Olen lähetellyt viestejä samassa duunissa olevan miehen kanssa ja tekstaillut. Hän on vastaillut niihin mukavasti ja olimmekin pari viikkoa sitten yöelämässä yhdessä. Minä tavallaan tein aloitteen hienoisen ehdotuksen merkeissä, mutta hän pyysi sitten minut seuraksi. Tutustuimme, juttelimme ja meillä oli kivaa yhdessä. Päädyin hänen luokseen yöksi, mitä en ollut suunnitellut mutta...no olimme sängyssä ja aamulla minun piti lähteä aikaisin kotiin koska koirani olivat ulkoilutusta vailla.
Sen jälkeen hän käväisi seuraavalla viikolla "työasioissa" huoneessani ja taas lähettelimme viestejä joka päivä ja tekstailimme joka päivä aika tiiviisti. Monta kertaa ihan hänen aloitteestaan. Viestit ovat olleet mukavia, hyvän yön toivotuksia, mitäs sulle kuuluu tänään ym.
Eilen sain kutsun hänen luokseen katsomaan lätkämatsia.
Meillä oli edelleen kivaa, tällä kertaa tuntui, että molemmat olivat ujoja. Luulen, että molemmat miettivät, mitäköhän tämä nyt on, mitä uskaltaa tehdä jne. Mitää ei tapahtunut, siis ei yhtään mitään : ) Istuimme lähekkäin sohvalla, odotin kokoajan, että kätemme hipaisevat toisiaan ja tämä odotuksen tunnekkin oli jo niin huumaava... Mutta meillä oli kivaa! Millään ei olisi malttanut lähteä...Lähtiessäni päätin, että ei hitto, jotain on nyt tehtävä. Ovella toivotin hyvää yötä ja silitin hänen poskeaan. Itse olen myös yhtäkkiä ujo ja epävarma, ja olen kiinnostunut, ja haluan edetä hitaasti. Aiemmissa suhteissani on asiat menneet liian nopeasti eteenpäin.
Hän on eronnut alkuvuodesta ja minä 2 kk sitten. Kiire siis ei ole varmaan kummallakaan.
Arveluttaa vaan, että mistä tiedän, onko mies oikeasti ujo ja epäröi siksi tehdä mitään täysin selvinpäin ja ajattelee hiljaa hyvä tulee, ja seurailee tilannetta rauhassa vai olenko vain pelkkä kaveri?? Vai odottaako hän, että minä teen aloitteen ja hyökkään kimppuun. Tätä viimeistä väitettä en tosin millään usko.
Miksi hän pyytäisi katsomaan matsia, jos ei olisi kiinnostunut? Jos hän olisi halunnut pelkkää seksiä ja olettanut, että olen helppo pano, olisi hän varmaan tehnyt aloitteen ja ehdottanut.
Uskon, että jos hän vielä haluaa tavata, asiat pikkuhiljaa lutviutuu, jos näin on tarkoitettu, mutta olen niin malttamaton : ) Miksi en saanut edes pusua, miksi hän ei edes ottanut kädestä kiinni. Katsoi kyllä syvälle silmiin pari kertaa niin, että sydän heitti volttia : )
Ja nyt täytyy itsekin hymyillen todeta, että olemme kolmekymppisiä minä vähän yli ja hän vähän alle. Yhtäkkiä on vaan ihan teinimäinen olo : )))
Sen jälkeen hän käväisi seuraavalla viikolla "työasioissa" huoneessani ja taas lähettelimme viestejä joka päivä ja tekstailimme joka päivä aika tiiviisti. Monta kertaa ihan hänen aloitteestaan. Viestit ovat olleet mukavia, hyvän yön toivotuksia, mitäs sulle kuuluu tänään ym.
Eilen sain kutsun hänen luokseen katsomaan lätkämatsia.
Meillä oli edelleen kivaa, tällä kertaa tuntui, että molemmat olivat ujoja. Luulen, että molemmat miettivät, mitäköhän tämä nyt on, mitä uskaltaa tehdä jne. Mitää ei tapahtunut, siis ei yhtään mitään : ) Istuimme lähekkäin sohvalla, odotin kokoajan, että kätemme hipaisevat toisiaan ja tämä odotuksen tunnekkin oli jo niin huumaava... Mutta meillä oli kivaa! Millään ei olisi malttanut lähteä...Lähtiessäni päätin, että ei hitto, jotain on nyt tehtävä. Ovella toivotin hyvää yötä ja silitin hänen poskeaan. Itse olen myös yhtäkkiä ujo ja epävarma, ja olen kiinnostunut, ja haluan edetä hitaasti. Aiemmissa suhteissani on asiat menneet liian nopeasti eteenpäin.
Hän on eronnut alkuvuodesta ja minä 2 kk sitten. Kiire siis ei ole varmaan kummallakaan.
Arveluttaa vaan, että mistä tiedän, onko mies oikeasti ujo ja epäröi siksi tehdä mitään täysin selvinpäin ja ajattelee hiljaa hyvä tulee, ja seurailee tilannetta rauhassa vai olenko vain pelkkä kaveri?? Vai odottaako hän, että minä teen aloitteen ja hyökkään kimppuun. Tätä viimeistä väitettä en tosin millään usko.
Miksi hän pyytäisi katsomaan matsia, jos ei olisi kiinnostunut? Jos hän olisi halunnut pelkkää seksiä ja olettanut, että olen helppo pano, olisi hän varmaan tehnyt aloitteen ja ehdottanut.
Uskon, että jos hän vielä haluaa tavata, asiat pikkuhiljaa lutviutuu, jos näin on tarkoitettu, mutta olen niin malttamaton : ) Miksi en saanut edes pusua, miksi hän ei edes ottanut kädestä kiinni. Katsoi kyllä syvälle silmiin pari kertaa niin, että sydän heitti volttia : )
Ja nyt täytyy itsekin hymyillen todeta, että olemme kolmekymppisiä minä vähän yli ja hän vähän alle. Yhtäkkiä on vaan ihan teinimäinen olo : )))
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos mies olisi tehnyt uuden aloitteen siinä sohvalla, niin sä olisit kohta taas avannut ne reitesi. Jos kyseessä on hyvä tyyppi, niin mikä ihmeen kiire sulla sitten on? Oletko sä näitä alkuhuuma ihmisiä, jotka vaihtaa toiseen, kun suhteessa alkaa arki?
Ei ei ei, en todellakaan...kiire ei ole.
Olen itsekin hämmentynyt. Siksi kyselen kun, jotenkin vaistosin, että molemmilla on sama fiilis, että se yksi kerta oli humalaisten sähläystä ja nyt on eri tilanne, nyt on oikeat ajatukset ja mahdolliset tunteet kuvioissa. Olen vaan niin "vanhanaikainen" että toivoisin, että mies tekisi aloitteen. Enkä todellaakaan edes halunnut seksiä. Mutta edes joku pieni hellyyden osoitus. Sanoin kavereillekin, että hitto jos se haluaakin multa vaan sitä, mä en pysty. Mutta edes joku läheisyyden osoitus...kuten itsekin sitten tein lähtiessäni, kevyt posken silitys ja hyvänyön toivotus. Halusin osoittaa, että olet minulle muutakin kuin se mitä silloin oli ja tämä ilta oli ihana.
Kuten sanoin, jos tästä jotain tulee, tulee hitaasti ja niin hyvä : )
Mulla on vaan huonoja kokemuksia miehistä, että ne haluavat vain sitä yhtä...siksi on vaikea uskoa, että olen ehkä kohdannut aidon ihmisen ja että tämä on oikeasti kiinnostunut minusta. Olen saanut edellisessä suhteessa niin paljon shittiä niskaan, että tällä hetkellä olo on todella epävarma.
Myös siksi täällä ihmettelen, että en halua epäluulojeni vaikuttavan tähän juttuun...
Odottelu ja epätietoisuus on tylsää, mutta toisaalta alkuihastuminen on aivan mahtavaa.