Tuntuu, että olen nyt löytänyt todellisen sielunkumppanini, mutta jossakin tuolla mieleni sopukoissa kuulen pienen varoituksen äänen.
Rakkaani sanoi kerran, että ei tiedä onko hän koskaan rakastanut todella ketään näin aidosti ennen minua -riippuen siitä miten rakkaus määritellään. Hän ei halua minun muuttuvan missään mielessä. Hän rakastaa, kunnioittaa ja arvostaa minua. Viihdymme niin hyvin toistemme seurassa, että pysähdyn usein miettimään mitä olen tehnyt ansaitakseni näin hyvän miehen itselleni.
Miksi sitten kirjoitan tänne ja mikä on se pieni varoituksen ääni, mikä saa minut joskus epäröimään?
Olen pohtinut syvästi sen merkitystä ja luulen sen olevan vain pientä pelkoa siitä, että menettäisin tämän kaiken hyvän elämässäni. Eihän koskaan voi olla varma mistään. Mikään ei ole pysyvää.
Eikä koskaan pitäisi takertua mihinkään, eikä kehenkään. Jos etsii turvaa -on elettävä vaarallisesti.
Minun tulisi vain nauttia tästä kaikin voimin, hoitaa suhdettamme niin hyvin kuin vain ikinä osaan ja toivoa parasta.
Eikö?
Rakkaani sanoi kerran, että ei tiedä onko hän koskaan rakastanut todella ketään näin aidosti ennen minua -riippuen siitä miten rakkaus määritellään. Hän ei halua minun muuttuvan missään mielessä. Hän rakastaa, kunnioittaa ja arvostaa minua. Viihdymme niin hyvin toistemme seurassa, että pysähdyn usein miettimään mitä olen tehnyt ansaitakseni näin hyvän miehen itselleni.
Miksi sitten kirjoitan tänne ja mikä on se pieni varoituksen ääni, mikä saa minut joskus epäröimään?
Olen pohtinut syvästi sen merkitystä ja luulen sen olevan vain pientä pelkoa siitä, että menettäisin tämän kaiken hyvän elämässäni. Eihän koskaan voi olla varma mistään. Mikään ei ole pysyvää.
Eikä koskaan pitäisi takertua mihinkään, eikä kehenkään. Jos etsii turvaa -on elettävä vaarallisesti.
Minun tulisi vain nauttia tästä kaikin voimin, hoitaa suhdettamme niin hyvin kuin vain ikinä osaan ja toivoa parasta.
Eikö?
Vastaukset 5
Vanhimmat
epäröisin tuota lausetta "Hän ei halua minun muuttuvan missään mielessä". Se on nimittäin silleen, että ihminen muuttuu/kehittyy ajan kuluessa aivan väistämättömästi.
...häiritsi myös minua. Aika kammottavaa ajatella, ettei saisi muuttua ollenkaan, vaan pitäisi vuosikymmenten ajan olla samanlainen... Huh.
Ei hän tarkoittanut sitä niin ettenkö saisi muuttua lainkaan -ei tietenkään! Hän vain rakastaa minua juuri sellaisena kuin olen.
Mikä teitä vaivaa..?
niin juuri nauti kaikesta ihanuudesta olet hyvin onnellisessa asemassa, älä piittaa varoittavista äänistä nauti tästä hetkestä...
Kyllähän sinulla avaimet onneen tuntuu olevan kirjoituksesi perusteella. Itsestäänselvyydet tappavat parhaankin suhteen , ja hoitamattomuus hautaa sen syvälle. Löytäisinpä minäkin sinun laisesi ihmisen , en varmasti ylenkatsoisi hoitamisen tarvetta silloin kun asiat ovat hyvin. Silloin on hyvä opetella katkaisemaan huonoon suuntaan meneminen, ei kannata luottaa siihen että pienet jutut unohtuu. Huonostimeneminen on kuin lumipallo, johon kertyy aina pyörittelemällä lisää painoa.