Ihminen joka ei tunne mustasukkaisuutta tai omistushalua, on normaali. Onko tämä normaalius sitten tavoiteltava olotila, sitä on edes turha kysyä näiltä normaaleilta, koska he ovat enemmistö.
Eihän se ole paha että nussitaan ympäriinsä, se on ihan normaalia. Seksistä pitää nauttia, kaikkien kanssa. Ei siinä tunteilla pelata, tunteet varataan sitten avioliittoon, ja sen jälkeiseen eroselvittelyyn. Minä ainakin tykkään siitä että tuleva vaimoni on nussinut kaikkien kanssa, mielellään vieläpä ottanut turpaansa niiltä kumppaneiltaan, osaapahan sitten arvostaa minuakin. Elämässähän on aivan pakko tehdä virheitä ja oppia kaikki kantapään kautta, eihän muuten voi väittää eläneensä.
Ensimmäinen vaimoni oli juuri täyttänyt 18-vuotta. Yhteisestä sopimuksestamme päätimme, että suhteemme on vapaa, koska enhän voinut kahlita nuorta enkeliä täysimittaiseen suhteeseen, olisi raukalta saattanut jäädä elämää elämättä. Niinpä sovimme että hän saa käydä baareissa tyrkyllä, ja yhden yön suhteet olivat sallittuja. Monesti kävikin niin että nuori rouva jäi öisille matkoilleen, mutta aina kiltisti palasi kotiimme. Minä tykkäsin että vaikka tilanne saattaisi ulkopuolisen silmiin näyttää kummalliselta, niin kuitenkin me tiesimme parhaiten mikä on meidän liittomme salaisuus.
Seksi hänen kanssaan oli keskinkertaista. Ei huonoa, mutta parempaakin olisi voinut olla. Hänelle tuotti suuria ongelmia ottaa suihin. Siitäkin huolimatta että join 2 litraa ananasmehua vuorokaudessa, enkä edes tupakoi muuten kuin viihteellä. Itse tykkäsin nuolla hänen vulvaansa.
Koko liittomme ajan minusta tuntui että välillämme vallitsi täydellinen harmonia. Itse olin 26-vuotias, ja nainen 18-vuotias. Hän oli paras ystäväni, pystyimme puhumaan ihan kaikesta. Uskon että liittomme salaisuus oli juuri se tosiasia, että hän sai tulla ja mennä kuinka halusi. Itse jaksoin aina uskollisesti odottaa häntä reissuiltansa kotiin, tehdä ruokaa sekä sytyttää kynttilät kylpyammeen ympärille kun hän halusi kylpeä. Pesin hänen selkänsäkin ja siinä lomassa kyselin että oliko hyvä pano. Yleensä kuulemma oli. Olin ylpeä itsestäni, koska normimies olisi jo tuossa vaiheessa hukuttanut hänet ammeeseen.
Hän kuoli vuonna 2003, syynä leukemia. Siitä lähtien olen ollut yksin, koska kukaan ei voi koskaan korvata häntä. Muistan vieläkin hänen iloisen huikkauksen: "Hani lähden tästä baariin, soitellaan huomenna :)". Tiesinhän minä että oma horoni meni vieraita kulleja imuttamaan, mutta rakastin häntä niin. Se mitä halusin kertomuksellani kertoa on, että vapaa suhde on kaiken salaisuus. Antakaa naisenne nussia vapaasti, ja hän palaa luoksenne, koska ainoastaan te voitte tarjota hänelle sitä isällistä turvaa mitä hän pohjimmiltaan kaipaa.
Kaipaan Riikkaani niin suuresti.
Eihän se ole paha että nussitaan ympäriinsä, se on ihan normaalia. Seksistä pitää nauttia, kaikkien kanssa. Ei siinä tunteilla pelata, tunteet varataan sitten avioliittoon, ja sen jälkeiseen eroselvittelyyn. Minä ainakin tykkään siitä että tuleva vaimoni on nussinut kaikkien kanssa, mielellään vieläpä ottanut turpaansa niiltä kumppaneiltaan, osaapahan sitten arvostaa minuakin. Elämässähän on aivan pakko tehdä virheitä ja oppia kaikki kantapään kautta, eihän muuten voi väittää eläneensä.
Ensimmäinen vaimoni oli juuri täyttänyt 18-vuotta. Yhteisestä sopimuksestamme päätimme, että suhteemme on vapaa, koska enhän voinut kahlita nuorta enkeliä täysimittaiseen suhteeseen, olisi raukalta saattanut jäädä elämää elämättä. Niinpä sovimme että hän saa käydä baareissa tyrkyllä, ja yhden yön suhteet olivat sallittuja. Monesti kävikin niin että nuori rouva jäi öisille matkoilleen, mutta aina kiltisti palasi kotiimme. Minä tykkäsin että vaikka tilanne saattaisi ulkopuolisen silmiin näyttää kummalliselta, niin kuitenkin me tiesimme parhaiten mikä on meidän liittomme salaisuus.
Seksi hänen kanssaan oli keskinkertaista. Ei huonoa, mutta parempaakin olisi voinut olla. Hänelle tuotti suuria ongelmia ottaa suihin. Siitäkin huolimatta että join 2 litraa ananasmehua vuorokaudessa, enkä edes tupakoi muuten kuin viihteellä. Itse tykkäsin nuolla hänen vulvaansa.
Koko liittomme ajan minusta tuntui että välillämme vallitsi täydellinen harmonia. Itse olin 26-vuotias, ja nainen 18-vuotias. Hän oli paras ystäväni, pystyimme puhumaan ihan kaikesta. Uskon että liittomme salaisuus oli juuri se tosiasia, että hän sai tulla ja mennä kuinka halusi. Itse jaksoin aina uskollisesti odottaa häntä reissuiltansa kotiin, tehdä ruokaa sekä sytyttää kynttilät kylpyammeen ympärille kun hän halusi kylpeä. Pesin hänen selkänsäkin ja siinä lomassa kyselin että oliko hyvä pano. Yleensä kuulemma oli. Olin ylpeä itsestäni, koska normimies olisi jo tuossa vaiheessa hukuttanut hänet ammeeseen.
Hän kuoli vuonna 2003, syynä leukemia. Siitä lähtien olen ollut yksin, koska kukaan ei voi koskaan korvata häntä. Muistan vieläkin hänen iloisen huikkauksen: "Hani lähden tästä baariin, soitellaan huomenna :)". Tiesinhän minä että oma horoni meni vieraita kulleja imuttamaan, mutta rakastin häntä niin. Se mitä halusin kertomuksellani kertoa on, että vapaa suhde on kaiken salaisuus. Antakaa naisenne nussia vapaasti, ja hän palaa luoksenne, koska ainoastaan te voitte tarjota hänelle sitä isällistä turvaa mitä hän pohjimmiltaan kaipaa.
Kaipaan Riikkaani niin suuresti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...vieraissa, mutta siitä en halua tietää mitään.
Saatan itsekin käydä vieraissa, jos tunnelmat sattuvat kuljettamaan sellaiseen. Mieleeni ei juohtuisi kertoa hänelle sitä, koska uskon ettei hän sitä halua tietää.
Lapsellinen provo.
mauton provo.
Johon ei olisi kannattanut kommentoida mitään, koska huomiotahan vain hait ja nyt sitä sait.
Aivan oikein toimittu aloitusviestin tarinassa.
Naiset tarvitsevat kipeästi tuollaista hurvittelua ja heille on se mielenterveytensä takia suotava. Eihän autististakaan lasta pakoteta väkivalloin puhumaan koska siitä ei ole hyötyä, enemmän vahinkoa.
Eletään siis sen kanssa että naiset tahtovat harrastaa seksiä, tahtovat ajatella seksiä, tahtovat puhua seksistä ja kaikkea tätä myöskin täysin spontaanisti vieraidenkin miesten kanssa.
Jos naisen kahlitsee paikoilleen niin hän lähtee jokatapauksessa. Jos kahlitsee kirjaimellisesti niin saa syytteen vapauden riistosta vaikka tarkoitus olisikin hyvä.
Antaa siis lasten leikkiä ja telmiä. Nykyään tasa-arvon aikana naiselle kun on suotu oikeus "päättää" omista asioistaan niin on vain opeteltava elämään asian ja sen lieve-ilmiöiden kanssa.
Hyviäkin puolia tosin on, juottoloiden adonikset saavat, ja saavat paljon, niin paljon että nämä alaluokkain häntäheikit ja porvariston huoripukit elävät lähes taivaissa.
Se on oma valinta, joko katselee ja sietää hmm.... huoraavaa naista ja saa mahdollisesti jotain hyvääkin, tai ei katsele naista jolloin huoraamista ei tarvitse sietää. Lutkailu on kiinteä osa naisen sielua eikä se lähde sieltä kuin rautaisella kurilla ja jämäkällä ohjauksella joka naisilta on 2000-luvulla täysin riistetty.
"Ihminen joka ei tunne mustasukkaisuutta tai omistushalua, on normaali."
Normaalia on tuntea mustasukkaisuuta. Haluan elää niin, että naiseni haluaa olla minun kanssani, ei muiden. Mä ainakin "tappelen" kynsin hampain, paikasta, naiseni sydämmessä, enkä halua menettää häntä kenellekään.
Jos nainen kaikesta huolimatta haluaa jättää minut, päästän hänet vapaasti lähtemään, sillä en voi ehdoin tahdoin pitää ketään itselläni.
Juuri noinhan se on. Kirjoituksesi loppua vielä vähän kommentoin.
"Jos nainen kaikesta huolimatta haluaa jättää minut, päästän hänet vapaasti lähtemään, sillä en voi ehdoin tahdoin pitää ketään itselläni."
Kunhan muistat ettet liian helposti anna periksi. Nainen voi muuten tulkita tilanteen niin ettet rakastanut häntä tarpeeksi paljon koska et ollut valmis taistelemaan rakkautesi eteen. Ymmärrän silti hyvin mitä sanot. Olen itsekin joskus riitatilanteessa sanonut että kyllä mä voin lähteä jos se on mitä sä todella haluat. Jos nainen todella tahtoo mennä ja jättää niin en minä silloin halua sitä sairaalloisesti alkaa estämään.
Minä en enää ainakaan huoli sellaista äijää joka ei ole valmis tappelemaan naisestaan!
Exäni oli juuri sellainen munaton luuseri joka antoi minun tehdä mitä halusin ja osasi sanoa vaan joo joo.
Olihan se siinä mielessä kivaa että sain tosiaan tehdä mitä lystäsin, mutta kyllä siihen muutamassa vuodessa tympiintyi.
Tuntui ettei tuo minua edes rakasta jollei välitä kenen lie psykopaatin seurassa olen.
TOSIMIES tappelee naisestaan ja suojelee häntä, elukatkin ymmärtää tapella naaraista.
Kuka nyt suomihuorasta alkaisi kinastelemaan? Mitä tarjottavaa sillä on? Älä viitsi :D
Onks sulla vaikeeta?