Kuvittelin joskus etten ikinä löydä miestä kehen rakastun päätä pahkaa. Vannomatta paras, sillä elämääni eksyi mies, joka vei jalat alta. Rakastuin tulisesti. Suhde kesti kolme vuotta, jona aikana riideltiin, itkettiin ja rakastettiin ja lopulta erottiin.
Löysin toisen miehen johon ihastuin. Saatiin yhteinen lapsi ja elämä oli kivaa. Se entinen mies vaan jäi kummittelemaan taka-alalle ja usein mietin häntä. Joka kerta kun häneen törmäsin niin sydän heitti volttia. Vaikka ei edes puhuttu mitään, niin tunne oli valtavan voimakas. Erostamme on kulunut 5 vuotta ja tunne vaan voimistuu. Näämme usein toisiamme sattumalta.
Onko muilla vastaavaa tilannetta ollut. Mitä ihmettä sitä pitäisi tehdä? Tiedän että tämä on moraalitonta, mutta olen yrittänyt taistella tunnetta vastaan, tuloksetta.
Löysin toisen miehen johon ihastuin. Saatiin yhteinen lapsi ja elämä oli kivaa. Se entinen mies vaan jäi kummittelemaan taka-alalle ja usein mietin häntä. Joka kerta kun häneen törmäsin niin sydän heitti volttia. Vaikka ei edes puhuttu mitään, niin tunne oli valtavan voimakas. Erostamme on kulunut 5 vuotta ja tunne vaan voimistuu. Näämme usein toisiamme sattumalta.
Onko muilla vastaavaa tilannetta ollut. Mitä ihmettä sitä pitäisi tehdä? Tiedän että tämä on moraalitonta, mutta olen yrittänyt taistella tunnetta vastaan, tuloksetta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen samanlaisessa tilanteessa ja tahtoisin kovasti kommenttia siis niiltä jotka ovat tilanteen selvittäneet. Tuntuu, että pää menee tosi pyörälle tässä ruljanssissa...
Minulla on jo yli 10 vuotta kun seurustelin tämän naisen kanssa ja voisi sanoa, että on mun elämäni rakkaus.
Jossain seurusteluvaiheessa tuli tiätty riitaa ja jotenkin vaan erottiin ja se onkin ollut ainoa mitä ikinä näin voimakkaasti katunut.
Asutaan eri paikkakunnilla ja ollaan viimeksi nähty monta vuotta takaisin.
Nyt olen naimisissa, mutta tuosta erosta lähtien olen ajatellut häntä, jollei joka päivä niin ainakin joka viikko...rakastan häntä edelleen.
seurustelin muutaman kuukauden erään miehen kanssa. Olosuhteiden takia seurustelu sitten lopetettiin. Nyt mies on nähnyt melko vaivan, etsinyt minut esille ja ottanut yhteyttä. Olemme tavanneet ja ylläpitäneet viimeaikoina puhelinyhteyttä jonkun kuukauden.
Jaksan päivästä toiseen paljolti häntä ajattelemalla ja saan aina voimia, kun olen saanut puhua hänen kanssaan.
Yhteinen tulevaisuus tuntuu melko mahdottomalta mahdollisuudelta, mutta veto tämän ihmisen luo on todella voimakas. Olenkin luonnehtinut sitä siten, että on kuin olisi "tullut kotiin".
Jos joku ei vielä arvannut, elämme kumpikin parisuhteessa tahoillamme.