Onko realismiä ja onko koskaan onnistunut?
Asetelma olisi ainakin itselleni lähtökohtaisesti vaikea, tai ainakin haastavaa hyväksyä. Jotenkin nöyryytävältä tuntuvaa.
Millaisia kokemuksia ihmisillä?
Asetelma olisi ainakin itselleni lähtökohtaisesti vaikea, tai ainakin haastavaa hyväksyä. Jotenkin nöyryytävältä tuntuvaa.
Millaisia kokemuksia ihmisillä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sinkkumies on liian epäkypsä aikuiselle yh-äitilille. Äitilin kannattaa katsella muita yh-isiä. Heidän kanssaan on henkisesti rikkaampaa. Sinkkuuteensa on syynsä...ja sen valitettavasti huomaa!!
lapselliselta. Mieleen tulee pulska, leveä, jäljitelmämaripaitainen lyhyttukkainen tanttamainen hahmo, joka innostuu kaikenmaailman puuhamaista ja puhuu lapsenkieltä miehellekin.
Äitylien kannattaa etsiä isuliineja vaan...
Tästä olen täusin samaa mieltä.. Itse olen 35-v yh äiti ja haluaisin parisuhteeseen nimenomaan yhisän kanssa, ja syystä ettei näitä lapsista mustasukkaisia poikia kukaan jaksa katsoa, olivatpa muuten mitä tahansa. Jokunen sinkku on ollut tarjolla, mutta ei kelpaa. Lapsi muuttaa maailmankatsomusta niin monelta kantilta, että sitä elää ihan eri maailmassa kuin ilman lapsia. Nin kauan kuin ei ole sopivaa isää tarjolla, niin kiitos ei, lihaa irtotiskiltä, mutta parisuhde? Ehei.
Itse en kyllä ole ajatellut, että etsisin "isää" lapsilleni, heillähän on jo isä.
Itselleni haen kumppania ja aikuista ihmistä vierelleni.
Samaa mieltä. Ei mieheltä voi vaatia olemaan "isä" vieraille lapsille, mutta hyvä on toimeen tulla, se on suhteelle jonkinmoinen edellytys. Joustavaa katsantoa vaaditaan molemmilta, jotta jokainen perheenjäsen tuntee olevansa yhtä tärkeä ja arvostettu.
oh, en tarkoittanut että haluaisin omalle lapselleni isän, vaan miehen, jolla on omia lapsia, siis miehen joka on jo isä, minusta riippumatta...
Mikähän merkitys sillä sitten on, että oletko parisuhteessa miehen kanssa, jolla joko on tai ei ole lapsia? Mä ajattelen parisuhdetta kuitenkin kahden aikuisen ihmisen välisenä liittona, olkoon sitten avo-tai mikä tahansa liitto. Lapsia sitten joko on tai ei ole, naisella tai miehellä, ja yleensä jo heitä on, niin heidät hoidetaan hyvin siinä kuitenkin, eli molemmat on lapsirakkaita yksilöitä...
Niihin YH-saalistajiiin. YH tilaan on valitettavasti syynsä...:( usein se on munahaukka saalistaja ja kun lapselle on saatu isä ja maksaja voikin alkaa saalistaa uutta ja ehompaa.
Pysy sinkku vain neiti-ihmisissä tai leskissä.
Myös leski voi olla YH ja moni YH onkin leski !!!!! Taitaa sulla olla motto "lyö lyötyä" . Onko jotain katkeruutta, henkisiä ongelmia tai muuta hampaankolossa vai onko kyse todellakin vain tyhmyydestä tai provosoinnista, kun täällä mielipiteitäasi yksinhuoltajista latelet eri sivuilla. Pellen teet itsestäsi, ei muuta. aikuinen kypsä ihminen tietää enemmän, mutta jos ei itsellä ole vielä kokemusta parisuhteesta tms. ei voi tajutakaan.
4/10 parisuhteessa alkuun saadusta lapsesta elää Suomessa tällä hetkellä yksinhuoltajaperheessä tai nimi ehkä harhaanjohtava - valtaosa näistä yhteishuoltajuuksia nykylain mukaan. Miehet ovat yhtä lailla vastuussa eroista kuin naisetkin. Ihmiset eroaa, oli sitten lapsia tai ei.Niin vaan tapahtuu. Itse erosin, kun exäni teki paksuksi työkaverinsa, vaikkameillä juuri ostettu talo, kaksi lasta jne. Minä kai sitten olen munahaukka, vaikka mies teki oharin. Jotkut miehet on todella idiootteja.
Hei!
Tuollaisella kysymyksen asettelulla; "koskaan onnistunut-asetelma vaikea-haastavaa hyväksyä-nöyryyttävältä tuntuvaa-" et ilmeisesti haekaan muuta, kuin negatiivista palautetta. Ehkä olet jo itse asennoitunut niin, ettei tästä mitään kuitenkaan tule, ja haet vain vahvistusta käsityksellesi.
Mulla on toisenlainen kokemus; 3 lasta, ja ihana sinkkumies, joka elää ihan realiteeteissa ;), ja suhde vaan saumautuu yhteen, koska mies on lapsirakas, eli hyväksyy sen, että elämää on ollut, ja on tästedeskin.(Onhan sitä ollut hänelläkin, vaikkei lapsia olisikaan.) Rakkaus hyväksyy, eikä epäile. Lapsi ei ole este hyvälle parisuhteelle, vaan ne on nämä ihmeelliset ennakkoasenteet, joihin täällä S24-palstoilla törmää tuon tuostakin. Kannattaa suodattaa vaan, ja elää sitä omaa elämää. Nautiskellen, että on saanut lapsia, ja he ovat elämän rikkaus -kuten myös mies, joka tietää, mitä tahtoo... :))
lapsistani ainakaan ongelmia ole!Sinkkuuteen on syynsä ja yksinhuoltajuuteen omansa.Historiansa kummallakin.Kyllä kait se keskinäinen yhteensopivuus on kuitenkin se olennainen asia!!Siinähän sitä tavallaan täydentää toistensa erinlaisuutta ja elämää.Näkemykset ja ajatusmaailma kuitenkin täytyisi olla samansuuntaiset :) Pelkän katekorioinnin takia ei nyt varmaankaan kannata miestä etsiä tai hylätä!!
Olen juuri muuttamassa yhteen ikäiseni sinkkumiehen kanssa. Toinen lapsistani asunut jo jonkin aikaa omillaan, toinenkin pian omille teilleen lähdössä. Lapseni hyväksyvät tulevan kumppanini erittäin hyvin ja isää en heille todellakaan tarvitse enkä ole etsinyt, heillähän on oma isä.
Tässä iässä (40v) kummallakin on oma menneisyytensä ja syyt siviilisäätyynsä, kuten em. kirjoitti. Mutta myös tietää, mitä tahtoo. Itsekin eron jälkeen ajattelin, että ei kannata sinkkuja katsella, mutta kun se kolahti, niin minkäs sille voi!!
Joo, kyllä sen tietää, kun oikein kolahtaa, ja kannattaa luottaa tunteisiinsa! :))
Hyvää elämää teille!!
Muinaisina aikoinahan se, että naisella oli lapsi merkitsi vain sitä että varmasti on hedelmällinen ja siis hyvä vaimo...
kautta aikojen ja myös rantain on sinkkumiehet ja yh-äidit heittäytyneet suhteeseen. Usein menneet naimisiin. Tuttavapiirissäkin on useita tapauksia, jotka myös toimii. Ovat toimineet vuosia.