Ongelma on. Nimittäin ylipaino. Haluan laihtua, koska kaupasta ei enää löydy vaatteita päälle ja elämä on hankaloitunut. Kuitenkin on motivaatio täysin hukassa.
Kerralla heittäytyminen terveellisyyteen ei varmaankaan kannata, kokeiltu on. Auttaisiko pikkuhiljaa oikeiden valintojen tekeminen paremmin?
Aluksi vaikka luopuisi karkeista, muutaman viikon päästä vaikka kekseistä?
Tuntuu että mikään itsensä "motivoiminen" ei vain auta...Yleensä päivän "laihduttamisen" jälkeen tyydyn lihavaan itseeni ja seuraavana päivänä lupaan aloittaa laihduttamisen. Mikä siis avuksi?
Kerralla heittäytyminen terveellisyyteen ei varmaankaan kannata, kokeiltu on. Auttaisiko pikkuhiljaa oikeiden valintojen tekeminen paremmin?
Aluksi vaikka luopuisi karkeista, muutaman viikon päästä vaikka kekseistä?
Tuntuu että mikään itsensä "motivoiminen" ei vain auta...Yleensä päivän "laihduttamisen" jälkeen tyydyn lihavaan itseeni ja seuraavana päivänä lupaan aloittaa laihduttamisen. Mikä siis avuksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei siinä mitään poppakonsteja ole. Jos ei oma hyvinvointi ja ulkonäkö kiinnosta niin paskaaks siinä... jatka vaan sitä mässäilyä. Ei siinä mitkään laihdutuspalstan korulauseet auta.
Eihän sinun ole välttämättä luovuttava herkuista kokonaan. Mitäs jos antaisit itellesi luvan herkutella vaikka yhtenä päivänä viikossa? Jos viikon jaksaisit olla kevyemmällä ruokavaliolla ja se herkuttelupäivä olisi sitten jotain mitä odottaa. Ja kun onnistuu vähentämään makean syöntiä, sitä ei tee enää niin paljon mieli. Lisäksi kun painon huomaa putoavan, motivaatio kasvaa entisestään. Haluaa syödä terveellisesti. Näin on ainakin omalla kohdallani. Se aloittaminen vain on usein vaikeaa, mutta kun muutaman päivän jaksaa ja huomaa painon pudonneen niin tuntuu helpommalta..
Minulta alkoi näin. Vaatteet olivat rumia, minä olin ruma. Itketti kun katsoi peiliin. Halusin kuolla.
Päätin tappaa itseni, mutta sitä ennen halusin siivota, ettei omaisille jää niin paljon hommia.
Otin mustia jätesäkkejä, ja aloin mättää hirveitä ryysyjäni niihin. Samoin revin kaikki paperini pikkupalasiksi.
Kaapista löytyi kaunis lila farkkutakki lähes uusi joka ei ollut mahtunut muutamaan vuoteen päälle. Halusin mahtua siihen, muistin kuin kivaa minulla oli ollut kun olin hoikka ja kaunis.
Papereiden seasta löytyi vuodelta 1989 kaalisoppadietti lehtileike. Siitä se alkoi.
Nyt olen kuukauden popsinut kaalisoppaa hedelmiä ja vihanneksia. Viikonloppuisin olen syönyt lähes normaalisti. Painoa putosi seitsemän kiloa.
Farkkutakki mahtuu jo, muttei istu hyvin, kun täytyy päästä pienimpiin housuihin myös. Yhdet housut ovat kyllä jo vaihtuneet pienemmäksi.
Nyt VIIMMEISTÄÄN vappuna olen uusi ilmestys ihanassa farkkutakissani.
muttta sallin joka päivä itselleni jonkunlaisen vähäpisteisen herkun, vaikka edes mehujään ja pienen lakun. Lasken painonvartijoiden pisteitä ja syön ihan tavallista ruokaa. Kunnon aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Täytyy syödä tavallista kevyttä ruokaa ihan normaalit annokset todella runsaan salaatin ja kasvisten kera. Juomista tulee usein turhia kaloreita, joten vesi on ihan hyvää ruokajuomaa tai miksei joskus myös light limpparit. Lisäksi kun syö säännöllisesti ja kunnon ruoat niin ei verensokeri pääse heittelehtimään ja iske kauheita makeanhimo- ja syöpöttelykohtauksia. Näin mulla on tippunut jo 10 kg tammikuusta.
Paljonko sulla oli lähtöpaino? Tuo miinus kymmenen kiloa kuulostaa hyvältä.
84kg ja nyt 74 kg. Ei ole edes tuntunut laihikselta.
Minulla oli 82kg lähtöpaino maaliskuun alussa ja kuukaudessa lähti seitsemän kiloa nyt olen 75kg.
Olen vain 155cm pitkä ja minulla ei ole digitaalivaakaa.
loistavasta suoristuksesta!:)
Kiitos kannustuksesta.