SAK.n Ihalainen reagoi voimakkaasti EVA:n Sixten Korkmanin lausuntoon, uudesta TUPO ajattelusta.
Korkmanhan toi esiin tuon saman ajattelun mitä allekirjoittanutkin on toistuvasti esille tuonut, eli paikallisten sopimusten mahdollisuudesta palkkojen sopimisesta.(Korkman painottaa että ko. kannanotto on vain hänen näkemyksenä, ei EVA:n)
Ihalainen ja SAK väittää tuon ajattelun lisäävän palkkaeroja. Itseasiassa sillä turvattaisiin kuitenkin yritystoimintaa , sekä lisättäisiin työntekijöiden turvaa työpaikkojen säilymisen suhteen.
Valtakunnallinen yleissitovuus selkeästi aiheuttaa turhan voimakkaita paineita yrittäjien suuntaan ja vääristää todellista mahdollisuutta kehittää, ja investoida yrityksiin. Yleissitovuus estää näin myös työpaikkojen lisääntymistä, estää niiden säilyvyyttä, tai jopa lopettaa ne kokonaan.
TUPO.a ei minun mielestäni tarvitse kokonaan hyljätä, mutta paikallisilla sopimisilla annettaisiin kuitenkin paremmat mahdollisuudet pienemille yrityksille olla kilpailussa mukana.
Tuo mukana säilyminen tarkoittaa myös sitä että työpaikat säilyvät ja se lienee kuitenkin tärkeämpää, kuin keskusjärjestöjen ylläpitämä yhteiskunnalinen vallanhalu, ns. kolmikanta sopimuksen muodossa.Kolmikantahan on on sisältänyt liikaan valtaa työmarkkinoille ja etenkin sosiaaliturvan tiimoilta. Eduskunnan ja hallituksen pitää ottaa enemmän vastuuta yhteiskunnan kehittämisestä, eikä jättää sitä työmarkkinajärjestöjen ahneisiin käsiin.
Meillä pitää olla nyt rohkeuttaa tehdä todellisia koko yhteiskuntaa vaikutavia ehdotuksia, joilla turvataisiin kaikkien osapuolien elinmahdollisuus. TUPO.ssa on yleensä huolehdittu keskimääräisesti suomen talouden tarpeista, mutta ei olla mietitty mitä sen ylläpitämiseen tarvittavien yritysten tarpeet ovat.
Kuntatasollakin tuo uudempi ajattelu toisi todennäköisesti selkeitä etuja ja säästöjä, ja lisäisi mahdollisuuksia antaa mm. nuorille lisää mahdollisuuksia työllistymiseen. Siihen pitäisi tosin lisätä mahdollisuus nuorten alhaisempaan alkupalkka mahdollisuuteen. Eli toistan jälleen tuon aikaisemminkin julkituomani, kisällistä mestariksi ajattelun. Nythän nuorten minimipalkka suhteessa keskipalkkaan on 20-24 vuotiaiden kohdalla on suurempi, kuin missään toisessa EU maassa. (OECD lukuja)
Miksi siis Ihalainen ja SAK sitten reagoi noinkin voimakkaasti, johtuu varmaan osin siitä että se menettää joka vuosi jäsenistöään vapaille työttömyyskassoille, jotka kasvaa kovaa vauhtia. Jo pelkästään mm. YTK eli yleinen työttömyyskassa, on kasvanut jo yli 300 000 jäsenen kassaksi. Tämä on selkeä singnaali siihen suuntaan että ihmiset haluaa itse päättää ja vaikuttaa siihen mitä, missä ja millä hinnalla, tai miten paljon he työskentelevät.
Vapaampi, ja paikallisempi sopiminen on osa turvallisempaa ja kehittyvämpää tuloratkaisua, johon pitää olla oikeus myös työntekijälle vaikuttaa omaan toimeentuloonsa niin hinnan kuin muidenkin etujen, tai tarpeiden suhteen.
Elämä on kuitenkin meillä jokaisella, meidän omassa KÄDESSÄ!
Korkmanhan toi esiin tuon saman ajattelun mitä allekirjoittanutkin on toistuvasti esille tuonut, eli paikallisten sopimusten mahdollisuudesta palkkojen sopimisesta.(Korkman painottaa että ko. kannanotto on vain hänen näkemyksenä, ei EVA:n)
Ihalainen ja SAK väittää tuon ajattelun lisäävän palkkaeroja. Itseasiassa sillä turvattaisiin kuitenkin yritystoimintaa , sekä lisättäisiin työntekijöiden turvaa työpaikkojen säilymisen suhteen.
Valtakunnallinen yleissitovuus selkeästi aiheuttaa turhan voimakkaita paineita yrittäjien suuntaan ja vääristää todellista mahdollisuutta kehittää, ja investoida yrityksiin. Yleissitovuus estää näin myös työpaikkojen lisääntymistä, estää niiden säilyvyyttä, tai jopa lopettaa ne kokonaan.
TUPO.a ei minun mielestäni tarvitse kokonaan hyljätä, mutta paikallisilla sopimisilla annettaisiin kuitenkin paremmat mahdollisuudet pienemille yrityksille olla kilpailussa mukana.
Tuo mukana säilyminen tarkoittaa myös sitä että työpaikat säilyvät ja se lienee kuitenkin tärkeämpää, kuin keskusjärjestöjen ylläpitämä yhteiskunnalinen vallanhalu, ns. kolmikanta sopimuksen muodossa.Kolmikantahan on on sisältänyt liikaan valtaa työmarkkinoille ja etenkin sosiaaliturvan tiimoilta. Eduskunnan ja hallituksen pitää ottaa enemmän vastuuta yhteiskunnan kehittämisestä, eikä jättää sitä työmarkkinajärjestöjen ahneisiin käsiin.
Meillä pitää olla nyt rohkeuttaa tehdä todellisia koko yhteiskuntaa vaikutavia ehdotuksia, joilla turvataisiin kaikkien osapuolien elinmahdollisuus. TUPO.ssa on yleensä huolehdittu keskimääräisesti suomen talouden tarpeista, mutta ei olla mietitty mitä sen ylläpitämiseen tarvittavien yritysten tarpeet ovat.
Kuntatasollakin tuo uudempi ajattelu toisi todennäköisesti selkeitä etuja ja säästöjä, ja lisäisi mahdollisuuksia antaa mm. nuorille lisää mahdollisuuksia työllistymiseen. Siihen pitäisi tosin lisätä mahdollisuus nuorten alhaisempaan alkupalkka mahdollisuuteen. Eli toistan jälleen tuon aikaisemminkin julkituomani, kisällistä mestariksi ajattelun. Nythän nuorten minimipalkka suhteessa keskipalkkaan on 20-24 vuotiaiden kohdalla on suurempi, kuin missään toisessa EU maassa. (OECD lukuja)
Miksi siis Ihalainen ja SAK sitten reagoi noinkin voimakkaasti, johtuu varmaan osin siitä että se menettää joka vuosi jäsenistöään vapaille työttömyyskassoille, jotka kasvaa kovaa vauhtia. Jo pelkästään mm. YTK eli yleinen työttömyyskassa, on kasvanut jo yli 300 000 jäsenen kassaksi. Tämä on selkeä singnaali siihen suuntaan että ihmiset haluaa itse päättää ja vaikuttaa siihen mitä, missä ja millä hinnalla, tai miten paljon he työskentelevät.
Vapaampi, ja paikallisempi sopiminen on osa turvallisempaa ja kehittyvämpää tuloratkaisua, johon pitää olla oikeus myös työntekijälle vaikuttaa omaan toimeentuloonsa niin hinnan kuin muidenkin etujen, tai tarpeiden suhteen.
Elämä on kuitenkin meillä jokaisella, meidän omassa KÄDESSÄ!
Vastaukset 25
Vanhimmat
palkkaneuvottelujahan käyvät lähinnä ammattiurheilijat.
Pitäisikö siis tavan duunarinkin palkata agentti ja lakimies tulevaisuudessa?
Täydellistä höpöä. Ainakin itse olen erään Suomessa suuren teollisuudenalan ja yrityksen palveluksessa olevana henkilökohtaisesti käynyt palkkaneuvottelut, viimeksi vieläpä suhteellisen hyvällä menestyksellä.
Ei minun ketään tarvitse erikseen palkata, lakimiestä eikä ketään muutakaan.
Kuulun myös liittoon ja käytössäni on sitä kautta tarvittaessa mm. lainoopilliset palvelut tarvittaessa, jos niihin joudun joskus turvautumaan. Neuvoja saan myös tarvittaessa sieltä muihin työelämän kysymyksiin.
Mutta eivät he käy palkkaneuvotteluja osaltani muuta kuin yleiskorotuksien osalta (mm. keskusjärjestön kautta), muut neuvottelut palkkaan liittyen hoituu omatoimisesti.
Tulee mielestäni paremmin huomioitua mm. toimialakohtaisuus, yrityksen tilanne ja henkilökohtaiset tarpeet ja ansiot.
Hyvä ja toimiva järjestelmä ainakin omasta mielestäni.
kun halutaan asioita jotka ovat vallitsevan käytännön mukaisia.
Systeemi toimiin juuri noin.
Kaikki saavat yleiskorotuksen ja jos jotain lisää haluaan voi sitten neuvotella mahdollisesta korotuksesta.
Jos halutaan sitä että kaikki palkankorotukset jäävät paikallistason päätettäväksi niin ollaan väärällä tiellä.
ns. käytävä tyytyväisyys laskee kun samasta työstä maksetaan eri määrä palkkaa joskus vain ns. pärstäkertoimen perusteella.
Kyräily ja tietojen salailu alkaa myös jos sillä edes kuvittelee näyttävänsä paremmalta kuin muut palkkaneuvotteluissa.
Minulle kyllä sopii, että palkoista neuvoteltaisiin paikallisesti, mutta silloin pitäisi olla myös oikeus paikallisiin lakkoihin. Eli jos työpaikalla on meneillään palkkaneuvottelut, työntekijät voisivat laillisesti mennä työpaikkakohtaiseen lakkoon, jos neuvottelut eivät edisty.
huonot kokemukset työnantajien suhteen.
Vastakkain asettelu ei koskaan poistu sen takia, kun työnantajat ovat epäluotettavia.
Joten Tupo on pidettävä ja lakko - oikeudesta emme tule koskaan luopumaan.
henkilökohtainen kokemus, sillä omani on päinvastaiset. 36 vuotta työelämässä, eikä työnantajien kanssa ole ongelmia ollut.
Laittoman lakon vai laillisen lakon oikeudesta?
Kokoomushan on nimenomaan ottanut esille nämä laittomat lakot!
Ja oikeudesta sen verran, että kysehän on vain siitä, että sanktio laittomuudesta olisi edes vähän rikoksen mukainen.
työsulku?
..laittomista työsuluista asianmukaiset sanktiot.
Montakos laitonta työsulkua on viimeisen 10 vuoden aikana ollut ?
Ja kuinka monta sataa laitonta lakkoa on ollut viimeisenä parina vuotena ?
...ei ole ottanut esille laittomia hätätöitä joita on työntekijöillä teetetty?
laittomilla lakoilla tarkoitat
varmaankin paperiteollisuutta.
Tarkistappas koska paperin sopimus
katkesi,jos on sopimukseton tila ei
lakko voi olla laiton eikä muuten
työsulkukaan.On melko erikoista kun
metsäteollisuus puhuu suu vaahdossa
laittomista lakoista/alasajoista.
suurin osa lakoista on ollut laittomia.
Tästä oli juuri juttu lehdistössä.
Kyllä lakia pitää noudattaa molemmin puolin sekä uksityiselämässä.
Onko joku ihan oikeasti eri mieltä??????
Mielellään perustelut jos näin on.
sopimus kausi on katkennut?
Siinä kysymys sinulle,lehdistön ja
metsäteollisuuden mukaan on ,mutta
yksikään niin sanotuista alas ylös
ajoista ei päätynyt työtuomio istuimeen
sopimuksettoman tilan ajalta.Miksi?
..vahingot niistä on aiheutunut rikoksen uhreille, mediassakin niistä on ollut aika vähän tietoa.
Mitä tapausta tarkoitat?
Tapaus Tamglass.
Siinähän yritettiin antaa potkuja luottamusmiehelle, sen seurauksena Helsingissä olevat telakkalaiset menivät lakkoon (laittomaan).
Eivät olleet edes saman alan henkilöitä, eikä siitä edes Helsingissä äänestetty, mennäänkö tukilakkoon vai ei.
Joku lakkokenraali vain päätti ja sopulit perässä lakkoon paitsi jotkut leimasivat itsensä ulos pekkasella (ettei tilit pienene).
on sitä varten. He tuomitsevat lakon joko laittomaksi tai lailliseksi.
Heidän päätöksistään muodostuu tilastot.
Oletko siis sillä kannalla että laiton lakko on hyväksyttävä juttu????
aikanaan luottamusmies haki selästään saikkua juuri ennen kuin lakko alkoi, ts-valtuutettu osasi pyytää pekkasia juuri oikeaan aikaan.
Olihan se hyvä johtaa joukkoja täysillä korvauksilla.
Se siitä moraalista.
Toveri, toveri, mutta kun käänät selkäs niin varastetaan kintaat!
Jos työpaikka on perseestä, otetaan koko porukka lopputili, eikä tulla ikinä takaisin. Saa johtajat itse tulla sorvaamaan ja hitsaamaan.
Ei mene läheskään yksiin.
Tarkista päätöksistä ovat
täysin julkista tietoa.
Kirkniemessä annetuista hätätyölapuista työtuomioistuimessa.
Ko. keinoa ei kuulemma voi käyttää korvaamaan jos miehistö on ajettu liian alas.
Tuomio oli huomautus, ei sakkoja.
Mikähän on Kataisen kanta tähän asiaan?
Haluaakohan hän loogisesti kovemmat sanktiot hätätöihin?? Mitä arvelet, "ei AY:lle" ??
Tosin kaikki metsäkonsernit tänä päivänä ovat "budjetoineet" koneiden pyörimisen ylitöiden varaan.
Vaikea veikata, mutta tuntui siltä että Katainen puhui yleisellä tasolla.
En usko että hänellä oli ensimmäisenä mielessä hätätyöt.
Varmaan tavoite oli nostaa lakkosakkojen määrää vastaamaan paremmin aiheutettua vahinkoa, nythän on max.määrät sakoille vaikka vahingoissa ei max.määrää tunneta.
Sinänsä se olisi ihan tervettä jos aiheutettu laiton vahinko maksaisi rikolliselle enemmän kuin uhrille. (oli laittomuuden tekijä sitten kummalta puolelta tahansa).
Samalla saataisiin uskottavuutta tehtyihin sopimuksiin lisää, kun niitä ei oltaisiin heti laittomuuksilla ropeloimassa.
ps. suomessa on näiden asioiden sakot eurooppalaisittan varsin pienet.
jos työtä aletaan tehdä talkoilla tai valtion tuella. Markkinatalouteen kuuluu, että huonosti kannattavat yritykset keikahtavat ja työntekijät siirtyvät yrityksiin, joilla on varaa maksaa palkkaa.
Palkoista voi nytkin sopia paikallisesti.
toimi jos yleisitovuuden takia firmoja kaatuu tai niitä on pakko lopettaa. Monilla PK-yrityksellä olisi mahdollisuus pysyä kilpailussa mukana, jos sen tarpeet huomioitaisiin. Huonoon kannattavuuteen on yksi oleellinen syy tuo TUPO vaade joka sitoo liikaa työntekijää, ja ahdistaa työnantajaa nurkkaan.Jos yrityskohtaisia sopimuksia tehtäisiin, niin silloin voitaisiin ottaa aina mahdollinen markkinatilanne huomioon ja joko siirtää palkankorotuksia, tai tehdä niistä pienempiä tai jos tilanne on hyvä maksaa enemmän kuin tupo edellyttäisi.
markkinataloutta. Parempi antaa huonojen firmojen kaatua.
Työnantaja ei aina muista/tahdo kertoa koko totuutta median välityksellä, koska se veisi pohjaa jatkuvalta valitusvirreltä siitä, miten AY-liike jarruttaa "kehitystä".
No mediahan on TA:n talutusnuorassa, mutta tässä eräs linkki mikä vähän valottaa kulissien takaa...
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=106510