Voi hemmetin kuustoista!
Oon tässä kuukauden ajan tuskaillu sellasta juttua kun oon ollu ihastunu kahteen mimmiin meidän luokalla, jotka on lisäks parhaita kavereita keskenään. Pitkään mietin, kumpaa lähestyisin kunnes sitten eilen tuli yhdessä koulun tapahtumassa hyvä sauma toista kohtaa ja menin juttusille. Ihan hyvin sujui mutta kun kysyin sitten mimmiä leffaan, sanoi se seurustelevansa. No eihän siinä muuten mitään, mutta nyt oon ihan pää jumissa, että miten mä sitä toista enää kehtaan lähestyä?!? Salettiin se on jo kuullu siltä toiselta, että kysyin sitä ulos ja jos nyt sitten menen kysymään tätä toista, niin se kuvittelee, että mä oon ihan epätoivonen ja kyselen jokaista vastaantulevaa mimmiä ulos. Ja pahimmassa tapauksessa se voi myös ajatella, että se on vain kakkosvaihtoehto, jota kysyn vain sen takia, että se eka olikin varattu. Vaikka asiahan ei ollut siten ollenkaan, vaan olin molemmista ihan yhtä kiinnostunut mutta sen ekan kanssa vain tuli sopiva tilaisuus eteen.
Neuvokaa nyt hyvät naiset mua! Tuskanen tilanne...
Oon tässä kuukauden ajan tuskaillu sellasta juttua kun oon ollu ihastunu kahteen mimmiin meidän luokalla, jotka on lisäks parhaita kavereita keskenään. Pitkään mietin, kumpaa lähestyisin kunnes sitten eilen tuli yhdessä koulun tapahtumassa hyvä sauma toista kohtaa ja menin juttusille. Ihan hyvin sujui mutta kun kysyin sitten mimmiä leffaan, sanoi se seurustelevansa. No eihän siinä muuten mitään, mutta nyt oon ihan pää jumissa, että miten mä sitä toista enää kehtaan lähestyä?!? Salettiin se on jo kuullu siltä toiselta, että kysyin sitä ulos ja jos nyt sitten menen kysymään tätä toista, niin se kuvittelee, että mä oon ihan epätoivonen ja kyselen jokaista vastaantulevaa mimmiä ulos. Ja pahimmassa tapauksessa se voi myös ajatella, että se on vain kakkosvaihtoehto, jota kysyn vain sen takia, että se eka olikin varattu. Vaikka asiahan ei ollut siten ollenkaan, vaan olin molemmista ihan yhtä kiinnostunut mutta sen ekan kanssa vain tuli sopiva tilaisuus eteen.
Neuvokaa nyt hyvät naiset mua! Tuskanen tilanne...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko epätoivoinen vai muuten tyhmä? Kukaan ei halua olla kakkosvaihtoehto. Sekään ei ole mikään lieventävä asianhaara, että olet yhtä paljon ihastunut, koska kerran ihastut moneen, niin se on melko pitkä miinus ja vaikket olis tarkottanut niin, niin siltä se vaan näyttää ja tuntuu ja haisee. Sun ihastumiselle ei ole oikein mitään arvoa kenenkään silmissä silloin. Ei tuota tilannetta voi oikein auttaa nyt. Ainakin kannattaa olla nyt jonkun aikaa olla kyselemättä kummaltakaan mitään. Joskus aikojen päästä voit harkita uudestaan, mutta kyllä se vaikuttaisi melko sekundatreffeiltä, jos ensimmäinen ei onnistuis. Kyllä sillä tytölläkin saa joku omanarvontunto olla, eikä mikään sekundakierrätystreffailija ole kiinnostava.
En ole ap, mutta mitä ihmettä: mikä tuossa tilanteessa oikein tekee hänestä epätoivoisen tai tyhmän?
Ajatteleeko nainen samalla tavalla, jos tietää että tämä mies on käynyt viime aikoina ravintoloissa, joissa ehkä on ollut jotakin säpinää, mutta joka on kuitenkin tyssännyt esim. samaan syyhyn, eli että kiva nainen ei olekaan ollut vapaa? Tuleeko miehestä siis automaattisesti sekundakierrätystreffailija, jos nainen ei voi kuvitella, että hän on ainut mahdollinen nainen, jota mies voisi ajatella kiinnostavana tutustumiskohteena?
Vai koskeeko tämä vain naisen tuttuihin kiinnostusta osoittanutta miestä?
Ja jos, niin millä perusteella tilanteissa on niin merkittävästi eroa naisen kannalta?
Tässähän oltiin kaiken lisäksi vasta siinä vaiheessa, että jos nainen olisi ollut vapaa, niin seuraavaksi oltaisiin ehkä päädytty tapailemaan. Tapailu voi johtaa joko seurusteluun tai siihen, että huomataan, ettei toinen ollutkaan sellainen kuin ajateltiin, ja kumpikin jatkaa vähän viisastuneena elämäänsä.
Ehkä tuo kundi olisikin vasta huomannut tytön kaksi parhaat puolet, jos olisi päässyt tapailemaan tätä. Sen jälkeen ykkösestä olisikin voinut tulla kakkonen. Mutta kun näitä ei voi tietää, niin jostakin on pakko aloittaa...
Huh, mä jo ehdin säikähtää, että ajattelevatko naiset tosiaan niin yksioikoisesti kuin tuo ensimmäinen vastaaja. Onneksi sinä todistit, että näin ei ole.
Juuri noita samoja juttuja minäkin aloin pohtimaan tuon ekan vastauksen luettuani. Ei kai nyt luulisi, että aikuinen ihminen on niin naiivi, että kuvittelee olevansa ensimmäinen ihminen maailmassa, johon joku (tässä tapauksessa minä) ihastuu? Ja aivan kuten sanoitkin, ei tässä oltu todellakaan missä muualla kuin vasta ihastumisvaiheessa, en ollut kummankaan kanssa jutellut käytännössä ollenkaan...
Mitä sinä muuten sanoisit tähän tilanteeseen; kannattaako ehkä kuitenkin odottaa hetki vai mennä ihan fiiliksen mukaan ja katsoa samantien miten käy tämän toisen mimmin kanssa? Tottakai nämä ovat aina ko. henkilöistä riippuvia asioita mutta on silti mukava kuulla toisten näkemyksiä/vinkkejä...
Kuukauden päästä voit kysyä sitä toista. Ei se sit enää oo kakkosvaihtoehtoon panostamista (siis jos oot jättänyt ne molemmat kuukaudeks rauhaan.)