treenisykkeet

ei ole olemassa mitään rasvanpoltosykkeitä ! rasva palaa vain kun on miinuskaloreilla, sykkeillä ei ole väliä !

kevyeltä peruskestävyyslenkiltä matkaa 119,38 km, keskisyke 114, keskinopeus 29,85. Maksimisykkeeni on 181

ulla-tapio kirjoitti:

ei ole olemassa mitään rasvanpoltosykkeitä ! rasva palaa vain kun on miinuskaloreilla, sykkeillä ei ole väliä !

Ensinnäkin, keksi parempi nimimerkki.
Ja toiseksi,rasvaa palaa energiaksi aina tehdessämme jotain fyysisesti aktiivista. Rasvan suhteellinen osuus kokonaisenergian kulutuksesta kuitenkin vähenee liikunnan tehon kasvaessa.

Maksimissaan rasvan osuus energialähteenä voi olla jopa 60 prosenttia. Huippukohta saavutetaan yleensä syketasolla, joka on 45-55 prosenttia maksimaalisesta hapenottokyvystä. Liikunnan tehon kasvaessa, rasvojen osuus energianlähteenä laskee ja hiilihydraattien osuus nousee radikaalisti. Keho käyttää hiilihydraatteja energianlähteenä runsaasti etenkin suorituksissa, joissa syke nousee yli 65 prosenttiin maksimaalisesta hapenottokyvystä.

Parasta rasvanpolttoliikuntaa ovat siis rauhalliset, tasavauhtiset, vähintään tunnin liikuntasuoritukset esimerkiksi kävely ja rauhallinen pyöräily. Rasvanpoltossa on hyvä muistaa neljän P:n sääntö: Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta.

Toisaalta liikuntasuorituksen tehon kasvaessa kokonaiskaloreitakin kuluu enemmän, mikä voi olla tärkeää esimerkiksi laihduttajalle.

Ulla-Tapio kirjoitti:

Ensinnäkin, keksi parempi nimimerkki.
Ja toiseksi,rasvaa palaa energiaksi aina tehdessämme jotain fyysisesti aktiivista. Rasvan suhteellinen osuus kokonaisenergian kulutuksesta kuitenkin vähenee liikunnan tehon kasvaessa.

Maksimissaan rasvan osuus energialähteenä voi olla jopa 60 prosenttia. Huippukohta saavutetaan yleensä syketasolla, joka on 45-55 prosenttia maksimaalisesta hapenottokyvystä. Liikunnan tehon kasvaessa, rasvojen osuus energianlähteenä laskee ja hiilihydraattien osuus nousee radikaalisti. Keho käyttää hiilihydraatteja energianlähteenä runsaasti etenkin suorituksissa, joissa syke nousee yli 65 prosenttiin maksimaalisesta hapenottokyvystä.

Parasta rasvanpolttoliikuntaa ovat siis rauhalliset, tasavauhtiset, vähintään tunnin liikuntasuoritukset esimerkiksi kävely ja rauhallinen pyöräily. Rasvanpoltossa on hyvä muistaa neljän P:n sääntö: Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta.

Toisaalta liikuntasuorituksen tehon kasvaessa kokonaiskaloreitakin kuluu enemmän, mikä voi olla tärkeää esimerkiksi laihduttajalle.

Noi sun juttus on ihan teoreettisia. On ihan sama millä sykkeellä kuljet, jos et ole miinuskaloreilla ei tapahdu laihtumista. On totta, että hiljaisella teholla rasvaa palaa suhteellisesti enemmän, mutta kovallakin teholla rasvaa palaa absoluuttisesti enemmän kuin alhaisella teholla. Pääasiassa on kiinnitettävä huomio ruokavalioon, eikä niinkään liikunnan tehoon ja sen lisäksi liikuttava tavalla tai toisella !

ullatapio kirjoitti:

Noi sun juttus on ihan teoreettisia. On ihan sama millä sykkeellä kuljet, jos et ole miinuskaloreilla ei tapahdu laihtumista. On totta, että hiljaisella teholla rasvaa palaa suhteellisesti enemmän, mutta kovallakin teholla rasvaa palaa absoluuttisesti enemmän kuin alhaisella teholla. Pääasiassa on kiinnitettävä huomio ruokavalioon, eikä niinkään liikunnan tehoon ja sen lisäksi liikuttava tavalla tai toisella !

Mites täs nyt siirryttiin treenisykkeestä ruokavalioon?
Totta kirjoitit, tosin hieman eri sävyyn, kun ekassa viestissäsi.

ullatapio kirjoitti:

Noi sun juttus on ihan teoreettisia. On ihan sama millä sykkeellä kuljet, jos et ole miinuskaloreilla ei tapahdu laihtumista. On totta, että hiljaisella teholla rasvaa palaa suhteellisesti enemmän, mutta kovallakin teholla rasvaa palaa absoluuttisesti enemmän kuin alhaisella teholla. Pääasiassa on kiinnitettävä huomio ruokavalioon, eikä niinkään liikunnan tehoon ja sen lisäksi liikuttava tavalla tai toisella !

JOs tarkastellaan rasvojen ja hiilareiden osuutta energiantuotannosta kulutetun hapen ja tuotetun hiilidioksidin suhteen (eli RQ:n) kautta, putoaa myös rasvojen absoluuttinen kulutus jossain vaiheessa alaspäin. Rasvoista kun elimistöö saa aika tehottomasti ja hapenkäytön kannalta epätaloudellisesti energiaa, etteivät ne oikein ole soveliaita energialähteitä kovatehoisiin suorituksiin.

Aerkank kirjoitti:

JOs tarkastellaan rasvojen ja hiilareiden osuutta energiantuotannosta kulutetun hapen ja tuotetun hiilidioksidin suhteen (eli RQ:n) kautta, putoaa myös rasvojen absoluuttinen kulutus jossain vaiheessa alaspäin. Rasvoista kun elimistöö saa aika tehottomasti ja hapenkäytön kannalta epätaloudellisesti energiaa, etteivät ne oikein ole soveliaita energialähteitä kovatehoisiin suorituksiin.

"JOs tarkastellaan rasvojen ja hiilareiden osuutta energiantuotannosta kulutetun hapen ja tuotetun hiilidioksidin suhteen (eli RQ:n) kautta, putoaa myös rasvojen absoluuttinen kulutus jossain vaiheessa alaspäin."

Laita linkit tutkimustuloksiin tai muuten uskottavuusarvo menee nollaan.

asiantuntija kirjoitti:

"JOs tarkastellaan rasvojen ja hiilareiden osuutta energiantuotannosta kulutetun hapen ja tuotetun hiilidioksidin suhteen (eli RQ:n) kautta, putoaa myös rasvojen absoluuttinen kulutus jossain vaiheessa alaspäin."

Laita linkit tutkimustuloksiin tai muuten uskottavuusarvo menee nollaan.

sillä perusteet tuolle löytyvät mistä tahansa ihan perusliikuntafysiologian kirjasta. Periaatehan on, että vapauttaessa energiaa rasvoista yhtä kulutettua happilitraa kohden tuotetaan 0,7 litraa hiilidioksidia. Tällöin RQ on 0,7. Vastaavasti tuotettaessa energiaa hiilareista hapen avulla (ei siis anaerobisesti) vastaava suhde on 1,0. Tosiasiassahan nuo energiantuottomuodot toimivat päällekkäin.
Laskentakaava tuolle rasva/hiilarisuhteelle RQ:sta laskien löytyy esimerkiksi suomalaisista kuntotestausta käsittelevistä opuksista.
Ja tuloksia voi laskea joka ikisestä Suomessa tehdystä spiroergometriatestistä.

Aerkank kirjoitti:

sillä perusteet tuolle löytyvät mistä tahansa ihan perusliikuntafysiologian kirjasta. Periaatehan on, että vapauttaessa energiaa rasvoista yhtä kulutettua happilitraa kohden tuotetaan 0,7 litraa hiilidioksidia. Tällöin RQ on 0,7. Vastaavasti tuotettaessa energiaa hiilareista hapen avulla (ei siis anaerobisesti) vastaava suhde on 1,0. Tosiasiassahan nuo energiantuottomuodot toimivat päällekkäin.
Laskentakaava tuolle rasva/hiilarisuhteelle RQ:sta laskien löytyy esimerkiksi suomalaisista kuntotestausta käsittelevistä opuksista.
Ja tuloksia voi laskea joka ikisestä Suomessa tehdystä spiroergometriatestistä.

..että tosiaankin myös rasvasta saadun energian absoluuttinen osuus vähenee (verrattaessa optimiin) suoritusintensiteetin kasvaessa riittävästi. Kuitenkin näyttäisi löytyvän melkoista arvontaa sen osalta, että miten kova intensiteetti tähän laskuvaiheeseen vaaditaan.

tulin kirjoitti:

kevyeltä peruskestävyyslenkiltä matkaa 119,38 km, keskisyke 114, keskinopeus 29,85. Maksimisykkeeni on 181

Oikein! Niin vetää hyväkuntoinen kevyen 120 km lenkin, kun toiset jahkaa millä sykkeellä rasva palaa ja millä ei.
Kuntoilijan lenkillä huomioitavaa on, että pitkällä treenillä ei parane vetää liiaksi anaer.tason sykkeille varsinkaan vielä alkumatkasta, että jaksaisi kunnolla loppuun.
Pohjakuntoa, peruskestävyyttä rauhallisella tahdilla.

M.Koo kirjoitti:

Oikein! Niin vetää hyväkuntoinen kevyen 120 km lenkin, kun toiset jahkaa millä sykkeellä rasva palaa ja millä ei.
Kuntoilijan lenkillä huomioitavaa on, että pitkällä treenillä ei parane vetää liiaksi anaer.tason sykkeille varsinkaan vielä alkumatkasta, että jaksaisi kunnolla loppuun.
Pohjakuntoa, peruskestävyyttä rauhallisella tahdilla.

se on. Pääasia, että calorit palaa. Tuskin on aiheellista snobbailla siitä millä sykkeellä tuli vedettyä. Pääasia on kulutuksen suuruus ja ruokavalion tsekkaus. Muut on hifiä !

M.Koo kirjoitti:

Oikein! Niin vetää hyväkuntoinen kevyen 120 km lenkin, kun toiset jahkaa millä sykkeellä rasva palaa ja millä ei.
Kuntoilijan lenkillä huomioitavaa on, että pitkällä treenillä ei parane vetää liiaksi anaer.tason sykkeille varsinkaan vielä alkumatkasta, että jaksaisi kunnolla loppuun.
Pohjakuntoa, peruskestävyyttä rauhallisella tahdilla.

treenisykkeistäni vuoden alusta alkaen. Alin keskisyke lenkillä 104, keskimääräinen syke kaikilla lenkeillä 121, kovin keskisyke lenkillä 155.Maksimitunnit viikossa 23 t ja keskiarvoviikko 11,25 t. Omat maksimit 188. Ikää 53 v. Noilla on tultu toimeen hiihdossa, juoksussa, pyöräilyssä !