Tossa muutama viesti alaspäin on juttua siitä, että ikisinkkutyyppinen ihminen on ollut ylästeeltä asti yksin, ns. rauhallisten ihmisten porukoissa viihtyvä (yläasteaikoina) jne. Kuulun itse ehkä vähän tohon ryhmään kans. No mut anyway. Niin sitä ajattelin kysyy, et ku ihmisiä on monenlaisia, niin voisitteko ajatella silleen, että toinen samanmoinen (luonteeltaan) vois olla teille hyvä ratkaisu? Aatteletteks te toisesta silleen, että sen toisen tulis olla samantyylinen luonteeltaan kun teidän. Itse rauhallisena ja tasaisena ihmisenä mua ei esim. kovaan ääneen hölöttäjät, temperamenttiset ihmiset kiinnosta.
Tai silleen, että etsittekö seuraksi enemmän samanlaista ihmistä kuin te ototte, vai kiinnostaako muun tyyppiset ihmiset enemmän?
Tai silleen, että etsittekö seuraksi enemmän samanlaista ihmistä kuin te ototte, vai kiinnostaako muun tyyppiset ihmiset enemmän?
Vastaukset 3
Vanhimmat
kiinnostaa ennen kaikkea saman henkinen ihminen kuin mitä itse olen. Kumppanin pitää olla sellainen, että hänestä pitää myös ystävänä ja se edellyttää ainakin itselläni samantyyppistä luonteenlaatua. Klooni ei tietenkään pidä olla.
Etsin kyllä kaltaistani kumppania. Rauhallisena ja muutenkin rentona tyyppinä en kyllä viihtyis enkä jaksaisiaan olla ihmisen kassa joka touhuaa jatkuvasti.
Ensinnäkin: Toista (luonteeltaan) samanmoista on äärimmäisen vaikea löytää. Ja tämä siis ilman, että puhutaan sukupuolten välisistä eroista. Niin-tai-näin, en usko että moinen on edes mahdollista vaikka kyseessä olisi klooni.
Jotkut puhuu siitä, että vastapuolet vetävät toisiaan puoleensa ja sitä rataa... ihan niinkuin magneetin plus- ja miinusnavat, hah!
Nojoo, samanmoisen kanssa menisi järki, kun tulisi toimeen LIIAN hyvin, kun taas täysin erilaisen kanssa menisi järki, kun kaikesta pitää vääntää riitaa yms.
Ketään syrjimättä tahdon sanoa, että jokaisella luonteella on mun kanssa mahdollisuus, ei pysty syrjimään tuohon tyyliin, että "kovaan ääneen hölöttäjät, temperamenttiset ihmiset...". Koetetaan nyt vain kaikki olla ainutlaatuisia, niin ei olisi tarvetta yleistää, jookosta?
Menee varmaankin asian vierestä, mutta minen ainakaan etsi tietoisesti samantyyppisiä saatika erityyppisiä ihmisiä. Kiinnostuksen syntyminen tuntuu olevan eräänlainen Murphyn laki: Se syntyy jostain sellaisesta, mistä sen vähiten odotti syntyvän.