Kaiken piti olla hyvin. Meille annettiin kaksi ihanaa lasta. Sä lähetit mulle tekstiviestin ja kerroit tulevasi pian kotiin...
Lääkäri kertoi, että kaaduit ja sait vakavan aivovamman ja aivoverenvuodon. Minä itken, lapset itkee, mutta täytyy vain toivoa.
Yöllä lääkäri soittaa, sä kuolit, mitään ei voitu tehdä.
Nyt olemme yksin ja valmistaudumme saattamaan sinua viimeiselle matkalle.
Voi kunpa pystyisin muuttamaan aikaa. Jos meillä kaikilla on oma suojelusenkeli, niin missä se oli silloin kun tämä tapahtui ja missä se oli silloin kun lapset toivoivat ja rukoilivat, että saisivat vielä pitää isän.
Tunnen itseni petetyksi, en minä tätä valinnut.
Kuinka tästä eteenpäin?
Lääkäri kertoi, että kaaduit ja sait vakavan aivovamman ja aivoverenvuodon. Minä itken, lapset itkee, mutta täytyy vain toivoa.
Yöllä lääkäri soittaa, sä kuolit, mitään ei voitu tehdä.
Nyt olemme yksin ja valmistaudumme saattamaan sinua viimeiselle matkalle.
Voi kunpa pystyisin muuttamaan aikaa. Jos meillä kaikilla on oma suojelusenkeli, niin missä se oli silloin kun tämä tapahtui ja missä se oli silloin kun lapset toivoivat ja rukoilivat, että saisivat vielä pitää isän.
Tunnen itseni petetyksi, en minä tätä valinnut.
Kuinka tästä eteenpäin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En varmaan osaa kirjoituksen kautta sinua lohduttaa!Mutta haluan ottaa osaa sinun ja lastesi suruun.Ei kuoleman hetkellä löydy selityksiä eikä sitä oloa auta mikään.
Menetin enoni ja yritin elvyttää,mutta kuoli käsiini.En voi oloasi yhtään helpottaa mutta halusin sinulle kirjoittaa!!
Otan syvästi osaa!Ei varmasti lähi päivinä löydy mitään helpotusta suruun kaikki on kuin sumuharsossa.Lähetän sinulle kuitenkin virtuaali halauksen.Itse tappelen kävely kyvyn pysymisestä.
Olen käynyt läpi halvauksen.
silloin syliinsä ja kantoi parempaan paikkaan!
Kyllä hän oli mukana ja auttoi häntä!
Tiedätkö sen jutun, missä ihminen kysyy suojelusenkeliltään, missä olit silloin kun tarvitsin sinua ja sannalla ei ole kuin yhdet askeleet?
Minä otin sinut syliini ja kannoin sinua silloin!
Minä uskon niin, sillä minäkin itkin kun lapseni hyppäsi mereen, mulle "sanottinn" kun kysyin, miksi et ollut suojelusenkeli silloin paikalla, hän oli ottanut lapseni syliin silloin kun hän hyppäsi!
Voimia teille!
Luin kirjoitustasi, puhkesin kyyneliin, mutta jäin miettimään miksi kirjoitat tänne Suomi24:ään...
...kuitenkin, toivon Sinulle ja lapsillesi jaksamista. Ei kuolemaa osaa selittää, miksi ja milloin, niin paljon jää epäselväksi, niin paljon kysymyksiä. Toivon, että teillä on tukiverkosto, johon turvautua. Osanottoni.
Toivotan sinulle voimia ja jaksamista sinulle ja lapsillesi.
*suuri lämmin hali*