Nyt voi jo täysin 100% varmuudella sanoa, että minusta ei tule mitään aviomiestä eikä perheenisää alle kolmekymppisenä. Meinan, 8kk päästä tulee se 30v rajapyykki täyteen joten taitaa jo biologian laitkin todistaa puolestani.
Vakavemmin puhuttuna, tuo 30v rajapyykki on siinä mielessä merkittävä, että on sanottu että siihen mennessä tulisi lapset hankkia jotta siinä vaiheessa kun lapset ovat vaikeimmassa iässä ei itsekään vielä ihan ikäloppu olisi.
No, minusta ei mitään isukkia tai aviomiestä tule koskaan, ei kolmekymppisenä, ei nelikymppisenä, ei viisikymppisenä, ei koskaan. Jos jossakin vakavassa mielenhäiriössä oma mielipiteeni asian tiimoilta muuttuu niin silloin astuu se esiin se näkökulma, että ei niin pöhköä naista voi olla olemassakaan joka minun kanssani jotain perhettä haluaisi perustaa. Just ja just pystyn itsestäni pitämään huolta kun velat painaa päälle.
Kaiken lisäksi, täytyy ajatella asiaa positiivisesti. Tähän ikään mennessä moni mies on jo eronnut tai on naimisissa jonkun lihavan naisen kanssa joka joskus 10v sitten oli ihan hyvännäköinen, nykyään jotain ihan muuta.
Vakavemmin puhuttuna, tuo 30v rajapyykki on siinä mielessä merkittävä, että on sanottu että siihen mennessä tulisi lapset hankkia jotta siinä vaiheessa kun lapset ovat vaikeimmassa iässä ei itsekään vielä ihan ikäloppu olisi.
No, minusta ei mitään isukkia tai aviomiestä tule koskaan, ei kolmekymppisenä, ei nelikymppisenä, ei viisikymppisenä, ei koskaan. Jos jossakin vakavassa mielenhäiriössä oma mielipiteeni asian tiimoilta muuttuu niin silloin astuu se esiin se näkökulma, että ei niin pöhköä naista voi olla olemassakaan joka minun kanssani jotain perhettä haluaisi perustaa. Just ja just pystyn itsestäni pitämään huolta kun velat painaa päälle.
Kaiken lisäksi, täytyy ajatella asiaa positiivisesti. Tähän ikään mennessä moni mies on jo eronnut tai on naimisissa jonkun lihavan naisen kanssa joka joskus 10v sitten oli ihan hyvännäköinen, nykyään jotain ihan muuta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
lasten isä oli 35v kun ensimmäinen syntyi...
elämä on ;)))
No, tuo on sinun kokemuksesi. Minulla ei moista vaaraa ole sillä, kuten sanoin, niin hullua naista ei olekaan joka minun kanssani edes haluaisi mitään perhettä perustaa ja kyllä kun on tähänkin ikään asti elänyt tietäen että mitään isukkia tai aviomiestä minusta ei koskaan tule niin voin sanoa että loppuelämä on tässä aivan edessäni tällaisena.
Noin kun kirjotat, toivon todella että et tule koskaan saamaan lasta!!! Toivottavasti löydät vaan ikäistesi joukosta jonkun naisen joka ei oikeasti haluakaan ikinä lapsia.. Onnea vaan yritykseen..
Tässä on vielä kaiken lisäksi sellainenkin pikkujuttu, että en voisi ikäisistäni naisista olla vähempää kiinnostunut. Sellauiset 20-25v sopisivat minun ikähaarukkaan mutta toisaalta sen ikäiset naiset taasen niitä lapsia saattavat kipeästi haluta.
oikeasti,onneksi olen poikamies.
Kuten onnitellaan muistakin sitoutumisista ihmisen elossa, niin yhtä lailla tämäkin päätös kuuluu samaan kategoriaan.
Muistutan kuitenkin, että samalla tavoin kuin naiset muuttuvat käy myös miehille. Kukaan ei ole säilynyt silmän ilona tässä maailmassa, vaan väkisinkin väki käpristyy ja kurtistuu. Kymmenessä vuodessa mies muuttuu tylsäksi sohvalla makaajaksi, joka koko ajan haikailee äitinsä perään. Jonkinlaista henkistä taantumista....
Hienoa että olet itse ymmärtänyt asian tässä vaiheessa! Näin todennäköisesti vältetään tilanne, jossa huomaat ettei perhe-elämä kiinnosta vasta siinä vaiheessa kun jaloissa pyörii jo pari mukulaa. Eipähän jää keskimäärin 1,8 lasta taas ilman isää. Toivottavasti tiedotat tämän myös kaikille mahdollisille naisille joita ikinä tapailet, etteivät saa väärää käsitystä eivätkä tuhlaa aikaansa Sinuun, jos ovat liikkeellä tositarkoituksella.
Hyvää ja tarkoituksellista loppuelämää Sinulle valitsemallasi tiellä!
P.S. Elämää on myös kolmenkympin jälkeen...
No, minulla ei ole tuota pelkoa, sillä en koskaan tapaa ketään naista. Tuskin sellaista ihmettä tapahtuukaan.