Yhdessä oltu 10v, lapsia 2. Tavattiin aikuisuuden kynnyksellä, oltiin molemmat toistemme ekat.
Mies alkoholistiperheestä, koulukiusattu. Ekat 5v meni siinä kahdestaan kun törötettiin..
Lapset kun oli vauvoja mies ei osallistunut niiden hoitoon ollenkaan, arkaili kait. Nyt kun lapsilla ikää 5 ja 4v niin joskus poikien kanssa painii tms, iltasadut lukee joka toinen ilta.
Pari vuotta sit mua alkoi ottaa aivoon kun minä olen se joka lapsia ulkoiluttaa, miehen kanssa ei paljoo tullut juteltua, kotihommat teen minä. Löyin netin jossa jutteluseuraa, mies löysi pelit. Nyt jäänyt peleihin koukkuun eikä viikonloppuisin tee muuta kun pelaa tai katsoo telkkaria.
Vieraita meillä ei käy, baarissa jos ollaan joskus oltu, mies juo ihan nakit ja mua hävettää. Se pelkää ihmisiä eikä vapaaehtoisesti juttele esim. kummilapsen synttäreillä muitten vieraitten kanssa. Muutenkaan ei juur naureskele, totinen kaveri.
Kotona ollaan illat eri huoneissa, en jaksa häntä katsoo kun mitään yhteistä ei oo. Kypsyttää. Eroa oon miettinyt usein. Ei varmaan yh elämä tästä paljoo erois.
Mies alkoholistiperheestä, koulukiusattu. Ekat 5v meni siinä kahdestaan kun törötettiin..
Lapset kun oli vauvoja mies ei osallistunut niiden hoitoon ollenkaan, arkaili kait. Nyt kun lapsilla ikää 5 ja 4v niin joskus poikien kanssa painii tms, iltasadut lukee joka toinen ilta.
Pari vuotta sit mua alkoi ottaa aivoon kun minä olen se joka lapsia ulkoiluttaa, miehen kanssa ei paljoo tullut juteltua, kotihommat teen minä. Löyin netin jossa jutteluseuraa, mies löysi pelit. Nyt jäänyt peleihin koukkuun eikä viikonloppuisin tee muuta kun pelaa tai katsoo telkkaria.
Vieraita meillä ei käy, baarissa jos ollaan joskus oltu, mies juo ihan nakit ja mua hävettää. Se pelkää ihmisiä eikä vapaaehtoisesti juttele esim. kummilapsen synttäreillä muitten vieraitten kanssa. Muutenkaan ei juur naureskele, totinen kaveri.
Kotona ollaan illat eri huoneissa, en jaksa häntä katsoo kun mitään yhteistä ei oo. Kypsyttää. Eroa oon miettinyt usein. Ei varmaan yh elämä tästä paljoo erois.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ehkä mies miettinyt samoja?
Itsellä sama tilanne miehen näkökulmasta.
Rasittaa sama kotka joka aina valittaa jostain.
Viinalla saa hetkeksi unohduksiin sen läskin rotkon joka ei anna seksiä,ei tee muuta kuin valittaa ja on mielenkiinnoton mihinkään.aina pitäs vaan olla kotona ja kattoo brad pittiä telkasta.vitut.
Kenkää sille, thaimaan matka ja nuoria timmejä tummia tyttäriä edestä ja takaa,viinaa,hauskanpitoa ja uintia!
helvettiin kitisevä kotka,ainainen valitus,mitäänsanomaton ulkomuoto,nettivaimo joka vaan lätisee paskaansa siel netissä eikä ole kiinnostunut naiskentelusta, paskat vaimokkeen tutut jotka joskus käy täällä ynisemässä, ei jaksa katsoo sinuakaan irvikuva naisesta!
Nuorta tummahipiäistä silkkipyllyistä vosua tiskiin!Vanha kurttuinen rotko roskiin ja deekuamaan toiselle puolelle maailmaa!! hahahaaaaa!! hajoa sinä kotiin tai mene hakemaan oleskelulupaa vailla oleva turkkilainen mehmetti, ihan sama, nyt loppu tuo paska!
Meikä hakee thaikun tai filippiineiltä muutaman herkkupyllistyksen!
hakeutua ensin hoitoon ja pian..
Ei ees halua erota. Haluu vaan istua tietokoneellaan ja kattoo leffoja. Ja minnekään ei lähe.
Helppoohan se olis jos toinenkin tahtois eron.
Sinä tiesit yhteen mennessänne miehen taustat ja tavat ja luonteenpiirteet. Eivät ne sinua silloin haitanneet, miksi siis nyt. Mihin tässä miehessä rakastuit, vai oliko tunne sittenkään rakkautta...? Aloitko miehelle äidiksi, päätit pelastaa hänet ja lopulta muuttaa mieleiseksesi. Nyt kun on pieniä lapsia huommaat, että sinulla onkin kolme poikaa siinä huushollissa.
Paras olisi,jos pystyisit ilmaisemaan miehellesi kiltisti mutta päättäväisesti mistä kenkäsi oikeasti puristaa. Olet aikuinen nainen ja tarvitset aikuisen miehen rinnallesi. Koita hyvällä, älä huutamalla ja nalkuttamalla. Sanot, että miehesi on arka ja heikkolla itsetunnolla. Pystytkö käyttäytymään rohkaisevasti, ymmärtävästi ja ystävällisesi. Kokeile jonkin aikaa, niin voit hämmästyä tuloksesta.
tiedä toisestaan mitään perusasioita. Vain se pinta on tiedossa. Aika vasta tuo esille monet kummallisuudet ja elämä muovaa lisää.
Kuitenkin tässä on hyvä lähtökohta asioiden selvittämiselle, voisitko aloittaa itse sen muuttamisen itsestäsi.
Kuten vastaaja tässä jo sanoikin keskustele rauhallisesti, kerro mitä sinä tarvitset, sano että tarvitset kumppaniasi osallistumaan sinun elämääsi aikuisena ja jakamaan sitä teidän arkea ei lisäämään sitä.
Kerro että rakastat häntä ja haluat miehellesikin hyvää oloa ja mukavaa elämää. Voisitteko mennä juttelemaan perheterapiaan, tai voisiko miehesi puhua jollekin asiantuntijalle vetäytymisensä syistä.. Auta sitä miestä, ettet itsekin ala hajota..
18-vuotiaana paljoo ajatellut. Sitä vaan mentiin yhteen. Itsekin olin ennen ujompi mutta tuntuu että olen muuttunut tuosta 10 vuoden takaisesta.
Vaikee ottaa asioita puheeksi ilman syyttelyä. Ja juu en yleensäkään huuda tai nalkuta =)
Kun en enää rakasta. Ahdistaa vaan.
syydetyn paskan alle. Sinulta tuntuu rakkaus loppuneen ja tilalla on ahdistus.
Sinun rakkautesi päälle on kasattu sellainen läjä paskaa, ettet enää löydä yhtään syytä rakastaa ja ajatus jatkamisesta kuvottaa ja ahdistaa..
Puhu tällaiset asiat läheisillesi ja varsinkin miehellesi. Älä kuuntele syyttämistä. Sanot vaan että sitä on jo saatu tarpeeksi ja sinä et ota vastaan enää ainuttakaan syytettä, vaan palautat lähettäjälle.
Äläkä sitten OTA syytettä vastaan, siis sisällesi, palautat ne suoraan mielessäsi, päässäsi.
Sitten mietit, mitä haluaisit ITSE tehdä tälle tilanteelle, otatko miettimistauon miehestäsi, haetko erolaput nyt vai asutteko yhdessä ja katsotte mitä tapahtuu, kun paskat poistetaan päältäsi.. Tee OMA päätös tässä, nyt ei ole aika ajatella anoppeja, lapsia , kotiväkeä, miestä, muita ihmisiä... Siis vain sinulle hyvä päätös ja elä sen kanssa tyytyväisenä, tai tee uusi päätös...Onnea.
Ajattelen itse liikaa ja pyörittelen asioita päässäni.. Pitäis ajatella enemmän järjellä, ei tunteilla..
aina välillä väläytellään, että liiton solmimiseen tavittaisiin jonkin sortin "ajokortti". Harva osaa 18-vuotiaana arvioida toisen ominaisuuksia yhdessä elämisen kantilta, tuskin tuntee edes itseään tarpeeksi hyvin; kuka minä olen, mitä minä haluan, mitä minä tunnen, mitä minä elämältä toivon. Jos tätä viisautta olisi, moni erokin jäisi toteutumatta.
Kyllä ap tuo sinun tilanteesi hankalalta näyttää. Sinä olet kasvanut lasten myötä aikuiseksi, mutta miehesi on jäänyt omassa kasvussaan jonnekkin jälkijunaan.
Ymmärtääkö miehesi mistä sinä puhut, kun puhut suhteenne ongelmista? Jos ei, yritä lisätä konkretiaa lauseisiisi, rautalankamallia tyyliin Vie roskat, kun menet ulos. Laita lautaset tiskikoneeseen, minä laitan pyykit narulle. Ole kiltti ja laita tietokone kiinni, haluan juoda iltateet kanssasi kahdestaan. Mitä sulle kuuluu, kulta. Vaikutat väsyneeltä. Olet aika paljon omissa oloissasi, mitä mietit. Sopisko sulle tänä iltana, että puhutaan yhdestä tärkeästä asiasta...jne. Tuntuu lapsellisen simppeliltä, mutta kokeile huviksesi :)
mutta en jaksaisi enää 3-kymppiselle miehelle puhua kun lapselle "tee sitä, tee tätä" Olisi ihanaa kun toinen ottaisi vastuuta pyytämättä. Tiedän että semmoisiakin miehiä on...
Yksi seikka, mikä on usein myrkkyä parisuhteelle, on jos kunnioitus toista kohtaan katoaa. Tosi klishee, tiedän, mutta pääsen kohta asiaan. Ap:lla tuntuu olevan (mm.) pinnalla sellaiset ajatukset, että miehensä ei osaa mitään, eikä pysty mihinkään. En sano tätä syyttävästi, mutta tietty kunnioitus on kadonnut (jos sitä on ollutkaan) Jokaisen pitäisi olla ainakin puolisonsa silmissä hyvä jossain. Ap voisi miettiä, miten miehen itsetunto saataisiin nostettua. Onko miehellä ollut koskaan mitään haaveita tai kiinnostuksen kohteita, joita voisi tukea? Ja tietysti se sama, mihin miehessäsi ihastuit/rakastuit?
Ja sinun tarpeesi ovat tietysti ihan yhtä tärkeät, mutta vaikuttaa siltä, että osaat toteuttaa itseäsi joten siksi keskityin tässä mieheen.
Kunnioitus ja arvostus on hävinnyt pikkuhiljaa. Lähinnä kyse alkaa olla jo tilanteesta että jaksanko enää toivoa/tukea/pyytää.. Pelkään että minusta tulee kamala marttyyri joka ihmettelee että minne se elämä hävisi.
Mies kyllä pystyy paljoon jos haluaa, mutta taitaa olla tyytyväisempi yksin tietokoneella/sohvalla kuin että välillä mentäisiin kaikki yhdessä. Pikku hiljaa on alkanut tuntumaan siltä etten edes halua häntä mukaan..
Mutta kiitos ajatuksista..
Kun mies menettää kerran itsetuntonsa kunnolla, on se melko pitkälle mennyttä iäksi.
Miehelle asetetaan tunnepuolella kovempia vaatimuksia kuin naiselle. Yleisesti miehen pitäisi olla aina se turvallisempi osapuoli, se johon tukeutua ja johon voi luottaa vaikeuksien keskellä. Miesten ei odoteta näyttävän tunteitaan, vaan hänen odotetaan mitätöivän ne.
Mies joutuu kilpailemaan kaikessa ja kaikesta. miehet luovat arvoasteikkoja kaikessa ja mittaavat mihin kukakin näissä asteikoissa, joita on tuhansia, asettuu.
Miesten myös edelleen nykypäivänäkin odotetaan olevan tutustumisessa vastakkaiseen sukupuoleen, se aktiivinen osapuoli. Mies iskee ja nainen huolii jos huolii.
Tämä äärimmäinen kilpailuhenkisyys ja arvoasteikkojen luominen, joka asiassa kilpaileminen ja jatkuva itsensä kelvolliseksi todistaminen on miesten taakka elämässä. Pitää koko ajan osoittaa olevansa jonkun arvoinen.
Mutta jos takana on pahaa koulukiusausta, miehenä olemisen mitätöinti herkimmässä iässä, saattaa reaktio olla senkaltainen kuin miten miehesi nyt käyttäytyy. Vetäytymällä kaikesta. Kun ei pysty pätemään miehenä miesten areenalla, vetäydytään täysin omaan pieneen maailmaan, apatiaan. Piiloon.
Miehellä tämä reaktio on voimakkaampi, koska hänen ulkoiseen henkiiseen ja fyysiseen voimakkuuteensa kiinnitetään enemmän huomiota. Jos hän nyt alkaisi käyttäytymään "kuin mies", niin edessä olisi vain uusi epäonnistuminen, ainakin hänen omasta mielestään. Hänen olisi jo aikaa sitten pitänyt ryhdistäytyä ja nyt on myöhäistä, mikään ei enää voi pelastaa, koska hänellä on liian pitkä "luuseriaika" takanaan. Enää ei pääse toisten veroiseksi vaikka tekisi mitä. Tai todennäköisesti hän ajattelee näin.
Asiaa ei auta nalkuttaminen tai asioista keskustelu. Ainoa mikä miehen huonoon itsetuntoon auttaa on se, että hän jollain tapaa huomaa taas olevansa kelvollinen miesyhteisön jäsen. Tämä tarkoittaa, että hänen pitää saada onnistumisen elämyksiä. Hänet pitää saada tilanteeseen, jossa häntä voi (vaikka kautta rantain) kiittää jostain hyvästä suorituksesta.
Mies mittaa hyvin usein arvoaan suorituksilla. Ja toiseksi hyödyllisyydellä. Sinun pitää houkutella miehesi johonkin tilanteeseen, missä hän kokee aidosti olleensa pätevä (jotain muuta pätevämpi jopa) ja hyödyllinen. Mikä tämä asia on ja miten hänet saisi siihen tilanteeseen, sitä en tiedä.
Epäilen vahvasti, että kyseessä ei ole se, että miestäsi ei kiinnostaisi mikään, tai että hän olisi kylmä, etäinen tai laiska. Luulen että mies ei kuvittele olevansa minkään arvoinen.
Muista kun mies on masentunut, on hän myös todella yksin masennuksineen ja itsetunto-ongelmineen. Yhteiskuntamme ei salli miehelle heikkoutta.
Suurin lahja minkä voisit hänelle antaa olisi yrittää nostaa hänen omanarvontuntonsa ylemmäs.
Voisit samalla löytää hänestä vaikka jotain uutta ja kiinnostavaakin...