alkoholismi&ahmimishäiriö

Olen kuullut moisesta ja lukenutkin alun, mutta en oikeen päässyt mukaan tai jou siinä ei stemmannut. En tiedä.

Mikä oli sinulla tärkein oivallus kirjan lukemisen jälkeen? Voiko sitä jotenkin lyhyesti kommentoida ?

Ei dokaava tytär kirjoitti:

Olen kuullut moisesta ja lukenutkin alun, mutta en oikeen päässyt mukaan tai jou siinä ei stemmannut. En tiedä.

Mikä oli sinulla tärkein oivallus kirjan lukemisen jälkeen? Voiko sitä jotenkin lyhyesti kommentoida ?

Omalla kohdallani oivalsin mistä sosiallinen älykkyyteni on peräisin. Alkoholistin lapsille on ominaista, että he oppivat herkästi tuntemaan eri mielialoja ja niihin johtavia syitä/seuraamuksia. Toisin sanoen alkoholisti voi nauraa ja raivostua samasta asiasta vielä saman illan aikana riippuen onko nousu vai lasku humala. Kun elää ihmisen kanssa, joka voi muuttaa mieltään kuin tuuliviiri tulee niin sanotusti yliherkäksi muitten myötäilemiseen.

Tämä sosiaaliseksi älyksi kutsuttu ominaisuus voi olla lahja jos osaat sitä oikein käyttää, mutta on hyvä tietää olevansa poikkeeva.

Itselläni se huono puoli ilmeni esim, siten että ihmissuhteissa mukailin muiden ihmisten mieltä siinä määrin että tein asioita joita en oikeasti arvostanut tai halunnut. Tärkeintä oli, että sain muut tyytyväiseksi.

Myöhemmin kun tajusin, että voin toimia toisin ja voin pitää sekä omat mielipiteeni, että läheiseni kävin läpi kriisin. Minulle olikin yhtäkkiä tarpeellista olla joka asiassa jotain mieltä ja saada ihmiset toimimaan myös minun haluamallani tavalla.

Nyttemmin tilanne on rauhottunut ja osaan käyttää sosiallisia avujani edukseni.

alkoholistin tytär kirjoitti:

Omalla kohdallani oivalsin mistä sosiallinen älykkyyteni on peräisin. Alkoholistin lapsille on ominaista, että he oppivat herkästi tuntemaan eri mielialoja ja niihin johtavia syitä/seuraamuksia. Toisin sanoen alkoholisti voi nauraa ja raivostua samasta asiasta vielä saman illan aikana riippuen onko nousu vai lasku humala. Kun elää ihmisen kanssa, joka voi muuttaa mieltään kuin tuuliviiri tulee niin sanotusti yliherkäksi muitten myötäilemiseen.

Tämä sosiaaliseksi älyksi kutsuttu ominaisuus voi olla lahja jos osaat sitä oikein käyttää, mutta on hyvä tietää olevansa poikkeeva.

Itselläni se huono puoli ilmeni esim, siten että ihmissuhteissa mukailin muiden ihmisten mieltä siinä määrin että tein asioita joita en oikeasti arvostanut tai halunnut. Tärkeintä oli, että sain muut tyytyväiseksi.

Myöhemmin kun tajusin, että voin toimia toisin ja voin pitää sekä omat mielipiteeni, että läheiseni kävin läpi kriisin. Minulle olikin yhtäkkiä tarpeellista olla joka asiassa jotain mieltä ja saada ihmiset toimimaan myös minun haluamallani tavalla.

Nyttemmin tilanne on rauhottunut ja osaan käyttää sosiallisia avujani edukseni.

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta on niin vaikeaa muuttaa itseään!

Tällä hetkellä mua kuitenkin ärsyttää mun syömiskulttuuri. Vaikka en kärsi suuremmasta ylipainosta, mutta syön puuskittain. Ja jos päätän olla syömättä makeea ja sitten yhden kerran syön...alan syömään valtavasti ! Se kuulostaa tyhmältä, mutta se kuulostaa just siltä miltä alkoholistin juomistottumukset !

Uskon kyllä, että voi muuttua. Mutta joskus harmittaa, kun ei oikeen ymmärrä itseään! Haluan sen kirjan, mutta tulen Suomeen vasta kesällä, joten nyt täytyy odotella.

MENESTYSTÄ KAIKESSA JA ONNITTETU OIVALLUKSISTASI !