Nyt ei Suomalaisten kouluttaminen enää auta! On PAKKO avata rajat ja ottaa maahanmuuttajat kehiin, jotta suorastaan HUUTAVAAAA työvoimapula saadaan torjuttua ensi vuosikymmenellä!!!
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/04/517918
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/04/517918
Vastaukset 18
Vanhimmat
Nyt ei Suomalaisten kouluttaminen enää auta!
Niin siis kyse ei oo siitä että kouluttaminen ei auta! ei ketään kouluteta jos ei itte halua, ja nykynuoret ei halua kouluttautua "duunari" ammatteihin, vaan huomattavasti korkeemalle tähtäävät ja valmistauduttuaan ulkomaille töihin..
Naapurin valmistuva inssi poitsukin sanoi että ei todellakaan aio jäädä suomeen homehtuu kahdeksasta neljään työpaikkaan
Tarkoittaako se, että tarvitaan 4-8 työpaikkaa, että saa kulunsa katettua?
Merkonomeista huutava pula!! LOLLOLLOLLOL!! Lehmät lentää ja Hitler rakasti juutalaisia. Kyllä on TAAS propagandaa. Ei muuta kuin rajat auki, että eliitti pääsee toteuttamaan NWO:ta.
Kun eivät jo kilpaa kouluttaudu ja joillain aloilla jo suurta niukkuutta osaavasta kunnon työvoimasta. Toivottavsti porvarihallitus laittaa työttömät lintsarit asennekuntoutuksen kautta ammattikoulutukseen.
kertoo laajemmasta ongelmasta mitä sinun käsityksesi työllisyyden hoidosta ja sen ongelmista on.
Sivistä itseäsi ja tutustu tehtyihin tutkimuksiin joista käy suppeasti esille yrityksen näkökulmasta katsottuna mistä niukkuus osaavasta työvoimasta muutamilla keskeisimmillä aloilla johtuu.
http://www.mol.fi/toimistot/jamsa/Alustavia tuloksia_ Osaavan tyovoiman saatavuus -kyselysta.pdf
Porvarihallitus ei selviä kysisestä ongelmasta pelkästään kouluttamalla lintsareita,vaan myös koulutus on helvetinmoisen remontin edessä.
Pystytkö sinä osoittamaan yhden työnantajan jolla on vaikeuksia saada kunnon työvoimaa ?
Ahkera Porvari ei pysty yksilöimään yhtään yritystä ja syytä miksi työvoiman saannissa on yksittäisellä yrityksellä ollut ongelmia.
mikäli koulutettua osaavaa työvoimaa on tarjolla esim. Mäntyluotoon Poriin, Aker Yardsin Turun telakalle, Sampo-Rosenlew, useisiin bussifirmoihin, metsäkonekuljettajiksi, ammatti muuraria haeskelee moni omakoti rakentaja, putkimiehiä ja sähkömiehiä jne..
Katsotaan vaan niin suljetaan sairaalaosastoja kesäksi vedoten työvoiman saatavuuteen.
Telakoista ja sen tarvitsemista hitsareista tiedän sen verran että ongelmana on ns."aivovuoto"jonka seurauksena ammattitaitoisia hitsaajia muutti ulkomaille pidempien sopimusten,palkan ja ennustettavuuden vuoksi.
Jos esim.Norjasta halutaan ammattilainen Suomen telakalle töihin niin palkkaus,työehdot ja sama ennustettavuus ovat esteinä paluulle.
Matalapalkka alat ovat lähitulevaisuudessa elämän ja kuoleman kysymyksen edessä,koska myös työvoimamarkkinoilla kysyntä ja tarjonta määrittelevät markkinahinnan työlle.
Sairaala-osastojen sulkemisen syyt löytyvät menneisyyden säästö/juustohöylä politiikasta johon kyseiset yksiköt ajautuivat valtion säästötoimenpiteiden kautta.
Tuolloin ei ymmärretty vastustaa leikkauksia koska suoranaisesti oma paikka ei ollut uhattuna.
Jos nyt on edetty niin pitkälle että osastoja suljetaan ja kuitenkin ko sairaaloissa on ollut kokoajan henkilöstöjohto jonka tehtävänä on ollut turvata henkilöresursien riittävyys,pitänee vikaa etsiä myös sairaalan sisäisestä toiminnasta. Koko henkilökunta on toiminnallaan saanut aikaiseksi tilanteen jossa osastoja suljetaan määräajaksi.
Tilastojen mukaan tarvetta ei olisi pitänyt näin rajuna tulla.
Olisko jo parasta suosiolla myöntää että Suomi velkataakkansa alla on kannattavuuskriisissä,eikä pysty täysipainoisesti kilpailemaan maailmanmarkkinoilla olipa sitten kyse tuotannosta tai työvoimasta.
Työvoimakin elää vapaan markkinatalouden antamien mahdollisuuksien puitteissa ja hakeutuu niille aloille ja sinne missä kestävää kehitystä on ennustettavissa.
Työnantajien asenteet eivät ole niin kuin kilpailukykyisiä, duunit menee sukulaisille ja puolitutuille sen sijaan että sijoitettaisiin älyyn ja taitoon.
Oliko tosiaankin kysymys siitä, että meidän veronmaksajien haluttaisiin ehdoitta elättävän työhaluttomat ja myös töistä omata syystä irtisanoutujat? Ei kai hyvinvointivaltiomme oikeasti kasvata ihmisiä, jotka kuvittelevat rahan kasvavan puissa? Olihan tämä vitsi?
Näytät ymmärtävän veronmaksajille ja yrityksille kiertyvät kustannukset joita työttömyyden hoito vaatii.
On aivan ymmärrettävää että makasaja vaatii vastinetta sijoittamalleen pääomalle.
Vastinetta vaatii myös työpaikan hakija sijoittamalleen pääomalle joka hänenkin osaltaan muodostuu veronmaksusta ammattiopintoihin työsuhteeseen uhraamansa panosten määrästä.
Ilmeisen selvää on nykyisin lähes kaikille että työnantajissakin on tapahtunut kahtiajako kuten ansiotyössäkin.
1) Työnantajista osa pystyy vielä maksamaan velvoitteensa ilman yhteiskunnan tukea ja yleensä näillä ei näytä olevan vaikeuksia saada pysyvää henkilökuntaa palvelukseensa.
2) On myös osa työnantajia jota eivät suoriudu velvotteistaan ilman yhteiskunnan tukea ja näistä osalla näyttää olevan todellisia vaikeuksia saada henkilökuntaa palvelukseensa.
Onko mielestäsi ehtoja ja velvotteita laitettava ainoastaan työnhakijoille ?
Suomalaisen tietoyhteiskunnan ongelmana on vahaa perua oleva jäykkä ja ylimitoitettu byrokratia ja valvontakoneisto sekä pääoman puute jota julkisten palvelujen tuottaminen vaatii.
Vai kasvaako yhteiskunnan raha puissa ?
Ruokaa riittää ja katto pään päällä eli peruselintaso, parempi sitten edellyttää omia tuloja! Yksilön vastuu tarkoittaa omasta työllistymisestä vastuuta. Tällä hetkellä liikaakin avustetaan työttömiä mittavan tukiviidakon kautta. Kunhan vain osaa hakea kaikkia. Työttömyyden tulee olla aina väliaikainen tila ei pysyvä olotila.
Parasta työllistämistä olisi työn vastaanottamisen rajoitteiden purkaminen. Informaatioyhteiskunnassa ei voi olla mahdottomuus maksaa soviteltua perustuloa, kun henkilö on ollut vaikka osan aikaa töissä.
ei ole riittävä päämäärä ihmiselle.
Riippumatta siitä, mitkä ovat organisaation tai yksittäisen työntekijän arvot, on
kaikilla ihmisillä tiettyjä inhimillisiä perustarpeita, joiden täyttämisessä myös
työllä on oma tehtävänsä.
Abraham Maslow kehitti jo 1960-luvulla teoriansa inhimillisten
perustarpeiden hierarkkisesta järjestymisestä; sen perusidea on se, että
yleensä perustarpeet on tyydytettävä ennen kuin voi edetä seuraavalle tasolle.
Hierarkia ei kuitenkaan ole ehdoton, yksilö voi liikkua hierarkiassa tasolta toiselle
tilanteidenkin mukaan. Hierarkian tasot ovat (edeten perustarpeista ylempiin
tarpeisiin):
1. Fysiologiset perustarpeet
Ravinnon, nesteen, unen, lämmön, seksin jne. tarpeet ovat välttämättömiä
yksilön ja lajin säilymiselle. Yhteiskunnassa, jossa on jatkuva nälänhätä ilmestyy
vähän taiteen ja tieteen tuotoksia.
2. Turvallisuuden tarpeet
Järjestyksen, lainmukaisuuden ja kurin tarpeet. Suoja kivulta, pelolta, ahdistukselta
ja epäjärjestykseltä.
3. Kiintymyksen ja liittymisen tarpeet
Ihmisellä on halu kuulua ryhmiin, halu olla rakastettu ja antaa rakkautta.
Halu tulla sosiaalisesti hyväksytyksi; mm. ystävyys kuuluu tähän tasoon.
4. Arvostuksen tarpeet
Ihminen haluaa tulla hyväksytyksi ja olla arvostettu. Hän haluaa saada arvostusta
ja kunnioittaa myös itseään. Tällä tasolla tyydyttyminen merkitsee
itsekunnioituksen saavuttamista, itsensä hyväksymistä ja muiden taholta
arvostusten tarpeiden tyydyttymistä.
5. Itsensä toteuttamisen tarpeet
Ihminen haluaa harrastaa, luoda ja toteuttaa itseään eri tavoin. Ymmärtämisen
ja oivaltamisen tarve, oman potentiaalin realisoiminen.
Yksilö, joka
joutuu käyttämään kaiken energiansa alempien tarpeiden toteuttamiseen
harvoin saavuttaa tämän tason.
Myös työelämän tulee tukea inhimillisten tarpeiden tyydyttymistä, vaikkakaan
sen tehtävä ei toki ole täyttää niitä kaikkia.
Työssä viihtymisen, työn hallinnan ja
jaksamisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen kiinnitetään riittävästi huomiota kaikilla tasoilla.
Yksinkertaistaen voisi
sanoa, että työn tulee tarjota turvaa ja suojaa (esim. palkka, palvelussuhde ja
työn turvallisuustekijät), toimivaa yhteisöllisyyttä (mm. henkilöjohtaminen,
hyvät tavat ja huomaavaisuus, yhteishenki, perheen ja elämäntilanteen huomioiminen)
sekä tukea arvostuksen kokemusta ja työntekijän itsensä toteuttamisen
tarpeita (haasteellinen työ, kehittymisen tukeminen, iän mukainen johtaminen
ja motivointi).
Tukien ja tukijärjestelmien viidakko on Suomessa niin mittava ettei minun kärsivällisyyteni riittänyt kaivelemaan kaikkia mahdollisia yksittäisiä tukimuotoja vaikka sitä kerran netin kautta yritin.
Olisin hyvin kiitollinen jos jollakin olisi kärsivällisyyttä selvittää edes työ- ja yrityselämän tukiviidakko pelkän suoran tuen osalta.
Onko mielestäsi hyväksyttävää että toimeentulo muodostuu tuesta työansioista ?
Onko mielestäsi hyväksyttävää että yritystulo muodostuu tuesta tuotannon lisäarvosta?
Taidetaan kuitenkin elää informaatioyhteiskunnan sekatalouden säännöstelytalouden ja vapaan markkinatalouden sekasikiössä jossa on tilaa toimia tavalla joka ei ole kestävällä pohjalla.
Olipa sitten kyseessä palkansaaja tai palkanmaksaja........
vain kohtaan "1. Fysiologiset perustarpeet", jos edes siihen.
Nuo muut kohdat on evätty alhaisella työttömyyskorvauksella ja varmistettu työttömiä kohtaan suunnatulla propagandalla.
Joillekin työttömille nuo muut kohdat ovat mahdollisia vain toisen henkilön maksamana.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000394&posting=22000000025106494
Mikään ei estä tänne tulemasta töihin. Pitää vain pystyä järjestämään oma elantonsa ja hankkimaan työpaikka. Mikä se muka estäsisi ei ole vain tulijoita.
nimimerkki vaihtua,kuulostaa niin tutulta,ymmärtäähän tuon ,kun pitää piiloutua,mitäs muut tuumaa
Sama vinksahtanut natsi molempien nimimerkkien takana.
No eikös tarkoitus ole tehdä töitä eikä imitoida onnistuneesti sohvaperunaa? Ja onkos se kauhean iso vahinko jos töitä SAA hakea, ja siihen oikein kannustetaan? On näköjään paljon tilannetta jossa joku haluaa vain siipeillä ja laiskotella.
Tuossa naapurirapussa asuu esim. yksi äijä joka on ollut kymmenen vuotta työttömänä, eikä edes omien sanojensa mukaan aio töihin mennä, ennen kuin työkkäri paiskaa sitä karenssilla, ja rahat loppuu. Tähän asti on välttänyt sen karenssin puhumalla.
Samoin olen monta kertaa törmännyt siihen, että työkkärin kautta paikkaa hakemaan määrätty heittää ensitöikseen työhaastattelussa lapun pöydälle, vaatii allekirjoitukset että töitä on haettu ja toteamuksen ettei kyseinen henkilö sovellu yritykseen töihin, tai että "just ehdittiin palkata uusi työntekijä ennen tätä hakijaa".
Silloin kun olin vielä vieraalla töissä, niin moni työnantaja ilmoitti työkkäriin työnhakijan käytöksestä ja vaatimuksista työnhakutilanteessa. Ja täytyy myöntää, etten yhtään sääli niitä jotka määrättiin karenssille sen takia.