Miksi ihmeessä naisilla on paras kaveri ja mies haluaa suuremman kaveriporukan? Kaippa tätä voisi kysyä tuolla naisten logiikka puolella. Mutta kertokaahan miehet miksi tytöillä pitää olla se paras kaveri, jonka kanssa ollaan tosi tiiviisti?
itse olen nainen ja kannatan miesten tyypillistä tapaa toimia eli olemalla usean ihmisen kaveri. En ymmärrä sellaista "pariutumista". Ovatko naiset enemmän läheisriippuvaisia?
itse olen nainen ja kannatan miesten tyypillistä tapaa toimia eli olemalla usean ihmisen kaveri. En ymmärrä sellaista "pariutumista". Ovatko naiset enemmän läheisriippuvaisia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
niin et keskiverto suttura ei vaan tule oikein toimeen kuin tasan tarkkaan sen yhden toisen sutturan kanssa.
minulla on ollut elämäni aikana aina vain se yksi paras kaveri. On voinut olla vaikka 4 kaverusta, mutta aina se yksi paras kaveri joka on vaihtunut.
Nykyinen paras kaveri ollutkin sitten 15v paras kaveri.
Enemmän tuntuu, että naisilla, ainakin nuoremmilla on semmoinen kanajoukko ympärillään.
Jos ajattelen tuttaviani, niin kyllä naisilla tuntuu olevan paljon enemmän ystäviä. Naisen kännykkäkin piippaa vähän väliä, kun miehillä saattaa kulua useita päiviä ettei kukaan soita, paitsi ehkä työasioissa. Minullakin on vain pari hyvää ystävää, enkä tosiaankaan kaipaa isompaa kaveriporukkaa itseäni viihdyttämään.
"Mutta kertokaahan miehet, miksi tytöillä pitää olla se paras kaveri, jonka kanssa ollaan tosi tiiviisti?"
Mielestäni ei minkään vuoksi, mutta näin se vain yleistäen näyttää olevan aivan pienestä lähtien. Tytöillä on usein bestis ja tähän parivaljakkoon ei kolmatta pyörää ilman draamaa mahdu. Pojat sen sijaan useammin ovat laumasieluja.
Parisuhteessa sama jatkuu ja nainen useammin hylkää omat ystävänsä. Samalla he tuntevat kilpailevansa miehen ystävien kanssa. Kaikki kun eivät ymmärrä, etteivät ystävät ja naisystävä kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Draama siis jatkuu.
En usko tämän johtuvan läheisriippuvuudesta, mutten toisaalta ole vielä keksinyt toistakaan hyvää selitystä. Ehkäpä naiset sen itse paremmin tietäisivät.
noinhan se mulla on menny, että on ollut niitä parhaita kavereita sitten muita ei yhtä läheisiä kavereita. Ehkä se on jotain sellasta, että naiset haluaa tiiviin kaveriyhteyden, joka onnistuu parhaiten, kun on se bestis. Sen kanssa sitten puhutaan asioita halki.
Joskus näkee miehillä/pojillaki tota bestismeininkiä. Varsinki nuoremmilla pojilla, vaikka ala-asteikäisillä esim. Ne kulkee vierekkäin ja puhelevat tärkeännäköisinä esim. ohiajavien autojen merkeistä. Ja oikein näkee, että aha siinä menee bestikset keskenään.
omista henkilökohtaisista asioistaan ja luottaa siihen, että niitä ei levitellä eteenpäin. Naisilla on tarve tai kyky jakaa kokemuksiaan ja syvimpiä tunteitaan keskenään. Miehillä tuota tarvetta ei kai ole, joten mitäs sillä parhaalla kaverillakaan silloin tekisi.
Mulla on muutama läheinen ystävä, joista yksi on ehkä se kaikista läheisin, eli paras kaveri. Sitten löytyy niitä ei niin läheisiä ystäviä, joiden kanssa on myös kiva hengailla.
Vielä suurempi tarve naisilla on jakaa toisten henkilökohtaisia asioita koko kylän kanssa.
Kun pikkutyttöjä on kolme, niin jo syntyy riitaa ja yksi suljetaan ulkopuolelle. Sama jatkuu helposti aikuisenakin.
Mutta toisinkin voi elää. Itseasiassa, kun nyt asiaa kyselet, niin havahduin siihen tosiasiaan, että lähipiirini miehet pääsääntöisesti ovat aika yksinäisiä. Ja ilmeisesti haluavat myös sitä olla.
Tunnen useampia miehiä, jotka ovat omistautuneet perheelleen ja työlleen, ehkä joku harrastus siinä tasapainottamassa edellisiä.
Mutta edellisten miesten naiset taas viettävät yllättävän paljon aikaa (koska aina valittavat kotitöiden määrästä) ystävättärien kanssa erilaisissa harrastuksissa ja muuten vaan shoppaillen tai kahviloissa.
Eli pikkupojat kyllä tulevat hyvinkin joukkona toimeen keskenään ilman, että välttämättä sorsitaan yhtä tai että suljettaisiin yhtä ulkopuolelle. Mutta kokemukseni mukaan aikuiset nelikymppiset miehet eivät välttämättä kaipaa joukkoa ympärilleen toisin kuin heidän vaimonsa.
MOT