cnbc-business kanavalla oli mielenkiintoinen ohjelma ja asiantuntia keskustelu, koskien vanhan ns. "ensimäisen maailman" (tarkoittaen länsimaisia teollistuneita demokratioita), kilpailukykyä ja pärjäämistä globalisaatiossa. Pää vietsi oli keskustelussa se että länsimaisten demorkatioden työntekijöiden huonoin 10 % (eli se ryhmä jota kukaan ei näytä haluavan töihin vastuullisiin tehtäviin onkin menystyksen jatkuvuuden kannalta tärkein voimavara, koska näillä ei ole mitään hävittävää.
esimerkkeinä käytettiin ravintolaa,it-yritystä ja lentoyhtiötä joka muistaakseni oli nimeltään western airlines ,texasista joka oli kuihtumassa olemattomiin ja viimeisenä oljenkortena yrityksen omistajat päättikin palkata yrityksen avaintehtäviin ja johtoryhmään työmarkkinoiden se huonoin 10% jota kukaan ei halua tai kukaan Ns. ammattikonsultti suosittele palkattavaksi koska he eivät ole päteviä ,sopivia ,ammatitaitoisia tai heidän työkyky on laskenut työttömyyden takia jne.
Tämä johti siihen että lentöyhtiö hyvin nopeasti tuotti aivan upeita aivan uusia organisaatiomalleja ja tapoja työskennellä jotka hupsista osoittuivat käytännössä paljon paremmaksi kuin heidän entisten huippujohtajen järjestelmät ja toimintatavat. Tämän lisäksi tämä työmarkkinoinen huonoin pohjasakka pystyi kehittämään ja luomaan hyvin nopeasti uusi palvelukonsepteja asiakkaille,jota asiakkaat halusivat ostaa hyvin hintaan niin paljon että lentoyhtiön markkinaosuus ja kannattavuus nousi kohisten niin että lentoyhtiö pelastuis ja alkoi tehdä jälleen voittoa omistajille.
Ohjelman keskustelijoiden mielestä syy tähän ilmiöön on se että monesti ne ihmiset jotka ovat todellisuudessa innovatiokykyisia ja luovia eivät monestikkaan ole myynti ja neuvottelutaidoiltaan kovin hyviä tai ovat jopa tosi huonoja siinä ja se on pääasiallinen syy heidän huonoon työuraan tai työttömyyteen. Toisena syynä keskustelijat pitivät ns. loosereiden onnistumisen syynä sitä että heille ei ollut mitään hävittävää ja siksi uskalsivat lähteä toteuttamaan ja kokeilemaan keksimiänsä uusia mullistavia ideoita. Ongelmana nähtiin ns. halutuimman työntekijä aineksen osalta se että kun näillä on hyvä cv ja ura ja onnistumisia niin nämä henkilöt rakastuvat omaan arvostukseensa työmarkkinoilla niin paljon että työelämässä alkavat vältämään riskejä ja omatoimisesti uuden kokeilemista sekä keskittyvät ennenkaikkea olemaan tai esittämääm olevansa ns. moderni dynaaminen hyvä tyyppi joka omassa rekrytoinnissa keskittyy rekrytoimaan itselleen sopivia alaisia jotka saavat ns. uratykin näyttämään johtamiskykyiseltä.
Yhteenvetona siis keskustelijat näkivät 1 maailman kilpailukyvyt kulmakivenä globaalisaatiossa yritysten ja omistajien kyvyn ja halun antaa mahdollisuuksia niille työhaluisille joilla ei vielä koskaan ole ollut mahdollisuutta näyttää osaamistaan eli ns. "ahdinkossa olevat menestyksen nälkäiset syrjityt sudet"
anteeksi mahdollisia kieliopi ja kirjoitusvirheitä, terveisin kirjoittaja.
esimerkkeinä käytettiin ravintolaa,it-yritystä ja lentoyhtiötä joka muistaakseni oli nimeltään western airlines ,texasista joka oli kuihtumassa olemattomiin ja viimeisenä oljenkortena yrityksen omistajat päättikin palkata yrityksen avaintehtäviin ja johtoryhmään työmarkkinoiden se huonoin 10% jota kukaan ei halua tai kukaan Ns. ammattikonsultti suosittele palkattavaksi koska he eivät ole päteviä ,sopivia ,ammatitaitoisia tai heidän työkyky on laskenut työttömyyden takia jne.
Tämä johti siihen että lentöyhtiö hyvin nopeasti tuotti aivan upeita aivan uusia organisaatiomalleja ja tapoja työskennellä jotka hupsista osoittuivat käytännössä paljon paremmaksi kuin heidän entisten huippujohtajen järjestelmät ja toimintatavat. Tämän lisäksi tämä työmarkkinoinen huonoin pohjasakka pystyi kehittämään ja luomaan hyvin nopeasti uusi palvelukonsepteja asiakkaille,jota asiakkaat halusivat ostaa hyvin hintaan niin paljon että lentoyhtiön markkinaosuus ja kannattavuus nousi kohisten niin että lentoyhtiö pelastuis ja alkoi tehdä jälleen voittoa omistajille.
Ohjelman keskustelijoiden mielestä syy tähän ilmiöön on se että monesti ne ihmiset jotka ovat todellisuudessa innovatiokykyisia ja luovia eivät monestikkaan ole myynti ja neuvottelutaidoiltaan kovin hyviä tai ovat jopa tosi huonoja siinä ja se on pääasiallinen syy heidän huonoon työuraan tai työttömyyteen. Toisena syynä keskustelijat pitivät ns. loosereiden onnistumisen syynä sitä että heille ei ollut mitään hävittävää ja siksi uskalsivat lähteä toteuttamaan ja kokeilemaan keksimiänsä uusia mullistavia ideoita. Ongelmana nähtiin ns. halutuimman työntekijä aineksen osalta se että kun näillä on hyvä cv ja ura ja onnistumisia niin nämä henkilöt rakastuvat omaan arvostukseensa työmarkkinoilla niin paljon että työelämässä alkavat vältämään riskejä ja omatoimisesti uuden kokeilemista sekä keskittyvät ennenkaikkea olemaan tai esittämääm olevansa ns. moderni dynaaminen hyvä tyyppi joka omassa rekrytoinnissa keskittyy rekrytoimaan itselleen sopivia alaisia jotka saavat ns. uratykin näyttämään johtamiskykyiseltä.
Yhteenvetona siis keskustelijat näkivät 1 maailman kilpailukyvyt kulmakivenä globaalisaatiossa yritysten ja omistajien kyvyn ja halun antaa mahdollisuuksia niille työhaluisille joilla ei vielä koskaan ole ollut mahdollisuutta näyttää osaamistaan eli ns. "ahdinkossa olevat menestyksen nälkäiset syrjityt sudet"
anteeksi mahdollisia kieliopi ja kirjoitusvirheitä, terveisin kirjoittaja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kai jokainen asioita ymmärtävä on tiennyt että "luusereilla" on pakostakin samat geenit ja lahjakkuudet kuin menestyneilläkin. He vain eivät sattumoisin ole osuneet siihen kaavaan jonka ehdoilla menestytään. Systeemi kun pyörii näiden kahden tapin, menestyjien ja luusereiden varassa, ja jos luuserit nyt menestyvät he ennen pitkää alkavat käyttäytyä kuten entisetkin eli suosia kaltaisiaan, ja entisistä menestyjistä tulee tietenkin luusereita, kunnes keksitään että heillä voi olla uutta annettavaa.