tais olla siinä suomalaisessa viihdeohjelmassa Einstein, jossa väitettiin että suoraan ylös ammuttu luoti tulee samalla vauhdilla maahan. Miten se on muka mahdollista, eikössen pitäs tulla vapaalla pudotuksella, kuten muutkin objektit, eikä samalla vauhdilla kuin piipun suusta ylöspäin ammuttaessa? Pajonko lie se vapaa pudotus, mutta tuskin satoja metrejä sekunnissa kuitenkaan mitä se lähtee pyssyn piipusta.
Ylöspäin ammuttu luoti
sfh
51
12082
Vastaukset
- etuliiteinsinööri
Vaan tippuu maahan ko. kappaleen saavuttaman drift- nopeuden mukaan joka on takuulla huomattavasti pienempi kuin ko. luodin lähtönopeus. Johan tämän sanoo terve järkikin.
- seppäkö
koskapa maanvetovoima vetää luotia alas vain luodin painolla,piipusta se lähtee ylipaineen avustamana kaliberista riippuen satojen viiva tuhansien kilojen voimalla,eli vauhti on toista luokkaa.
- myytinmurtajien jakso ko ai...
seppäkö kirjoitti:
koskapa maanvetovoima vetää luotia alas vain luodin painolla,piipusta se lähtee ylipaineen avustamana kaliberista riippuen satojen viiva tuhansien kilojen voimalla,eli vauhti on toista luokkaa.
Siinä todetaan, että jos joku todellakin onnistuu ampumaan laukauksen kohtisuoraan ylöspäin, niin ei se ainakaan myytinmurtajien mukaan ole hengenvaarallinen, mutta jos luoti ammutaan hiukan vinottain, niin silloin luoti säilyttää "tappavan"lentoratansa loppuun asti.
- Anonyymi
myytinmurtajien jakso ko ai... kirjoitti:
Siinä todetaan, että jos joku todellakin onnistuu ampumaan laukauksen kohtisuoraan ylöspäin, niin ei se ainakaan myytinmurtajien mukaan ole hengenvaarallinen, mutta jos luoti ammutaan hiukan vinottain, niin silloin luoti säilyttää "tappavan"lentoratansa loppuun asti.
Aivan, luoti ei pysähdy lainkaan jos se vähänkin kaartuu. Luoti pitää ampua aivan pystyyn ja se on todella vaikeaa, tuulikin voi sitä viedä sivuun ja silloin se ei täysin pysähdy yläkuolokohdassa.
- 654324587631354668761365
(20.09.2006) Useissa maissa, meiltä etelään ja kaakkoon, juhlitaan tai ehkä muistakin syistä ammutaan erilaisilla aseilla ilmaan. Kyseessä eivät kuitenkaan ole paukkupatruunat ! Mitä tapahtuu takaisin putoaville luodeille sitten kun niiden yläspäin vievä voima loppuu ? En ole koskaan kuulluut tapahtumista, jotka johtuisivat maahan takaisin putoavista luodeusta. Onko nopeus niin pieni, ettei päähän tule edes kuhmua ?
Tiede - lehden numerossa 7/2004 On seuraavanlainen vastaus.
Rynnäkkökiväärin luoti painaa noin kahdeksan grammaa ja sen lähtönopeus piipun suussa on 710 metriä sekunnissa. Ilmanvastuksen takia luodin nopeus vähenee alussa nopeasti. Jos ammutaan suoraan ylöspäin, niin yhden sekunnin kuluttua luoti on 500 metrin korkeudessa ja sen nopeus on enää 310 metriä sekunnissa.
15 sekunnin kuluttua luoti saavuttaa 1900 metrin lakikorkeuden ja alkaa pudota. Putoamiseen menee aikaa noin 25 sekuntia ja maahan tullessa luodin nopeus on sata metriä sekunnissa. Koko lento kestää siis 40 sekuntia.
Aseen piipussa oleva rihlaus saa luodin pyörimään pituusakselinsa ympäri 3000 kierrosta sekunnissa.
Pyöriminen pitää luodin oikeassa asennossa kärki menosuuntaan. Vaikka ilmanvastus hieman hidastaa pyörimistä lennon aikana, niin pyörimisnopeus on suuri vielä luodin pudotessa maahan. Suoraan ylös ammuttu luoti säilyttää asentonsa myös pudotessaan eli luoti putoaa maahan perä edellä.
Vastaajana:
Ari Nieminen
insinöörikapteeni
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta
Putoava luoti voi kyllä tappaa, ja on tappanut sekä vammauttanut useissa maissa.
http://www.iansa.org/regions/aerial-gunfire.htm
Tietoa siitä. (Englanniksi)- ylöspäennii ampuna
Kyllä luoti kun on asseen jättänä niin kovvoo se männöö ja ei sen vauhti minnekään hidastu, vae oottako nähneet ite jotta vaahti olis hilijasempoo. Kovvoo se luoti lähtöö ylös päenkin ja yhtä kovvoo tulloo alas. Elekee uskoko kaekkia kapteenija. Minä en aenakaan usko.
- hau hau hou
ylöspäennii ampuna kirjoitti:
Kyllä luoti kun on asseen jättänä niin kovvoo se männöö ja ei sen vauhti minnekään hidastu, vae oottako nähneet ite jotta vaahti olis hilijasempoo. Kovvoo se luoti lähtöö ylös päenkin ja yhtä kovvoo tulloo alas. Elekee uskoko kaekkia kapteenija. Minä en aenakaan usko.
et näköjään osaa edes kirjoittaa ja mitään et näköjään aseista tiedä jos luulet ettei luoti hidastu. muutenhan se lentäis avaruuteen asti.
- kiihtyy
jos on oikein pitkä piippu ja raskas luoti,pieni ajo panos ,joka just jaksaa työntää luodin piipun suusta pihalle,mistä se alkaa kiihtyvällä nopeudella lähestyä maata ,niin varmaan maassa sata metriä alempana sen isku energia on suurempi kuin siinä piipun päässä ,mistä se vaivoin jaksoi avaruuteen päin mennä.pallistiikka on ihmeellistä.
- Anonyymi
Vanha fyssan maikka oli erimieltä. Miten tossa em. kirjotukses se luodin nopeus on 710, 500 ja 310 saman sekunnin jälkeen? Ilmavoimat vois alkaa tiputtelee luoteja...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vanha fyssan maikka oli erimieltä. Miten tossa em. kirjotukses se luodin nopeus on 710, 500 ja 310 saman sekunnin jälkeen? Ilmavoimat vois alkaa tiputtelee luoteja...
kantsii varmaa lukee vähä tarkemmin lähtö nopeus oli 710 ms ja 500 m korkeudessa 310ms
- Ei se tapa
En tiedä mikä luodin nopeus on, kun se vapaasti putoaa alas, mutta ei se vaarallinen ole. Itselleni kävi kerran niin kun istuin ulkosaunasta tultuani rappusilla, niin polveni päälle tippui taivaalta kiväärin luoti! Pikkusen nappasi mutta ei menny edes polvi kipeäksi. Ja luoti oli 12-13 grammanen
- Tsetseeni Sepe
Istu seuraava kerra pesuvati piässä kun nuapur nakkaeloo sinva luotiloella.
- juuso
Tsetseeni Sepe kirjoitti:
Istu seuraava kerra pesuvati piässä kun nuapur nakkaeloo sinva luotiloella.
SUORAAN ylösammuttu luoti, joka (teoriassa) palaa takaisin samaa rataa eli tippuisi alas kohti aseen piippua PYSÄHTYY saavuttaessaan lakikorkeuden. Vähän kuin auto joka muuttaa suuntaa kääntymättä, pakille vaihtaen ja peruuttaa takaisin. Suunnan muutos mahdoton ilman hetkellistä pysähtymistä.
- sfh
juuso kirjoitti:
SUORAAN ylösammuttu luoti, joka (teoriassa) palaa takaisin samaa rataa eli tippuisi alas kohti aseen piippua PYSÄHTYY saavuttaessaan lakikorkeuden. Vähän kuin auto joka muuttaa suuntaa kääntymättä, pakille vaihtaen ja peruuttaa takaisin. Suunnan muutos mahdoton ilman hetkellistä pysähtymistä.
asiaa käsittelevän jakson juuri. Oli kyllä tosi tökerösti tehty se suomalainen einstein versio samasta aiheesta. Tosiaan suoraan ylös ammuttu luoti tuli alas reilua 100 mailia, ja ei aiheuta kuolemaa, mutta kyllähän se kopsahtaa kipeästi. Mutta pieninkin kulma aiheuttaa sen, että luoti ei pysähdy vaan tulee alas korkeassa kaaressa ja sillon käy huonosti jos eteen sattuu.
- isi
sfh kirjoitti:
asiaa käsittelevän jakson juuri. Oli kyllä tosi tökerösti tehty se suomalainen einstein versio samasta aiheesta. Tosiaan suoraan ylös ammuttu luoti tuli alas reilua 100 mailia, ja ei aiheuta kuolemaa, mutta kyllähän se kopsahtaa kipeästi. Mutta pieninkin kulma aiheuttaa sen, että luoti ei pysähdy vaan tulee alas korkeassa kaaressa ja sillon käy huonosti jos eteen sattuu.
oli hirviporukassa tapana ampua merkkilaukauksia kaadon tms. merkiksi,ne siis ammuttiin ilmaan.Kerran sitten merkkilaukauksia oli ammuttu ja tallustettiin autoille.Hämmästys oli melkoinen,kun yhden jahtimiehen auton katossa oli reikä ja luoti nätisti kuskin penkillä.Pääteltiin että jos se kattopellin läpäisi ,olisi se pääkuorenkin läpäissyt kohdalle sattuessaan.Merkkilaukauksista luovuttiin tässä porukassa.
- kiltti boitsu
isi kirjoitti:
oli hirviporukassa tapana ampua merkkilaukauksia kaadon tms. merkiksi,ne siis ammuttiin ilmaan.Kerran sitten merkkilaukauksia oli ammuttu ja tallustettiin autoille.Hämmästys oli melkoinen,kun yhden jahtimiehen auton katossa oli reikä ja luoti nätisti kuskin penkillä.Pääteltiin että jos se kattopellin läpäisi ,olisi se pääkuorenkin läpäissyt kohdalle sattuessaan.Merkkilaukauksista luovuttiin tässä porukassa.
Turhoo luovuitta kivasta hommasta. Ee varmaa ennee oes luotiloet aatoehi tippununna. On se vuan niin harvinaene tilanne. No ehkä vuosien kuluttua oes jonnii kaavempana olevan piähä voununna napsahtoo, mutta sehä on tuas iha er liikutus.
- isi
kiltti boitsu kirjoitti:
Turhoo luovuitta kivasta hommasta. Ee varmaa ennee oes luotiloet aatoehi tippununna. On se vuan niin harvinaene tilanne. No ehkä vuosien kuluttua oes jonnii kaavempana olevan piähä voununna napsahtoo, mutta sehä on tuas iha er liikutus.
arvoisa kiltti boitsu,mutta muistanetko tapauksen parin vuoden takaa kun lintujahdin tuoksinassa ampujan veli kuoli parin kilometrin päästä ammutulla laukauksella?Vaikka harvinaista onkin,se ei paljon lohduta jos kohdalle sattuu.Ampuipa mihin suuntaan tahansa,se luoti tulee alas ja ampujan pitäisi ymmärtää varmistaa ampumasuunnan turvallisuus.Käytännössä on tietenkin mahdotonta arvioida mitä kaikkea luodin eteen tulee ja ko.tapauksessa mahdollisuus onnettomuuteen oli varmaan yksi ziljoonasta.Mutta hiukan voi ampujakin vaikuttaa siihen,että vastaavanlaisia tapauksia ei tulisi.Hirvijahdissa ei yleensä yläkulmilla ammuta,mutta lintumettällä touhu on toinen.Mikä tahansa lintukiväärin luoti lentää helposti viiden kilometrin päähän ja ampujan pitää huomioida,onko ampumasuunnassa taloja,teitä tai teitä,siltikin riski on olemassa.Ittellänikin kerran luoti viuhahti päänupin vierestä ja ampuja ei varmasti tiennyt tapauksesta mittään.
- änkyttämään ja sönköttämään
kiltti boitsu kirjoitti:
Turhoo luovuitta kivasta hommasta. Ee varmaa ennee oes luotiloet aatoehi tippununna. On se vuan niin harvinaene tilanne. No ehkä vuosien kuluttua oes jonnii kaavempana olevan piähä voununna napsahtoo, mutta sehä on tuas iha er liikutus.
jos et osaa käyttää järkevää kieltä.
- isi
änkyttämään ja sönköttämään kirjoitti:
jos et osaa käyttää järkevää kieltä.
osittain painuakin.Mutta jos herra ei osaa lukea niin se ei ole minun vikani.Suosittelen vaikka apukoulua ensi hätään,korkeampaa tasoa en nyt tohdi Teille ehdottaakkaan.
- lukutaijollinen
isi kirjoitti:
osittain painuakin.Mutta jos herra ei osaa lukea niin se ei ole minun vikani.Suosittelen vaikka apukoulua ensi hätään,korkeampaa tasoa en nyt tohdi Teille ehdottaakkaan.
Niitä on monessae paekassa nykypäevänä lukutaejottomille ja muille lukuhäeriöisille erityisluokkia, ja niihin piäsöö kun ei ossoo etes lukemisen alakeita. Taetaa olla paras kiäntyä oman kunnan koulutoemen puoleen jos ei luku onnistu.
Ja ota kaver matkaas jos mänet puhumaan vaekeuksista vaekka koulutoemen johtajalle. Lukutaeottomana suatat männä viärään paekkaan. - Kiltti
isi kirjoitti:
arvoisa kiltti boitsu,mutta muistanetko tapauksen parin vuoden takaa kun lintujahdin tuoksinassa ampujan veli kuoli parin kilometrin päästä ammutulla laukauksella?Vaikka harvinaista onkin,se ei paljon lohduta jos kohdalle sattuu.Ampuipa mihin suuntaan tahansa,se luoti tulee alas ja ampujan pitäisi ymmärtää varmistaa ampumasuunnan turvallisuus.Käytännössä on tietenkin mahdotonta arvioida mitä kaikkea luodin eteen tulee ja ko.tapauksessa mahdollisuus onnettomuuteen oli varmaan yksi ziljoonasta.Mutta hiukan voi ampujakin vaikuttaa siihen,että vastaavanlaisia tapauksia ei tulisi.Hirvijahdissa ei yleensä yläkulmilla ammuta,mutta lintumettällä touhu on toinen.Mikä tahansa lintukiväärin luoti lentää helposti viiden kilometrin päähän ja ampujan pitää huomioida,onko ampumasuunnassa taloja,teitä tai teitä,siltikin riski on olemassa.Ittellänikin kerran luoti viuhahti päänupin vierestä ja ampuja ei varmasti tiennyt tapauksesta mittään.
Ollii suoraa ylös ammuttu luoti kysseessä. Tää tulloo suoraa titennii alskii. Ee phemmi tapa.
- fyysikkoxxx
Kyseessä on nyt selkeästi termien epämääräisyys ja sekamelska. itse puhut kiihtyvyydestä. Einsteinissä ilmeisesti tarkoitettiin liikeenergiaa. Nämä kaksi ovat tarkaanottaen eri asioita. Tietyllä liikeenergialla varustettu kappale syrjäyttää maan vetovoiman juuri siihen asti kuin tätä alkusysäysvoimaa riittää. Mitä isompi paukku sitä korkeammalle lentää. Pikkuhiljaa luodin alkusysysvoima alkaa syrjäytyä kun peliin astuu maan vetovoima. niin kauan kun luoti etenee, jos se on ammuttu suoraan ylöspäin luodin liike-energia on suurempi kuin se voima millä maa vetää sitä luotia puoleensa. Sinä tarkoitit kiihtyvyyttä, Joka ruudin räjähdysmäisen laajenemisen takia on totta toki suurempi kuin mitä maan vetovoima pystyy tuottamaan Näillä dimensioilla, eli siis kyllä luoti kiihtyisi samaan lähtönopeuteensa jos ei olisi ilmanvastusta ja matkaa olisi riittävästi. Periaatteessa tippuessaan näissä olosuhteissa luoti voisi saavuttaa valon nopeuden. Sitä nopeammin sitten se ei voisi liikkua kuin ei voi mikään muukaan kappale.
- Fiat 600 Abarth ja valonnopeus
Ammosin aekoena ajoin Fiuu 600 viritetyllä abortti-aatoolla helevetin jyrkkee mäkkee alas nappi laavassa. Noppeusmittari neela män lukemien ulokopuolelle. Vaahti kiihty ja kiihty.Yt´äkisti valot hävis. Jäävät tietysti jäläkee kun valonnoppeus ylitty. Säikähin aekalaella ja aloin varovasti koplaamaa hillittimiä, koska vase etunen otti aekasemmi ku oekee. Ku vaahti tippu tarpeeks, valottii saevat aaton kiinni. En ennee yrittännä sammoo, koska yl valonnoppeevu ajaessa on orpoo ku ei niä mittää pimmeessä.
- rajotusten nouvattaja
Fiat 600 Abarth ja valonnopeus kirjoitti:
Ammosin aekoena ajoin Fiuu 600 viritetyllä abortti-aatoolla helevetin jyrkkee mäkkee alas nappi laavassa. Noppeusmittari neela män lukemien ulokopuolelle. Vaahti kiihty ja kiihty.Yt´äkisti valot hävis. Jäävät tietysti jäläkee kun valonnoppeus ylitty. Säikähin aekalaella ja aloin varovasti koplaamaa hillittimiä, koska vase etunen otti aekasemmi ku oekee. Ku vaahti tippu tarpeeks, valottii saevat aaton kiinni. En ennee yrittännä sammoo, koska yl valonnoppeevu ajaessa on orpoo ku ei niä mittää pimmeessä.
Vuanmiten oes mahtana käyvä jos polliisi olis asentana tähän mäkkeen tämän peltipolliisin elikkä sen tolopan nokassa vahtoovan noppeuven valavojan.
Oesko tuo ottana kuvan ensin viiatista ja sitten perässä tulovista valosta. Vae oesko ensimäenen kuva jiänä epäseleväks kun ei kae se tolopan salamakkaan oes ehtinä välähtee kun oesit ollu jo ohi tolopan. Oes taenu jiähä sakot suamatta. - Abortti Fiiu
rajotusten nouvattaja kirjoitti:
Vuanmiten oes mahtana käyvä jos polliisi olis asentana tähän mäkkeen tämän peltipolliisin elikkä sen tolopan nokassa vahtoovan noppeuven valavojan.
Oesko tuo ottana kuvan ensin viiatista ja sitten perässä tulovista valosta. Vae oesko ensimäenen kuva jiänä epäseleväks kun ei kae se tolopan salamakkaan oes ehtinä välähtee kun oesit ollu jo ohi tolopan. Oes taenu jiähä sakot suamatta.Ee mittää sakkoja, ee sinne päenkää. Jos se säe siitä kopperosta oes ny sitte huomanna ku meekäläne pyyhki mänemää, niin aenae salamavalone ee oes kerennä perrää vua oes harona aatotonta tiepätkee. Vilimillä vua tyhjee maesemoo. Tarkastajakki ihmeessää ruapis ihteesä ja taetas lähettöö kamera korjattavaks. Kylläe on ny sitte pakko sannoo immeisille, että hyö jättäövät noppeetesa iha suosijolla tonne iänenoppeeve korville. Paremp lähtee ajossa ,niin ee tarvii kaahaellä ja näkkyyvätpähä sitte siinä pöntö kuvassa. Ne kuvattii oovat iha kivoja. Kannattaapi niitä otattoo, sillä luule niitte sinällää oleva iha ilemasija.
- valokuvvauskonneen käättäjä
Abortti Fiiu kirjoitti:
Ee mittää sakkoja, ee sinne päenkää. Jos se säe siitä kopperosta oes ny sitte huomanna ku meekäläne pyyhki mänemää, niin aenae salamavalone ee oes kerennä perrää vua oes harona aatotonta tiepätkee. Vilimillä vua tyhjee maesemoo. Tarkastajakki ihmeessää ruapis ihteesä ja taetas lähettöö kamera korjattavaks. Kylläe on ny sitte pakko sannoo immeisille, että hyö jättäövät noppeetesa iha suosijolla tonne iänenoppeeve korville. Paremp lähtee ajossa ,niin ee tarvii kaahaellä ja näkkyyvätpähä sitte siinä pöntö kuvassa. Ne kuvattii oovat iha kivoja. Kannattaapi niitä otattoo, sillä luule niitte sinällää oleva iha ilemasija.
Myö suatiin kuva kun Rissasen Ierikka piästel latallaan, sillä viilatulla pirilän mäkkeen yli iänen noppeuvella ja latassa ei esp toimina vuan Ierikka lenti muata kiertävälle ratalle ja on siellä vielläe.
http://www.cs.helsinki.fi/u/atikka/aurinkokunta/west.jpg - Anonyymi
valokuvvauskonneen käättäjä kirjoitti:
Myö suatiin kuva kun Rissasen Ierikka piästel latallaan, sillä viilatulla pirilän mäkkeen yli iänen noppeuvella ja latassa ei esp toimina vuan Ierikka lenti muata kiertävälle ratalle ja on siellä vielläe.
http://www.cs.helsinki.fi/u/atikka/aurinkokunta/west.jpgSaatanan savolaiset,vakavaa asia pilaamassa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saatanan savolaiset,vakavaa asia pilaamassa
Hemmetin hämäläiset kun ootte vähän hitaita vastailemaan. Sun kanssa ei ole kiva jutella kun vastausta sai odotella 13 vuotta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hemmetin hämäläiset kun ootte vähän hitaita vastailemaan. Sun kanssa ei ole kiva jutella kun vastausta sai odotella 13 vuotta.
Harkinta ottaa aikansa
.Luotia ei voi ampua suoraan ylöspäin - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Harkinta ottaa aikansa
.Luotia ei voi ampua suoraan ylöspäinKyllä voi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä voi.
No ei,luoti kääntyy rihlauksen antamaan pyörimis suuntaansa.Ilmiö otetaan huomioon pitkän matkan tarkkuus ammunas.
- Anonyymi
Kokeilin tätä kerran ja en nähnyt,että luoti olisi tullut takaisin.
Ajattelin, että pitäisikö tämä kokeilu vielä tehdä veneestä käsin?- Anonyymi
Ammuin aikoinaan tyynellä järven selällä pienoiskiväärillä muutamia kertoja ylöspäin, mutten koskaan nähnyt tai kuullut luodin putoamista järveen. Piippuun oli teipattu kaksi vatupassia, joilla piippu saatiin aika kohtisuoraan. Todennäköisesti yläilmoissa tuuli jonkin verran vaikka alhaalla oli täysin tyyntä ja luoti meni sitten tuulen mukana jonkin matkaa. Sortoa on täytynyt olla yli 50m, sillä tätä lähempänä luodin plumpsahdus kokeiltaessa kuului tai näkyi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ammuin aikoinaan tyynellä järven selällä pienoiskiväärillä muutamia kertoja ylöspäin, mutten koskaan nähnyt tai kuullut luodin putoamista järveen. Piippuun oli teipattu kaksi vatupassia, joilla piippu saatiin aika kohtisuoraan. Todennäköisesti yläilmoissa tuuli jonkin verran vaikka alhaalla oli täysin tyyntä ja luoti meni sitten tuulen mukana jonkin matkaa. Sortoa on täytynyt olla yli 50m, sillä tätä lähempänä luodin plumpsahdus kokeiltaessa kuului tai näkyi.
Samaa joskus kokeiltu. 22puoliautomaatilla 18 laukausta taivaalle.Putosivat järveen 200m pääsä
- Anonyymi
Suoraan ylöspäin ammuttu luoti pysähtyy ja putoaa suoraan alas. Edelleen pyörien pituusakselinsa ympäri, rihlojen pyöritysliike.
Putoamisnopeuden voi laskea koulumatematiikalla. Luodin paino voi olla 3,6 grammaa.
Eipä sillä suurta läpäisyvoimaa ole, vapaasti painollaan pudotessaan.- Anonyymi
Ihan koulumatikka ei taida riittää vapaasti putoavan kappaleen nopeuden laskemiseen. Tähän vaikuttaa kappaleen massan lisäksi ilmanvastuskerroin. Ilmanpaine, lämpötila ja kosteus vaikuttavat sen verran vähän, ettei niitä välttämättä tarvitse suomioida. Ilmanvastukseen vaikuttaa paljon missä asennossa luoti tippuu alaspäin. Vaikka luoti lentäisi ylöspäin kärki edellä hyrrävoiman vakauttamana, niin tulelleko se sitten perä edellä alaspäin vain muussa kulmassa taikka kieppumalla. Rajanopeus saavutetaan kun kappaleen ilmavastus ja on yhtä suuri kuin alaspäin vaikuttava vetovoima. Tähän asti kappale kiihtyy ja sen jälkeen putoamisnopeus ei enää kasva.
Teoreettisia arvoja löytyy valmistajien taulukoista. Esim. .308 kaliberin 11g luodin rajanopeus on noin 150m/s ja energia noin 120J. Tätä voin verrata piekkarin paukkuun, jonka energia on saman verran. Eli vapaasti putoava luoti on yllättän vaarallinen. Jos luoti on ammutta vinokulmalla, niin se on vieläkin vaarallisempi ja helposti tappaa.
- Anonyymi
Skeptikot. Ei se luoti tule alas. Jos se on ammuttu ylös, niin sinne se menee. Piste.
- Anonyymi
Taidat olla myös rokotuskriitikko?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taidat olla myös rokotuskriitikko?
En ole, rokotus on hankittu.
- Anonyymi
"MYYTINMURTAJIEN työryhmä tuli lopputulokseen, että olennaista on ilmaan ammutun luodin ammuntakulma. Jos luoti ammutaan täsmälleen kohtisuoraan ylöspäin, luoti menettää alas pudotessaan kierreliikkeensä ja putoaa nopeudella, joka ei todennäköisesti ole kuolettava.
Ihmisen on kuitenkin hyvin vaikea ampua käsivaralta kohtisuoraan ylöspäin. Yleensä luoti lähtee aseen piipulta jossakin pienemmässä kulmassa.
Ja kun luoti ammutaan ilmaan muussa kuin kohtisuorassa kulmassa, sen kierreliike säilyy ja alastulonopeus pysyy niin hurjana, että luoti voi ihmiseen osuessaan tappaa.
Tästä johtuen ilmaan ampuminen on kiellettyä useissa maissa, ja Yhdysvalloissa esimerkiksi poliisin ei suositella tekevän sitä.
ILONPITOON liittyvä ilmaan ammuskelu on riesa erityisesti maissa, joissa on paljon käsiaseita ja joissa aseiden käsittelykulttuuri on leväperäistä." Lähde HS
Sama lähde kertoo 5.9.2021 että ilmaan ammutut laukaukset Kabulin juhlinnassa (talebaanit) tappoivat 17 ihmistä. Näitä sattuu paljon maissa joissa tämä on kulttuurillinen tapa eli ihmisillä on paljon käsiaseita ja sarjatuliaseita.- Anonyymi
Selitttäisitkö tarkemmin, mikä saa luodin pyörimisliikkeen pysähtymään kohtisuoraan ylös ammuttaessa ja säilymään, jos ei ammutakaan ihan kohtisuoraan??
T. nimim. "Ihmettelen vaan". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selitttäisitkö tarkemmin, mikä saa luodin pyörimisliikkeen pysähtymään kohtisuoraan ylös ammuttaessa ja säilymään, jos ei ammutakaan ihan kohtisuoraan??
T. nimim. "Ihmettelen vaan".En alkuperäinen, mutta vastaan kuitenkin.
Täsmälleen kohtisuoraan ylös ammuttu luoti pysähtyy matkallaan ylös täysin, ennenkuin putoaminen alkaa. Siinä yhteydessä se viimeistään menettää pyörimisliikkeensä koska se kaatuu, sehän lähtee putoamaan tylppä pää edellä ja vaappuu sen jälkeen alas holtittomasti "vaappuen".
Jos taas luoti ammutaankin jossakin muussa kulmassa kuin pystysuorassa, niin lentorata on koko ajan samaan suuntaan luodin kärki edelle kaaressa. Luodin eteneminen ei missään vaiheessa pysähdy.
Toki ilmakehä vaikuttaa tuohon käytännössä hiukan lisää, näppituntumalta sanoisin että on ihan sama ammutaanko luoti 90 asteen vain 89.5 asteen kulmassa, mutta varmaankin jo 80 asteen kulma on riittävä siihen että lentorata on yhtenäinen kaari. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En alkuperäinen, mutta vastaan kuitenkin.
Täsmälleen kohtisuoraan ylös ammuttu luoti pysähtyy matkallaan ylös täysin, ennenkuin putoaminen alkaa. Siinä yhteydessä se viimeistään menettää pyörimisliikkeensä koska se kaatuu, sehän lähtee putoamaan tylppä pää edellä ja vaappuu sen jälkeen alas holtittomasti "vaappuen".
Jos taas luoti ammutaankin jossakin muussa kulmassa kuin pystysuorassa, niin lentorata on koko ajan samaan suuntaan luodin kärki edelle kaaressa. Luodin eteneminen ei missään vaiheessa pysähdy.
Toki ilmakehä vaikuttaa tuohon käytännössä hiukan lisää, näppituntumalta sanoisin että on ihan sama ammutaanko luoti 90 asteen vain 89.5 asteen kulmassa, mutta varmaankin jo 80 asteen kulma on riittävä siihen että lentorata on yhtenäinen kaari.Korkeussuuntainen liike pysähtyy, mutta ei välttämättä pyörimisliike.
Ainakaan samanaikaisesti.
Luoti voi vallan mainiosti pyöriä vielä pudotessaankin ja kääntyä putoamaan kärki edellä vasta pyörimisliikkeen pysähdyttyä.
Vai eikö muka?
- Anonyymi
Pyörimisliike siinä lakikorkeuden paikkeilla, kun nopeus on nollan tuntumissa, saattaisi saada luodin kaatumaan. Ainakijn sinä peruutusvaiheen aikaan. Asiaa voisi testailla siellä puolustusvoimissa lataamalla luoteja takaperin ja ampua sillä kasaa vaikka 600 metrin matkalta.
- Anonyymi
Tämä on EVR lataus, puolustusvoimilla ei ole jämiä kokeilla tällaista.Muinoin hyvä hirven tappaja D 46.
- Anonyymi
Tässä asian tiimoilta tehtyä tieteellistä tutkimustyötä.
https://www.youtube.com/watch?v=IY7jZia2dXQ- Anonyymi
Tyypit hoopoja. Ei tuossa mitään tieteellistä ole.
- Anonyymi
Pysähtyy se jossain vaiheessa, ja alas tulee vapaalla pudotuksella n. 200 km/h
- Anonyymi
Lapuan lataus käsikirjan mukaan ei noin.
- Anonyymi
Ei välttämättä pysähdy! Jos luoti tekee pienenkin kaarroksen lähtiessään alaspäin niin ei se silloin pysähdy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei välttämättä pysähdy! Jos luoti tekee pienenkin kaarroksen lähtiessään alaspäin niin ei se silloin pysähdy.
Oikein tiedetty tai arvattu.
Paljonkohan ilmanvastus hidastaa luodin vauhtia alaspäin tullessa 1,5 km matkalla, siis jos on ammuttu vain ”noin suoraan ylöspäin”, yli 80 asteen kulmassa kuitenkin? Ei niin paljon, että olisi vain pudotetun luodin nopeus?
Vaarallinen on alas tipppuva luoti. Tavallaan on sitten ”lottovoitto”, jos siitä osuman saa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Minulla heräsi huoli sinusta ajatteluni kohteesta!
Toivottavasti sinulla on siellä jossain kaikki hyvin. Välitän sinusta edelleen vaikka olet varattu, etkä tykkää minusta.947296- 1723741
- 533269
Missä Sanna nyt suvaitsevaisuus?
Tekijä on nyt kuitenkin jotain muuta kuin suomalainen niin eikös nyt pitäisi suvaita kulttuuri eroja ja rakastaa tekijä2362421- 482135
- 411988
- 471879
Mieleenpainuvin hetki kaivattusi kanssa.
Mieleenpainuvin hetki kaivattusi kanssa. Millainen se oli?251852- 601768
- 191753