itse kävin 28km josta ekasiivu 51min, 4 min juonti ja toka sivu 45 min
mikä on rullisteluvauhtinne
ja mielellään 20 km ylöspäin
144172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
2 min/km = kilpailija
2,5 min/km = vakava harrastaja
3 min/km = harrastaja
ja nämä Suomen (rupuisilla) teillä.
Tuollaista tahtia.Ajelen pyörällä Tampereen lähistöllä noin 30-40 km lenkkejä muutaman viikossa ja kyllä luistelijat on lähinnä vastaantulijoita selkä edellä,vaikka oma vauhti ei ole kuin keskimäärin 25km tunnissa.Yksikään ei ole ohittanut koskaan,eikä pysynyt perässäkään.
kutakuinkin noin menee... siis kyseessä on maratooni vauhti (suomen rullaluistelutapahtumissa se tarkoittaa 38-46 km)... Tosin tuo kilpailijoiden porukka on aika suppea.
maratonin yli 20 km/h:n keskivauhtia. Maailmalla rullaluistelumaratoneilla huippujen keskivauhti on n. 40 km/h.
Minä teen 16 ja 32 km:n lenkkejä ja aikaa kierrokseen menee 45-55 min. Tossa jäljempänä on hyvä kuvaus vauhdeista eri tasoisten luistelijoiden välillä. Minä menen useimmiten sauvoilla, koska se on monipuolisempaa liikuntaa. Ilman sauvoja minulla vauhti sama. Vauhti ja aika ei sinänsä minulle paljoa merkitse vaikka maratontapahtumissakin käyn.
Monipuolisempaako
1. Juoksuun nähden
2. Uintiin nähden
3. Korkeushyppyyn nähden
4. Soutuun nähden
5. Rullaluisteluun nähden kuntoilutasolla
6. Rullaluisteluun nähden huipputasolla
7. 10-otteluun nähden vai
8. Triatloniin tai duoatloniin jne. jne. nähden?
Monipuolisempaako
1. hapenottokyvyn kannalta vai
2. ruumiin verenkiertoelimistön kannalta vai
3. ruumiin lihashuollon kannalta?
Lihaksista puheenollen
lihaskestävyyden vai lihaksiston maksimivoiman
kannalta?
Yleisesti mielenvireyden kannalta?
Kysymysluetteloa voi jatkaa huomattavasti pidemmälle. Kysymys taitaa olla oikeastaan siitä mihin kukin monipuolisuutta vertaa ja mitä asioita arvottaa. Jos haluaa luistelussa huipputasolle sauvaluistelu ei taida siihen riittää. Esimerkiksi silloin on harjoiteltava paljon monipuolisemmin ja erilaisten harjoitteluvälineiden kanssa.
On myytti, että sauvaluistelu olisi joka suhteessa monipuolisempaa. Jos vielä kuvittelee, että sauvaluistelu monipuolisuutensa vuoksi riittää, on liioittelua. Onhan kuntoilu aina parempi kuin ei ollenkaan liikuntaa. Mutta sekin on yksipuolista pitkällä aikavälillä. Tarkoitan sitä, että rasittaa jatkuvasti vain samoja raajoja ja lihaksia. Välillä kuitenkin kannattaa heittää sauvat ja luistimetkin nurkkaan ja harrastaa muitakin urheilumuotoja. Kroppa ja mielikin tottuu helposti samaan junnaamiseen eikä kunto enää nouse. Saattaa lähteä jopa laskuun.
Homma taisi vähän laajeta alkuperäisestä eli lenkkivauhdeista rullaluistelussa. Ensinnäkin rullaluistelusta kai on näissä keskusteluissa kyse, johon katson sauvarullaluistelunkin kuuluvan. Minulle sauvarullaluistelu on monipuolisempaa siksi, että se kuormittaa myös ylävartalon lihaksia, joiden kanssa minulla on ollut ongelmia istumatyön vuoksi. Muu monipuolinen liikunta on toki myös tärkeää.
Viime kesänä taisi mennä 18km/h noin puolitoista tuntia, mutta nyt ekoilla kerroilla on ollut sellaista 15 km/h keskivauhtia. Olen tyytyväinen, jos pääsen 20..21 km/h kesän 2007 aikana. Double push on vähän vajaa vielä, eli siitä löytyy lisää ehkä eniten. Harjoitushistoria on liian olematon kovempaan tavoittseen.
Vauhtia tärkeämpää on se, että nauttii.
Moikka
Hyvässä myötätuulessa pääsee lähelle 2min/km ja samaisessa vastatuulessa 4 min/km. Mutta hyvä näin, harjoitusvastus kovenee vastatuuleen painaltaessa.
Ei ole oikotietä vauhtiin. Latvasta voi aloittaa, mutta ei pidä aloittaa. Sieltä on vain yksi tie pois - alas. Se voi olla jopa vaarallista, sillä huonoon kuntoon päässyt kroppa ei kertakaikkiaan ota vastaan maksimivauhtia.
Sen sijaan hyväkuntoinen kroppa kestää peruskuntoharjoittelun jälkeen vauhtiharjoittelun. Kilpailijat puhuvat vauhtikestävyysharjoittelusta ja maksimiharjoittelusta.
Tässä vaiheessa kautta pitäisi luistella rauhallisesti pitkähköjä lenkkejä (eikä mitään ylipitkiä). Välillä voi käydä juoksulenkillä tai palauttavalla pyörälenkillä. Nyt vasta luodaan kuntopohjaa huippuvauhdeille.
Vaikka kroppa olisikin hyvin treenattu talven aikana, kropalle tekee hyvää antaa sen palautua talvikaudesta rauhallisella, hyvää tekevällä peruskuntoharjoituksella. Tuo keskustelu 100 mm pyöristä on omiaan viemään keskustelua aivan vikaraiteille eräiden "hurjapäiden ansiosta." Hyvin tehty harjoittelu on ainoa tie onneen. Latvasta pääsee vain alas tosiaan.
Lenkille ei koskaan pitäisi lähteä verenmaku suussa. Luistelussa (ja täällä keskustelussa) pitäisi panna jäitä vahvasti hattuun ja järkeä lisää päähän. Ihmisen kroppa ei tosiaan toimi noin kuin jotkut täällä kuuluttavat. Jos kauden jälkeen lähdetään luistelemaan huippuvauhtia, niin saa kropan repaleiseksi heti alkuun, eikä käytännössä sairas kroppa ota missään vaiheessa vastaan vauhtitreeneja, kovempia vetoja tai puhumattakaan intervalleista kovilla tehoilla.
Harjoittelu periaatteena tulisi olla kuuluisat kirjaimet LSD eli Long, slow, distance (pitkää, hidasta, matkaa). Vauhti peruskuntoluistelussa on silloin sopivaa, kun luistellessa ei tapahdu hengästymistä ja keskustelu kaverin kanssa tapahtuu vaivattomasti ilman puuskutusta.
Monet ovat rapakunnossa talven jälkeen. Miten silloin voi vetää samoilla vauhdeilla kuin viime kesänä parhaimmillaan? Talvella kunnostaan huolta pitäneilläkin kroppa kiittää hyvin onnistuneesta peruskuntokaudesta. Kroppa lepää ja rakentaa pohjaa kesää varten.
Mutta eikös pulssin täytyy olla vähintään 120 ja mielummin tasolla 140? Sellainen 10-20 alle anaerobisen rajan ja sitten ylämäissä vedetään anaerobiselle.
Vaikka olenkin aktiiviharrastaja(2000-4500 km kaudessa) en ota tuota harjoittelua ja kunnon kohotusta mitenkään vakavasti - ENKÄ VARSINKAAN käytä harjoitusohjelmia, urheilemaan lähdetään silloin Perhe sen suo(aika usein) ja itsellä on fiilis urheilla(lähes aina). Reissussa mennään semmoista vauhtia kun hyvältä tuntuu ja reissu kestää sen mitä hyvältä tuntuu(tai perhe rajoittaa).... ja kunto nousee/laskee, ei sen väliä...
Sen verran insinööriä minustakin löytyy että tilastoja nakutellaan, joku voisi jopa käyttää niitä hyväksi seuraavissa harjoituksissa ja HARJOITUSOHJELMIEN LAADINNASSA ;) - itse lähinnä seuraan menneitä mielenkiinnosta....
Suunto T6 + GPS-POD, piirtää käppyrät tietokoneelle. Käppyröitä on aika paljon erilaisia(ehkä 8), joista muutamia ymmärränkin.
1. Syke, yleensä lähes koko ajan välillä 124-160(joskus voi olla jopa 40% ajasta ylikin, mutta harvinaista), Painotettu keskisyke viimeiselle neljälle vuodelle(13500km) 144,29
2. Nopeus, 0-55km/h, keskinopeus 20 -26km/h, painotettu keskinopeus neljälle vuodelle 23,09km/h. (GPS ollut käytössä vasta tänä keväänä, jolloin painotettu keskinopeus 22,32km/h) - olenko sitten aiemmin arvioinut matkat väärin(+4%), onko renkaat loppu, onko kevätnopeus pienempi kuten aiempina vuosina vai onko Äijä hidastunut ikämiesiän(35v) saavutettuaan?
3. EPOC, VO2MAX, Ventilation ym.. onkin sitten jotain liian vaikeaa
Nopeuksista vielä, tuo 55km/h yksin Nuuksion maisemissa, joskus Laitteet reistailee ja korkeampiakin lukuja näkyy mutta ne pitää karsia pois... normaaliolosuhteissa 50km/h vaatii jo aika hyvän mäen, mutta eikö joku väittänyt Lapissa laskeneensa 65km/h... Tasaisella hetkellinen 40km/ ei ole ongelma..
nopeus aleni tuon GPS:n myötä.
Lienee aika yleinen ongelma kaikilla GPS:n hankkineilla...varmaan se 75g hihassa hidastaa ;)