Elokuvat, jotka itkettävät?

Eipä tule mieleen elokuvia jotka saisivat kyynelkanavani auki. En ainakaan tunnusta.

Mutta se elokuva on Leijonakuningas.

Jostain syystä Tom Hanksin ja lentopallon suhde huvitti minua suuresti... ;) Myös Truman Showta pidin lähinnä komediana.

Suuria tunteita ovat onnistuneet herättämään mm. Bambi, ET:n loppukohtaus, Kaunis Mieli, Unelmien Sielunmessu ja nyt viimeksi Panin Labyrintti. Kaikkien aikojen itkettäjä on kuitenkin Tulikärpästen Hauta.

kun tippa tulee linssiin joskus jopa jonkun Lambi-mainoksen toimesta... :D

Mutta elokuva, josta en pysty edes puhumaan itkemättä suurinpiirtein hysteerisesti, on Pianisti.

Välillä kun tekee mieli itkeä eikä Kate Bushikaan välttämättä toimi, katson kyseisestä leffasta just niitä tiettyjä kohtia uudestaan ja uudestaan. Mutta nykyisin itken todella harvoin, ja tässäkin leffassa itkettää eniten se, että siinä käsitellään oikeasti tapahtuneita asioita. Samasta syystä Schindlerin lista itkettää, raivostuttaa ja koskettaa oikeasti.

Itkeminen on ihanaa...

Leffoja oon nähny paljon, enkä muista helposti leffojen nimiä ikinä.

Aivan kauhia kohtaus on siinä suomalaisessa vanhassa Vesa-Matti Loirin leffassa, olisikohan "Pojat" sen lefannimi. Vesku on sellanen ala-asteikäinen sälli, ja sen äiti päättää jättää Veskun ja lähtä Jenkkeihin rikkaampaan elämään jonku miehen matkaan. Se kauhea kohtaus on sellanen, että taa pikkuvesku juoksee junan vierellä itkien ja äitiä huutaen...äiti ja se mies on sielä junassa lähdössä pois :,I

Toinen paha oli Ninja 4ever! Voi kiesus sitä ahdistuksen määrää kun katoin leffaa. En pystyny kattoon loppuun asti, vaan vähä alle puoleen väliin.

Sit itkettää rakkaushömppä: kun tosirakkaus voittaa. Muistan et Hiljaiset sillat oli aika hyvä itkettäjä. Ja Titanic. Heh, ja älkää naurako mut "Kuinka hukata kundi 10 päivässä".

mutta ei kyllä tule mieleen yhtään elokuvaa, joka olisi kyyneliin asti herkistänyt...

Thelma & Louise

Forrest Gump, Once around, Kaunis mieli, Ihana elämä (se joululeffa, jonka nimestä en ole varma)

On ainakin yksi parhaimpia kyynelkanavat vuotamaan saamia leffoja. Ja englantilainen potilas, iki-ihana loppu jossa todellinen rakkaus miehen ja naisen välillä tulee esiin kauniilla tavalla..nyyh

Lisäksi tuo tuuliajolla -leffa oli hyvä, kohtaus misää iso mies itki lentopallon- siis Wilsonin- perään kun ei saanut sitä pelastettua toi kyllä tipan silmään.. Psykologiselta kannalta mielenkiintoinen juttu, ihminen(kin) voisi varmaan kiintyä esim. juuri lentopalloon, jos ei ketään toista ihmistä/juttelukaveria vuosikausiin lähellä.

Jane Campionin Piano ja erityisesti kohtaus, jossa Ada vajoaa polvilleen sormi katkaistuna. Huiii, se on aina yhtä järkyttävä kohtaus ja viimeksi kun näin sen elokuvateatterissa oli pakko pitää silmät kiinni jotten olisi parkunut ääneen.

leffat jotka oksettaa / ällöttää?? Ihmettelen suuresti sitä et kun katottiin viimevkl figh clubia niin eukko alko kakomaan siinä kohdassa missä ne haki sitä ihmislaardia sieltä rasvaimuklinikalta. Miten voi olla laatan partaalla jostain tollasesta, en ymmärrä. Ja sama homma mad cookkia katellessa, tosin siinä sen nyt jo ehkä voi ymmärtää, ihmettelen vaan et kellä voi olla noin heikko lysti ettei kestä kattoa edes töllöstä mitään 'ällöttävää'.

Nightmare before Christmas, Saksikäsi-Edward ja Dancer in the dark. Taisi olla myös Tuulen viemää, mutta näin sen viimeksi lapsena.

mut samoin saksalaiset pornoelokuvat.

Tuli mieleen ainakin tuo vihreä maili, Shrek ;), Forrest Gump, paljon muitakin mut nimiä ei tule mieleen.

Hyviä, tunteisiin vetoavia leffoja siis.

Nykyään olen usein vain niin valitettavan flegu jaksaakseni käydä leffassa usein. Joskus tulee kyllä sellaisia putkia, jolloin katson monta putkeen ja sulkeudun muulta maailmalta täysin.;) Taannoin sain lahjaksi mm. Sidewaysin, mutta sekin odottaa vielä katsomistaan. Tiedä, onko hyvä (en katsonut teatterissa aikanaan).

Muutamia aidosti tunteisiin vetoavia, loistavan kerronnallisen juonen leffoja ovat äkkiseltään mainittuna Kaupungin valot, Casablanca ja Trainspotting. En silti sanoisi ehdottomasti, että nuo kaikkein parhaita. Naisena on pakko tietysti mainita myös Tuulen Viemää, vaikken tiedä, tunnustaisinko ja kenelle julkisesti.;) Noin viistoista vuotiaana katsoin Tuulen Viemään niin monta kertaa, että osaan vieläkin leffan ulkoa.;D

ei ikinä spiidaa, saati sit jonkun leffan takii. Mut jotkut leffat vaikuttaa muhun tosi upeesti. Esim. Tango & Cashin mieletön tiimityöskentely saa ainakin mun ihon kananlihalle. Niil kyl synkkaa yhten tosi upeesti - vähä niin ku mul ja sil lähikaupan kassalla.

Titanic ja Moulin Rouge! ovat saaneet minut itkemään monesti. Molemmissa on traaginen rakkaansa menettäminen. Onhan niitä itkettäviä leffoja muitakin, mutta juuri nyt en muista niitten nimiä.

Mä olen itkeskellyt Titanicia joka kerta kun katson sen elokuvan. Siinä kohtaa ilo ja suru. Herättää voimakkaita tunteita, kun eläytyy hahmoihin ja koittaa samaistua heidän mahdollisiin tunnetiloihin kulloisellakin hetkellä. Kauniin rakkauden syntyminen, se hehku ja palava tunne. Mustasukkaisuuden tunne, luopumisen tuska, menettämisen tuska, pelko, epävarmuus, lohduttomuus, ilo, elämän jatkuminen kokemuksen jälkeen jne.

Paljon tunnepitoisia tilanteita ja asioita yhdessä elokuvassa. Ja mikä vielä se, että elokuva pohjautuu tositapahtumaan. Ei ole mitään pulp fictionia tms sitä tyyliä.

Mä itsekn sellaisia elokuvia, joissa on jotain elämänmakuista. Tapahtuu asioita joissa on isoja tunnelatauksia. Joihin mä kykenen itse samaistumaan.

Kahdeksan surmanluotia. Jotenkin toisaalta se Niskasen esittämän miehen kujanjuoksu ja epätoivo. Ja toisaalta ne uhrit ja sen miehen perhe. Ja ne pienet onnen hetket, joiden vastapainoksi tositapahtumiin perustuva tragedia tuntui niin karmealta.

Ei itketä elokuvat. Urheilu itkettää.

.

Räty: "Saksa on paska maa"

.

Sellaiset jotka on huonoja ja tulee uusintana kolmatta kertaa saman viikon aikana.

On niitäkin. Jostain syystä en vaan saa yhtää nimeä mieleen.

Cast awaytä en oikein ymmärtänyt. Ap. antoikin miehisen selityksen kuvalle ja yksinäisille saarille. Varsinkin loppuosan viileys oli "epämukava". Juu, Nyt ymmärrän. Se oli masentava ja enkä pitänyt.

E.T! En yleensä itke millään, mutta tossa ei mikää pidättele. Itken joko onnesta tai surusta.... Loppukohtauksessa vielä erityisiitkut.

.

Jotka ovat helismaan kynäilemiä

Vaivun täydelliseen epätoivoon

.

Heyy sry ku VANHA keskustelu mut se hatchiko oli kyll aivan kauhee siinä ku se koira aina vaan kiesri sitä samaa reittiä oli niin kauan

Ei tule varsinaisesti elokuvaa mieleen mutta aina kun tulee joltain dokumenttikanavalta se Challenger sukkulan räjähdys ja se pörröpää opettajatar meni siinä se tuntuu niin väärältä this is wrong :(
har-ahr-ahr-ahr-ahs-dh-fhsd-fahsd-fahsd-fsldfssässäsä

Kyllä se Paris Texas on myytti kuin myös Berliinin taivaan alla. Ne ainakin ovat läheisiä.

Charlton Hestonin näyttelemä Ben Hur. Vaikka olen ateisti, tykkäsin tästä.

The Notebook. Itkettää.

Kaunis elämä, Poika raidallisessa pyjamassa, tyttöni mun, Philadelphia, City of God,