On selvää että uskottomuus tappaa tunteet kumppaniin pikku hiljaa tai jopa kerralla, kun viha saa petetyssä osapuolessa sijaa.
Uskottomien olisi ajateltava uskottomuutta paljon vakavammin kuin he tekevät, usein ei ajatella ollenkaan tekemisiään ja niiden seuraamuksia. Useimmiten uskottomuus tuo vain lisää vaikeuksia ja eroja, äärimmäisen harvoin ne kenekään avio/avosuhdetta korjaa.
Uskottomien olisi ajateltava uskottomuutta paljon vakavammin kuin he tekevät, usein ei ajatella ollenkaan tekemisiään ja niiden seuraamuksia. Useimmiten uskottomuus tuo vain lisää vaikeuksia ja eroja, äärimmäisen harvoin ne kenekään avio/avosuhdetta korjaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ensin on viha ja katkeruus, nyt kolmen vuoden kuluttua tunnen että arvet ovat umpeutuneet, mutta tyhjyys ja tunteettomuus miestä kohtaan on tullut tilalle. Elämme jonkinlaisessa kaveriavioliitossa, ei riitoja, mutta ei liioin mitään läheisyyttäkään. Välillä tulee paha olo, kuten esim. nyt kun sain läheisen tutttavan kuolinviestin. Jotenkin ajattelen, että miksi en saanut itse olla ehjä ja onnellinen, että voisin toisia lohduttaa ja auttaa. Omissa asioissani en saanut keneltäkään apua, kun en asiasta kertonut, möykky jäi sisälle ja pyrkii välillä ulos.En voinut kertoa. Mistähän johtuu, että koen syyllisyyttä ja häpeää?
Tekstisi oli kuin minun elämästäni. 3 vuotta sitten minun ukkoni jäi kiinni monen vuoden suhteestaan vanhaan kapakkahuoraan. Minua todella eniten loukkasi se, että minut vaihdettiin vanhempaan. Silmät kirkkaina kehuttiin, ettei ole toista naista ja sitten kun jäätiin kiinni niin "ei sinulle ole koskaan ollut kilpailijaa" ym. paskaa jauhettiin. Anteeksi en ole antanut, unohtamisesta ei ole toiveitakaan (on norsun muisti). Elämä on tosi tyhjää ja rakkaudetonta, ei minkäänlaista lämpöä kummankaan puolelta. Lapset ovat jo pois kotoa, joten olemme vain kahdestaan täällä, ketään ei voi kutsua kylään ukko on hajottanut kodin niin perusteellisesti, ettei tänne ketään kehtaa kutsua.
Ukkoni hoitajahuora tiesi tasan tarkkaan, että toinen on naimisissa ja 2 tenavan isä, mutta eipä tuo tahtia haitannut. Oli vain 15 min matkan päässä, joten iltaisinkin oli kiva livahtaa sinne. Ympäri Suomea ajeltiin ja hotelleissa maattiin firman piikkiin. En voi ajatellakaan lähteä tanssimaan, sillä kaikki lähikaupunkien tanssipaikat on koluttu huoran kanssa. Olimme 2 vuotta sitten risteilyllä, mutta ei siitäkään mitään tullut en voinut istua baarissa vaan menin hyttiin, koska olivat risteilleet niin en voinut olla ajattelematta sitäkin reissua. Ja sitten ne huutajat, jotka inhoavat huora-sanaa, meillä ukon tililtä oli nostettu tuhansia markkoja ja kun kysyin mihin ne olivat menneet, niin minulle vain huudettiin ja kappas kummaa ukon tiliotteet hävisivät salaperäisesti. Huora oli ostanut itselleen v. 2000 uuden asunnon, enkä todellakaan tiedä paljonko ukkoni on siihen sijoittanut. Että kyllä on hyvin maksettu palveluista...
Mutta täytyy muistaa, että elämä maksaa takaisin, odotankin innolla mitä, se tuo noillekin kahdelle tullessaan.
Ilman hyviä ystäviäni en olisi kyllä selvinnyt tästä kokemuksesta, mutta heidän tukensa ja neuvonsa ovat kannattaneet minua tänne asti ja ehkäpä myös eteenkin päin.
Eiköhän tämäkin tarina olla kuultu jo turhan monta kertaa. Tapaus Riihimäki.:)
Voi sinuakin naisraukkaa, kun et pääse elämässäsi eteenpäin jo. Katkeruus paistaa kasvoistasi metrien päähän, muista se!
Hävisit toiselle naiselle ja se siitä!! Liitossanne OLI vikaa ja sinäkin olet ollut siinä osallisena.
On se hyvä että sinulla menee lujaa ja ylpeänä jatkat matkaasi. Koskaan et tule tuntemaan syyllisyyttä tai katkeruutta. Meillä muilla on selvä syyllinen kotona... se jota on petetty. Tosi yksinkertaista.
En ymmärrä jos ihmiset purkavat täällä tunteitaan niin miksi siihen pitää löytyä aina jokin realistinen näkemys. Eikö tämän keskustelun otsikon alle kuulunut tunteet, mitä uskottomuus saa aikaan. Ei kai tunteissa ole voittajia eikä häviäjiä.
Valitettavasti kasvoiltani ei paista katkeruus, joten et sinä eikä kukaan muukaan voi sellaista nähdä. Enkä minä ole hävinnyt kenellekään, sillä en ole piehtaroinut jo 70-luvun alussa ukkoni kanssa, kuten eräs muu. Minun 3 suurta virhettäni olivat ainoastaan seuraavat, sanoin tahdon ja tein 2 ihanaa tenavaa tälle yksilölle. Joten summa summarum taisinkin olla se "voittaja" loppujen lopuksi.
PS. Se mikä ei tapa, se vain vahvistaa! Muista se.
Itse olen kokenut että oma seksuaalinen puoleni on muuttunut suuresti kokemani uskottomuuuden jälkeen. Joskus tunnen että olen vain hyväksi käytetty.Aito emotionaalinen tunne on ajoittain kateissa, se nautinto jota olen aikaisemmin kokenut on hyvin vähäistä. Ruumiillisesti tuntuu hyvältä, henkisesti jopa kärsin. Olen kyllä joskus keskustellut puolisoni kanssa että pelkään kuinka hänen elämänsä vaikuttaa minuun. Nyt tuntuu että pelkoni on käynyt toteen. Vanhana ja ehkä paljon kokeneena voin vain sanoa, älkää nuoret jääkö pettäjän pauloitin.
olen 32 v. nainen. Erosin pettäjämiehestä puolisen vuotta sitten. Petti monia vuosia. Oon vaan miettinyt olenko nuori enään? Kaikki on niin suhteellista. Tunnen itseni kyllä nuoreksi.
Sopisit kolmanneksi lapseksi. Niin se on, elämän kaari umpeutuu ajallaan. Joskus olen miettinyt olisiko elämäni ollut jossain "helpompaa",toisenlaista. Nykyisin yritän löytää onnelliset hetket päivän pienistä asioista.
tappaa, joskus ei. Riippuu täysin molempien vuorovaikutustaidoista..., joista itseasiassa riippuu koko parisuhde.