Ulkonäkömieltymykset

jonkin sortin "möhömaha"?

Itse olen normaalivartaloinen 22-vuotias naisenalku. Uin, lenkkeilen ja käyn puntilla. Olen 165-senttinen ja 58-kiloinen. Siitä nyt voi sitten jokainen muodostaa jonkinlaisen mielikuvan vartalostani.

Mitä omiin käsityksiini tulee, niin suurin osa naisista haluaa, että mies olisi isokokoinen ja että se olisi nimenomaan yhdistelmä lihasta ja sellaista miehekästä rotevuutta. Olen jonkin verran jutellut tyttöystävieni kanssa ulkonäkökysymyksistä, enkä ole koskaan kuullut, että nainen etsisi sellaista täydellisen trimmattua kehonpalvoja-bodyfittness-adonista.

Eli vaikka itsekin olen nuori ja suht timmissä kunnossa, niin ihannemiesvartaloni ei todellakaan ole sellainen kreikkalainen pronssiveistos. Mielestäni miehen vartalon ei tarvitse olla kaunis vaan nimenomaan miehekäs. Tämä ei tarkoita polvissa roikkuvaa kaljamahaa vaan pikemminkin sellaista jämerää ja voimakasta kroppaa. En osaa paremmin selittää...

Olen itse yli nelikymppinen,vaalea pitkähiuksinen ja hieman ylipainoinen pituuteni nähden.Mutta minulla on kuulemani mukaan kaunis hymy ja seksikkäät silmät :)

Kurvejakin on mutta peittyvät vain liikoihin vaatteisiin :)

Tykkään miehisistä miehistä mutta kaikki käyp´
ei siin mittää.

samanikänen siis tai mieluiten hieman nuorempi
olis hyvä juttu :)

olen ihan normaalivartaloinen...pidän normaalivartaloisista, en tiukaksi treenatuista lihaksikkaista tai hölskyvistä kaljamahoista. Tekee pahaa kun näkee miehiä jotka ovat treenanneet itselleen rumat muskelit.

Katsele mieluummin vähän ympärillesi, kun liikut ihmisten ilmoilla!! Siis pariskuntia.
Kyllähän useimpien pariskuntien ruumiinrakenteet näyttäävät vastaavan toisiaan, mutta on poikkeuksiakin.

Minä pieni nainen katselen erityisen mielelläni harteikkaita ja rotevia miehiä, joissa on mistä ottaa kiinni. Mitään pyykkilautavatsoja - semmoinen pieni maha miehellä on tosi söpö ja ihana!! :) Eli onko tuo nyt sitten semmoinen perus työmiehen kroppa? :) Sporttisuus on tietty kiva juttu, mutta liika huoliteltu kireys ei sytytä, menee ihan fiilikset jos mies on liian duunattu.. Liikuntaa harrastamattoman kynäniskan kanssa en voisi olla.
Itse olen parikymppinen, urheileva kiinteälihainen tyttönen, jolla on kurvit kohdallaan :D

En tykkää erityisen vatsakkaista miehistä. Ikää 29-vuotta, pituutta 168 ja painoa 70 kiloa eli olen lievästi ylipainoinen...toistaiseksi...

Tykkään kokoisestani normaalivartaloisesta miehestä. En mistään kaksimetrisestä kaappiäijästä.

mä olen keskimääräistä pidempi nainen, en kuitenkaan julmettu hongankolistaja. Kroppa on sopusuhtainen koska urheilen ja mietin mitä syön. Tarkkoja numeroita en kerro, ettei kukaan tunnista ;)

Pidän pitkistä ja hyväkroppaisista miehistä, mitäs sitä peittelemään. Ei vaan läskit tms sytytä.
Lihaksia olisi hyvä olla.
Luulisin että ihminen etsii kumppania joka jotenkin vastaa omaa ulkonäköä.
Mutta makuja on varmasti monia.

Kuinkas teineille tämä kysely oli tarkoitettu?
KYseleepi 36.v N, 34-kokonen urheilullinen sellainen. Olen samaa kokoa kuin 14-vuotiaana, tosin välillä olen ollut 5 kg painavampi.

Mulle kelpaa sellainen, joka ihan oikeasti harrastaa liikuntaa n. 3 kertaa viikossa.
Ei tarvitse mikään trimmattu olla, jos kuitenkin on halua huolehtia itsestään. Kyllähän sillä liikunnalla on muitakin terveydellisiä vaikutuksia kuin lihaskunto. Minusta fiksut miehet kohtaa lauantaiaamuna salilla, kun taas pinnalliset miehet parantelevat tuolloin krapulaansa.

Olen itse 170cm pitkä,painoa yli 70, mutta koska olen urheillut koko ikäni kroppani on tiivis ja timmi. Pidän miehekkäänä ja haluttavana miestä, joka on kohtuullisen treenattu (ei kuitenkaan mikään ammattibodaaja) ja mielellään hieman roteva. Pituutta tärkeämpää on miehekäs olemus.
Masuakin saa olla...

Miehen pitää olla trimmattu, ehkä enemmän kuin suurin osa täällä sallisi. Iso haba ja sikspäkki on vaan plussaa. Eri taistelulajien aktiiviset harrastajat on jees, samoin salilla viihtyvät kaksilahkeiset. Ei kiitos kaljamahoille. Itse olen 24 vuotias nainen, 160 cm ja ~ 50 kg. Suht timmissä kunnossa (aina voi olla timmimpi ja rasvattomampi ja lihaksikkaampi).

Koska liikunta on minulle elämäntapa, vaadin sitä myös mieheltä. Mutta minua ei yhtään haittaa kaljamahat ja jankkakahvat katukuvassa, enhän minä tarvitse kuin sen yhden, minulle sopivan miehen. Muut kulkekoot sellaisena kuin haluavat.

ihan kiinteä maha, vaikka siinä pikkuisen ylimääräistä olisikin. Mutta kun mennään yli kolmekymppisiin läskimahoihin, alkaa yököttämään. Joku 40-v roikkolöllykkä, hyi.

Täytyy olla urheilullinen ja itsestään huolehtiva. Ennemmin kuitenkin isokokoinen kuin pieni ja hoikka.

Itse olen timmi 30-vuotias, pienikokoinen ja huolehdin itsestäni niin fyysisesti kuin henkisestikin. Pidän pari-kolmekymppisistä kiinteäkroppaisista, lihaksikkaista, siisteistä ja fiksuista miehistä.

Ulkonäkö on tärkeää panosuhteissa. Muuten tärkeää on sisäinen yhteensopivuus.

itse tykkään miehistä, jotka eivät ole mitään ylikiinteitä laiheliineja..onpahan enemmän halailtavaa :)(eikä tarvi mikään lihaskimppu siis olla)

Uskoisin, etta arvailussasi on peraa. Kun kumppani on samankaltainen tassa suhteessa, tulee ehka harrastettua enemman yhdessa ja ruokailutottumuksetkin menee paremmin yhteen, mika helpottaa elamaa jonkin verran.

Yleisesti ottaen kuitenkin miehilla ihannoidaan sita lihaksikkuutta enemman, kuin vastaavasti naisilla ja naisilla taas sita kurvikkuutta.

Mina pidan miesihanteena sellaista uimari-tyyppista vartaloa :D eika tuo miekkonen nyt siita niin kamalan kaukana ole, hieman hoikka ehka mutta kovasti yrittaa salilla saada lisaa habaa.

Mutta loppujen lopuksi, ihanteet ovat vain ihanteista, eika silla ruumiinrakenteella kovin suurta merkitysta ollut...

sanoo: melkein 27v normaalivartalo ;-)

ja, mielstäni, kömpelöistä miehistä. Myöskään vatsakkaista miehistä en pidä ja periaatteeni on ainaollutkin, etten mene lihavan miehen kanssa sänkyyn koska en sellaista tilannetta kerta kaikkiaan voi kuvitella.

Olen keski-ikäinen normaalipainoinen nainen ja aina ajatellut näin. En ole itsekkään laiha mutten lihavakaan. Vatsaa ja rintoja on muuten kaikki suht normaalimitoissa.

En myöskään pidä treenatusta vartalosta muuta kuin vain sitä on kiva katsella. Mieskin on mielestäni kokonaisuus ja ulkonäkö kertoo ainakin jotain miehestä.

Uskon, että joillekin ihmislle ulkonäöllä tai painolla ei ole parisuhteen mudostamiselle suurtakaan merkitystä ja varmasti näin on myös silloin kun rakastuu, jolloin ruumiinrakenteella on todella vähän merkitystä. Ihastuminen on asia erikseen.

Nuorena tyttönä pidin laihoista ja ei niin lihaksikkaista pojista. Reippaasti vanhempana tykästyin myös lihaksikkaisiin miehiin. Nallekarhuista olen tykännyt aina.

Ihan sama millainen miehen kroppa on, kunhan ei ole kamalan lihava. Pää ja sydän ratkaisee.

Olen vartaloltani hoikka.

Olen 32-vuotias, pitkä ja kohtalaisen treenattu. Luonnostani hoikka, ts.jäntevähkö ruumiinrakenteeltani. Mieheni on ruumiinrakenteeltaan täysin samanlainen (tosin minua 13 vuotta vanhempi).

En valinnut kumppaniani hänen ruumiinrakenteensa perusteella. En ainakaan tietoisesti. Viehätyin ihan muihin asioihin.

Niin monen malliset ihmiset voivat olla viehättävän näköisiä. Kunhan tuntee ihmisen, alkaa ulkomuotokin viehättää/olla luotaantyöntävä.

Miehen ei tarvitse olla pikajuoksija, mutta kuulantyöntäjä on liikaa. Iso maha ei ole vetävän näköinen, kaikkea muuta. N 34, ei ylikiloja

pystyn jo sanomaan, että mua viehättää ruumiinrakenteeltaan samantapaiset miehet kuin mä. En ole järin iso enkä pitkä, eikä isot kaapit viehätä mua kovin paljoo. Pieni masu miehellä on ok.