Miten saisin miehen kiinnostumaan uudestaan itsestäni?
Tapailtiin alkuvuodesta ja molemmat taisivat ihastua aika lailla. Luulen, että mies oli aluksi enemmän ihastunut minuun. Mutta sitten minäkin ihastuin ja sitten minusta tulikin epävarma ja haavoittuvainen, tunteet sekoittaa aina pään. Sitten kuitenkin meidän välille tuli muutamia juttuja ja sukset menivät ristiin ja minäkin ehkä liikaa "avauduin" ja hermostuin hänelle asioista.
Harmittaa. Vituttaa. Mä haluan sen miehen. Puhuttiin, että ei meillä ehkä synkkaa tarpeeksi ja että onko meistä kuitenkaan mihinkään. Mutta mä haluaisin niin niin kovasti vielä tapailla ja katsoa ja olen tämän miehellekin ilmaissut, mies vastaillut tyyliin "ehkä ja katsotaan". Tiedän, että painostin häntä jossain kohtaa aivan liikaa, hengitin niskaan ja olin liian päällekäyvä, kun siis sukset olivat ristissä. Olisin vaan halunnut sovitella kaikki ristiriidat ja olla yhdessä kuin alussakin oltiin.
Tällä hetkellä ei oikein olla tekemisissä. Nähdään kerran pari yhdessä urheiluharrastuksessa ja mesessä joskus ollaan samaan aikaan. Urheiluharrastuksessa ei jutella koskaan, eikä siellä oikein tilaisuuttakaan tule ja mesessä voidaan joskus vaihtaa pari sanaa ns. kaverillisesti.
Sanokaa mitä teen? Oon niin pakahtua tähän rakkauden tunteeseen ja haluan hänet! En halua olla liian päällekäyvä, koska ehkä hän tarvii aikaa miettiä ja funtsia asioita. Ja olen jo ollut liian päällekäyvä ja sanonut, että haluan edelleen tapailla ja olen ihastunut. Voiko hän olla loukkaantunut asioista, kun "huusin" hänelle? Olen jo moneen kertaan pyytänyt anteeksi. Miten miehen voi saada uudestaan kiinnotumaan? Onko parempi, että olen vaan kuin minua ei kiinnostaisi ja jatkaisin elämääni vai otanko häneen yhteyttä? Miten kannattaa tehdä? Uskon, että hänkin edes jollain tavalla pitää vielä minusta. Mutta minä olen kai mokannut kaiken. :(
Kiitokset etukäteen vastauksistanne!
Tapailtiin alkuvuodesta ja molemmat taisivat ihastua aika lailla. Luulen, että mies oli aluksi enemmän ihastunut minuun. Mutta sitten minäkin ihastuin ja sitten minusta tulikin epävarma ja haavoittuvainen, tunteet sekoittaa aina pään. Sitten kuitenkin meidän välille tuli muutamia juttuja ja sukset menivät ristiin ja minäkin ehkä liikaa "avauduin" ja hermostuin hänelle asioista.
Harmittaa. Vituttaa. Mä haluan sen miehen. Puhuttiin, että ei meillä ehkä synkkaa tarpeeksi ja että onko meistä kuitenkaan mihinkään. Mutta mä haluaisin niin niin kovasti vielä tapailla ja katsoa ja olen tämän miehellekin ilmaissut, mies vastaillut tyyliin "ehkä ja katsotaan". Tiedän, että painostin häntä jossain kohtaa aivan liikaa, hengitin niskaan ja olin liian päällekäyvä, kun siis sukset olivat ristissä. Olisin vaan halunnut sovitella kaikki ristiriidat ja olla yhdessä kuin alussakin oltiin.
Tällä hetkellä ei oikein olla tekemisissä. Nähdään kerran pari yhdessä urheiluharrastuksessa ja mesessä joskus ollaan samaan aikaan. Urheiluharrastuksessa ei jutella koskaan, eikä siellä oikein tilaisuuttakaan tule ja mesessä voidaan joskus vaihtaa pari sanaa ns. kaverillisesti.
Sanokaa mitä teen? Oon niin pakahtua tähän rakkauden tunteeseen ja haluan hänet! En halua olla liian päällekäyvä, koska ehkä hän tarvii aikaa miettiä ja funtsia asioita. Ja olen jo ollut liian päällekäyvä ja sanonut, että haluan edelleen tapailla ja olen ihastunut. Voiko hän olla loukkaantunut asioista, kun "huusin" hänelle? Olen jo moneen kertaan pyytänyt anteeksi. Miten miehen voi saada uudestaan kiinnotumaan? Onko parempi, että olen vaan kuin minua ei kiinnostaisi ja jatkaisin elämääni vai otanko häneen yhteyttä? Miten kannattaa tehdä? Uskon, että hänkin edes jollain tavalla pitää vielä minusta. Mutta minä olen kai mokannut kaiken. :(
Kiitokset etukäteen vastauksistanne!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olempa samassa tilanteessa, joten tuskin tulee mitään ammattilaisen neuvoo täältä suunnalta. Ite ainakin oon huomannut sen, että järkeni sanoo ettei yhteyttä kannata ite otella ja näin ollen "ahdistella", mutta kun ei sitä tunteilleen mitään voi niin sit tulee kuitenki aina kysyttyä jotain. =/
Parempi kai vain antaa olla?
Joo, onhan se kai järkevintä, että antaa vaan olla, itkeä illalla harmitusta yksin ja hymyillä päivällä. Aika parantaa.
Yhdeltä kaverilta tuli neuvo, että ole kuin jatkaisit elämääsi, neutraali ja kaverillinen suhtautuminen tähän mieheen, niin se ehkä tehoaa parhaiten. Ja jos ei tehoa, niin paska tsäkä.
koska jos alat neutraalisti ystävälliseksi, yksinkertaisin tulkinta on että kiinnostuksesi on lakannut. Kiinnostus on paljon helpompi tunnustaa ihmiselle, jos aistii tämän tuntevan samoin. Jos taas rupeat pelkäksi kaveriksi niin kynnys kasvaa.
voisi yrittää tuota Tommy Hellsteninkin kirjoittamaa filosofiaa; Saat sen mistä Luovut.
Tepsi minun tapauksessa, vähän samanlainen juttu kuin sulla meneillään. Jatkoin elämääni, en pitänyt enää yhteyttä, en roikkunut...eräänä päivänä tuo mies soitti ja kyseli kuulumisia. Nyt ollaan taas tapailtu, tällä kertaa hän on se innokkaampi, olen oikeesti itsekin yhtä innokas, mutta pidän matalaa profiilia. Ja hyvin tämä nyt sujuu.
entä jos mies ei ota yhteyttä..ei sitä voi loputtomiin odottaa. :/
on se kyllä kuitenkin niin että liian tyrkyllä oleminen ei viehätä ketään..
toivon kyllä etten ikinä olisi tavannutkaan tätä miestä. ei tarvisisi ikävöidä häntä..
Heippa!
Päätin nyt sitten ottaa yhteyttä ja laitoin neutraalin viestin, että mitä kuuluu ja millaisia suunnitelmia viikonlopulle. Häneltä tuli takaisin, että hyvää kuuluu ja ei ole suuria suunnitelmia, jonka perusteella rohkaistuin laittamaan viestin, että "olisi kiva näkyillä, ehtisitkö vaikka kaffetella joku päivä". Mielestäni tuokin aika neutraali, eikä ahdisteleva viesti. Ja hän ei vastannut siihen mitään!!! Enkä usko, että enää vastaakaan. Olisi mielestäni paljon reilumpaa vastata vaikka kieltävästi tyyliin "parempi ehkä unohtaa se kaffettelu" tms., se olisi mielestäni paljon mukavampi saada sellainen viesti kuin odottaa h-moilasena, että mahtaiskohan sieltä tulla vastausta. Toki ymmärrän, että hiljaisuus on kielteinen vastaus ja aion jättää miehen rauhaan. Harmi vaan, kun tämä meni nyt näin. :(
No niin. Tuo on kaikkein pahinta, kun toinen ei vaivaudu ilmoittamaan mitään. Voisi sitten sanoa suoraan, jos ei kiinnosta ettei tarvisi miettiä yksikseen, että mitähän se nyt ajattelee ja mitähän mun nyt pitäisi tehdä. On nimittäin jotenkin samankaltainen tilanne. Ensin otiin yhteydessä lähes joka päivä ja yhtäkkiä mies vaan katosi enkä ole kuullut hänestä muutamaan viikkoon mitään. Nyt mietin, että mitäköhän tein väärin. Harmittaa vaan kun ei kunnolla päästy tutustumaan vielä ja siinä miehessä vaan oli sitä jotain... :(
Jos et saa sitä miestä niin ota mut. Mä oon edelleen täys sinkku.
sama tilanne :( vituttaaa,paitsi että tuo saattaa toimia toi et jätä rauhaan vähäks aikaa. Mullakin kun jätin vähäks aikaa rauhaan niin sit rupes sitä viestiä tulemaan fb:ssä :D:D yritän vielä.
Aloitus on vuodelta 2007, mutta vastaampa silti kun itselläni tasan sama tilanne sillä erolla että jo toistamiseen samaisen miehen kanssa! :D
Uskomatonta säätämistä, pakko myöntää. Kerran tuo rauhaan jättäminen jo toimikin. Silloin kului kuukauden verran hiljaiseloa ja mieheltä alkoi tulla viestiä taas ja ehdotti tapaamista yms. Ehdittiinkin sitten näkemään muutaman kerran, kunnes taas kaikki asiat meni ihan päin h*mmettiä syistä, joita en ihan kaikkia edes tajua, mutta tässä sitä vaan taas ollaan.
Tunnen itseni täydeksi idiootiksi kun saan kaiken tähän malliin jo toistamiseen. :/
Mies on niin mahdottoman ihana eikä meillä ole mitään riitaa ollut tai siihen viittaavaakaan, mutta on vaan liikaa mutkia matkassa.
mäki ratvitsisin vähäsen apua.. mun poikaystävä jätti mut pari viikkoa sitten enkä voi edelleenkään miettiä mitään muuta, eikä maistu ruoka enkä pysty nukkumaan.. hän kertoi että ei ole valmis seurustelemaan (kenties traumoja edellisistä suhteista?) vaikka hänhän kok meidän jutun aloittikin. miten saisin hänet takaisin?? en voi elää ilman häntä..
Mulla on täsmälleen samanlainn tilanne kuin ap:lla.
Toivoisin neuvoja. Unohtaminen ei käy, ja pelkään että hän tapaa jonkun muun sillä välin, jos ei olla tekemisissä.
te 2 edellistä kirjoittajaa: OLETTEKO KUULLEET PUHUMISESTA koskaan?!
ei nyt liene kovin vaikeaa "vietellä" mies ja alkaa saada suhde kompromisseillä sellaiseksi, että molemmat siinä viihtyvät!
peli on menetetty, en usko että enää kiinnostuu.
Toi oli munkin mielestä hyvä neuvo, että "Saat sen, mistä luovut."
Ei kannata väkisin roikkua kenessäkään eikä jäädä itkemään ns. turhan ja mahdottoman perään. Uskokaa siihen, että jos juttu oikeasti toimii ja kemiat kohtaa täysin, niin siinä tapauksessa molemmat osapuolet haluavat olla yhdessä ja tekemisissä toistensa kanssa. Mikäli toinen ei enää syystä tai toisesta sitä halua, niin yrittämällä tuskin tilanne paranee.
Kiinnostus on tuppaa tosiaan loppumaan eikä mun mielestä ainakaan oo vaivan arvoista yrittää väkisin sitä saada taas uudestaan jatkumaan.
Miehiä tulee ja menee ja ne kenen perään nyt itkette eivät itketä enää, kun löytyy uusi kohde. Asiat muuttuvat ja pitää osata päästää irti.
Ihania ihmisiä voi muistella lämmöllä jälkeenpäin, mutta ei ketään saa väkisin pidettyä itsellä.
"Toi oli munkin mielestä hyvä neuvo, että "Saat sen, mistä luovut.""
Huono neuvo. Mistä luovut, sen nappaa joku toinen. Sinä et sitä enää saa.
Eipä onnistu. Olet jo näyttänyt oikean omistushaluisen luontosi itkupotkuraivareilla.
Fiksu mies liukenee kohteliaasti elämästäsi.