mulla on voimat täysin lopussa joka suhteessa,mieheni mielestä kaikki hyvin.Ei todellakaan ole,molemmat töitä tekeviä,hän toisen töissä,minä itsenäinen yrittäjä,talon maksut kaikki minun maksettavissa,hän antaa 400e kk.jos sitäkään aina omat menot(rahalliset)tärkeempiä,tunne puolellakin tullut nyt vaikeuksia(minulla)hän pitää itsestään selvänä,kun on kotona,syöminen,päikkärit,sexi,netti,tv ja videoitten katselu,kun haluaisin keskustella näistä meidän ongelmista ei hän jaksa kuunnella,mieluummin puhuu vaikka jostain tv ohjelmasta,mulla on hyvin vähän sellaisia ystäviä joille edes voisin puhua,enkä haluaisikaan vieraiden tietävän meidän sisäisistä asioita,mutta minun on pakko purkaa itseäni täällä edes,koska en usko että olen yksin tälläisten asioiden edessä,uskon että kohtalotovereita on paljonkin,harva vaan enää uskaltaa edes täällä "purkautua"koska heti jotkut brovokaattorit intoutuvat vaan haukkumaan ja ilkkumaan,olemme jo keskiikäisiä ihmisiä,ja elämänkokemustakin jo pitäis olla mut joskus se vaan naru tulee vetäjän käteenkin.
minä en jaksa enää.
täysin uupunut.
6562
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mutta mä käyn tilittään noita perhehuoliani baarissa ja aina välillä joku antaa säälistä. Se auttaa jaksamaan.
Toistaiseksi.
mutta ei kenenkään tarvi enempäänsä jaksaa,ei sinunkaan . Sen kun kerrot armaalle ukollesi ihan rauhallisesti ja alat suunnitella uutta elämää ilman voimiasi kuluttavaa miestä,onnea ja jaksamista siihen suuntaan!
konsteja saada se ukko tajuamaan:
- jätä tv-maksu maksamatta, soitto sen jälkeen teeluvan tarkastajalle, ei ole ukolla sitäkään vähää puheenaihetta:)
- jätä nettilasku maksamatta, kyllä se ajan kanssa loppuu
- älä käy ruokakaupassa, paitsi mitä itse syöt
- seksiä älä anna, paitsi jos itse haluat
- päikkärille kun menee, laita radio suurelle
- itse voisit silloin tällöin poiketa terassille tai shoppailemaan, noistahan kertyy pieni summa säästöön
- pistä se ukko seinää vasten ja kysy suoraan ja sano mitä ajattelet
Koita jaksaa, et ole ainoa. Murheita meillä kaikilla on, toisilla vielä enemmän, mitenkään sinun murheitasi väheksymättä.
Helpotti jo sekin kun sain tänne"teille"purkaa paineitani,kiitos siitä.Ja tärkeintä mitä,sain lopultakin miehen tajuamaan että olen"loppu"ja asian purku alkoi kun hän kuuli"luuli"että ruoka on valmis,kun laitoin sitä vasta uuniin paistumaan,kylläpä heräs päikkäreiltä helposti,tosin ne on hälle tärkeitä kun joutuu herää jo aamuvuor.klo.5,ja hällä on tiettyjä sairauksia jotka kyllä olen ottanut huomioon,mut ei niillä nyt pidä koko ajan ratsastaa,istutin isännän keittiön pöydän ääreen odottamaan ruuan kypsymistä,ja sanoin että olisiko nyt korkee aika kuunnella minuakin,tai sit otan äkkilähdön niin kauas ja jätän koko paskan.Lopultakin toivottavasti viesti meni perille,illalla otti lusikan kauniisti käteensä,sanoen että hän kun on niin ajattelematon hölmö(mitä ei kyl ainakaan)omia asiotaan setviessä ole.Tilasi meille netistä toukokuulle matkat P-Afrikkaan Hammamettiin,sanoi vielä että jos se vähän edes helpottais kullan paineita.No nyt tuntuu että hän ei todellakaan tajunnut kuinka stressattua elämää on eletty jo monta vuotta,surutyökin mulla kesken kun ainut tytär kuoli syksyllä,ja monta muuta murhetta kaiken lisäksi.Kiitos teille jotka jaksoitte lukea ja kannustaa,ja voimia teillekin paljon elämän aallokoihin.
ymmärrän täysin tunteesi. Olen kokenut samanlaisen kohtalon. Mieheni jopa väitti, että jos laskussa on minun nimeni, minun kuuluukin maksaa se, vaikka se olisi sähkölasku, Hesari tai joku muu yhteiseen elämiseen kuuluva. Tuntuu, että miehet ovat ikuisia lapsia (sanan pahassa merkityksessä). Lapsethan kehittyvät, mutta miehet ovat sitä mieltä, että he ovat jo niin hyviä, ettei tarvitse. Vain pahat akat haittaavat heidän muuten niin mukavaa elämäänsä. Höpöttävät vaan kotitöistä, kavereiden kanssa vietetystä liiasta ajasta, rahasta, vastuusta ja muusta ihmeellisestä. "Sujuuhan meillä asiat niin hyvin, minä olen ainakin tyytyväinen", on heidän ajatusmaailmansa. Onhan se hyvä kun löytää paidat silitettynä kaapista, kodin siivottuna, lapset hoidettuna, kun tulee väsyneenä harrastuksista ja kavereiden kanssa vietetyn illan jälkeen on mukava käpertyä sohvalle lepäämään. Vain akan nalkutus häiritsee miehen rauhaa. Ja auta armias, jos nainen haluaa keskustella ongelmista. Silloin mies ottaa takin niskaansa ja lähtee jonnekin, pakenee tilanteesta ja ihmettelee sitten miksi akka murjottaa jatkuvasti.
Minä lähdin tällaisesta tilanteesta n. 26 vuotta sitten, mutta voin kertoa etten ole löytänyt yhtään sen fiksumpaa ja empaattisempaa miestä tämänkään jälkeen. Kaikilla sama vapauden kaipuu ja piian paikka tarjolla.
Terveisin
Adelita