä kumpikin hoiteli omat menonsa, vaikka saman katon alla asuttiinkin. Lapsi oli yhteinen, mutta eivätpä olleet lapsen aiheuttamat menot. Mistähän senkin olisi voinut tietää ennen kuin sitä lasta oli.
Nuoruuteen kuuluu myös jonkinlainen bailaaminen. Minulla se stoppasi siihen ensimmäiseen raskauteen, mutta miehellä jatkui vaan. Kun parikymppisenä menee vuosi niin, että joka viikonloppuna on kupiteltu, siinä ei nyt niin ihmeellistä ole. Mutta kun nelikymppisenä on mennyt parikymmentä vuotta niin, ettei miehellä ole selvää viikonloppua, tilanne on jo ihan toinen. Jotkut asiat selviävät vain ajan kanssa.
Ei minun ex-mieheni siis muuttunut miksikään, mutta minä muutuin. Minä kasvoin nuoresta bailaavasta idiootista vastuulliseksi vähemmän idiootiksi keski-ikäiseksi. Ja hyvä näin päin.
Terve, toivottavasti sinulla on avioehto, sillä joudut muuten maksamaan avio-oikeuden perusteella miehellesi tasinkoa asunnostanne, varsinkin, jos ei ole muuta omaisuutta (esim. miehellä autoa). Ja jos ei ole, niin äkkiä tekemään, jos enää onnistuu.
Noh, en kyllä oikeasti kehota avioehtoa nyt tekemään, sillä olettehan kuitenkin ilmeisesti yhdessä kaikkea maksaneet, joten vaikka sinä lainat lyhennät, niin muut laskut taas menevät miehen tililtä, joten onhan se reilua, että omaisuus menee myös jakoon.
Ahtaalla sitä alussa oltiin.
Kodihoidontuella ja kaikki lainat minulle.
Mies löysi uuden onnen.
Lapsista sain korotukset 140e lapsilisät kodinhoidotuki asumistuki elatukset
Leijona osa meni laskuihin ja lainaan.Käyttöön jäi alussa 200e josta piti ostaa myös ruuat.Kun sain talouden balanssiin ,jää minulle 700e rahaa.Siitä menee n.500e ruokiin ja lasten harrastuksiin.
200euroa jää "ylimääräistä" minkä olen laskenut siitä kun mies ei asu enään taloudessa.
Olen säästänyt lapsille rahaa(ennen ei onnistunut!?) kun sitten joskus autokouluun menevät on sitten rahat niihin tai opiskeluun.
Eli toimeen tullaan,kun ei tuhlata ;)
Kapakissa tämä äiti ei aikaa tuhlaa,mukavampi on ostaa cocista ja sipsejä ja katsella leffoja lasten kanssa.
"Lapsista sain korotukset 140e lapsilisät kodinhoidotuki asumistuki elatukset"
Muutama kysymys: Saako omistusasuntoon myös asumistukea? Lapsilisät, elatukset ja kotihoidontuki on tuttuja juttuja mutta mitä on tuo 140e?....Itselläni on meneillään kiivaat laskeskelut siitä uskaltaako jättää tämän avioliiton irvikuvan taakseen ja ostaa oman kodin mulle ja lapsille..
Korotukset on yksinhuoltajalisä 36,60e per lapsi eli minulla se n.140e
Omassa talossa juu,saan asumistukea mutta kela ottaa huomioon vain korot.Tuore talo ,niin korot suuremmat kuin lyhennykset. Kela tarkistaa korot vuoden välein. Sitten kun korkoa mene vähemmän kuin itse lyhennystä lakkaa asumistuki ja tietysti lakkaa viimeistään sitten ,kun pääsee töihin.
Käy kelalla laskemassa asumistuki tai käytä kelan laskuria,löytyy kelan sivuilta.
'
Kyllä omistusasuntoon voi saada asumistukea. Käy kelan sivulla, siellä on laskuri, jolla voit tarkistaa voitko sinä sitä eron jälkeen saada?
Erikoisia äijiä kaikilla ollut, tänään tilipävä huomenna ei latiakaan....hmm, mistä te oikein olettekin löytänyt tuonlaisia... Tarviiko todeta, kuten jossain kipaleessa on joskus sanottu "miksi naiset aina rakastuvat renttuihin?"