Tää kuulostaa varmasti karsealta mutta näin on vaan päässyt käymään.
Eli olen seurustellut kihlattuni kanssa jo vuoden verran. Muuten suhde toimii mutta seksistä puuttuu jotain eikä läheisyys juurikaan enää kiinnosta, siis minua. Vajaan puoli vuotta olen tajunnut tuntevani lämpimästi miehen parasta ystävää kohtaan.
Aluksi tuntui kauhealta, yritin olla vain kuin ei mitään mutta katseet kohtasi turhan usein ja porukalla liikkuessamme on kuin huomaamatta lyöttäydytty yhteen.
muutama viikko sitten heitin tuota miestä baarista kotiin ja jotenkin tilanne meni siihen että selvisi tunteiden olevan molemminpuoleiset, ja lopulta halasimme ja suutelimme, niin hellästi etten edes muistanut sitä huikaisevaa fiilistä mikä tulee kun toinen melkein saa jalat alta.
Silloin annoimme asian olla, emmehän varsinaisesti olleet vielä tehneet mitään mutta tilanne toistui taas pari viikkoa sitten ja totesimme ettei toista kertaa voi perustella edes itselleen lievän humalan piikkiin.
Nyt olemme sitten viestitelleet ja eilen illalla tapasimme hänen luonaan. Ihan vain juttelimme tilanteesta, istuin hänen käsivartensa ympärilläni. Ja kun hän saattoi minut ulos lähtiessäni suudeltiin taas, niin hellästi että tuskin koskimmekaan, ja taas se huikaiseva lämpö huokui ylitsemme.
Tilanne siis ilmeisesti on se että minun on erottava kihlatustani, ja alettava kaikessa hiljaisuudessa tapailla tätä miestä.. Mutta eroaminen on kamalaa, rakastan kihlattuani kyllä enkä halua pitää mitään salasuhdetta eli minun on keksittävä jotain järkevää selitykseksi.
En vain tiedä mitä sanoa :´(
Haluaisin nyt siis asiallisia kommentteja, ei hetkauta huoritteluviestit, mutta olisi mukavaa jos joku voisi kertoa kokemuksiaan jos on/on ollut samankaltaisessa tilanteessa.
Eli olen seurustellut kihlattuni kanssa jo vuoden verran. Muuten suhde toimii mutta seksistä puuttuu jotain eikä läheisyys juurikaan enää kiinnosta, siis minua. Vajaan puoli vuotta olen tajunnut tuntevani lämpimästi miehen parasta ystävää kohtaan.
Aluksi tuntui kauhealta, yritin olla vain kuin ei mitään mutta katseet kohtasi turhan usein ja porukalla liikkuessamme on kuin huomaamatta lyöttäydytty yhteen.
muutama viikko sitten heitin tuota miestä baarista kotiin ja jotenkin tilanne meni siihen että selvisi tunteiden olevan molemminpuoleiset, ja lopulta halasimme ja suutelimme, niin hellästi etten edes muistanut sitä huikaisevaa fiilistä mikä tulee kun toinen melkein saa jalat alta.
Silloin annoimme asian olla, emmehän varsinaisesti olleet vielä tehneet mitään mutta tilanne toistui taas pari viikkoa sitten ja totesimme ettei toista kertaa voi perustella edes itselleen lievän humalan piikkiin.
Nyt olemme sitten viestitelleet ja eilen illalla tapasimme hänen luonaan. Ihan vain juttelimme tilanteesta, istuin hänen käsivartensa ympärilläni. Ja kun hän saattoi minut ulos lähtiessäni suudeltiin taas, niin hellästi että tuskin koskimmekaan, ja taas se huikaiseva lämpö huokui ylitsemme.
Tilanne siis ilmeisesti on se että minun on erottava kihlatustani, ja alettava kaikessa hiljaisuudessa tapailla tätä miestä.. Mutta eroaminen on kamalaa, rakastan kihlattuani kyllä enkä halua pitää mitään salasuhdetta eli minun on keksittävä jotain järkevää selitykseksi.
En vain tiedä mitä sanoa :´(
Haluaisin nyt siis asiallisia kommentteja, ei hetkauta huoritteluviestit, mutta olisi mukavaa jos joku voisi kertoa kokemuksiaan jos on/on ollut samankaltaisessa tilanteessa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rakastatko miestäsi oikeasti? Jos rakastat kerro mitä teidän suhteesta puuttuu.. Tehkää yhdessä asialle jotain ja rakentakaa parempi suhde. Se on ainut vaihtoehto jos haluat pitää miehesi. Sinun täytyy myös unohtaa toinen mies, vaikka se olisi kuinka vaikeaa. Ei pitää mitään yhteyttä ja taistella vastaan. Jos et pysty, mieti uudestaan mitä miehesi sinulle oikeasti merkitsee. Myös myöhemmin elämässä voi tulla eteen tilaisuuksia joissa olisi mahdollista pettää, mutta jos haluaa rakastaa toista ja olla uskollinen niin varmasti siihen pystyy. Aina ei voi elää tunteen varjolla. Järki on monta kertaa ihan hyväksi. Jos uskallat voisit kertoa omalle miehellesi että näin on käynyt.. Silloin olisi ehkä helpompi asian kanssa elää ja jos miehesi antaisi sen anteeksi niin olisi varmasti helpompi jatkaa eteenpäin ja yrittää jättää toinen mies pois kuvioista. Tälläistä tuli mieleen. Suurin osa ihan omista kokemuksista, jota olen saanut kokea.
Olet seurustellut vuoden ja rakastat miestäsi. Siis eiköhän sinun pitäisi olla rakastunut ja rakkaus tulee sitten arjen myötä. Tuosta ajasta puoli vuotta ei läheisyys ole kiinnostanut sinua.
Mieti nyt itse, jos puolen vuoden jälkeen alkaa läheisyys tökkiä, mistä on kysymys.
Minusta sinun pitäisi nyt kertoa "miehellesi", että et ollut valmis parisuhteeseen ja samalla hylätä myös tämä bestis. Pari suukkoa ja sinua viedään taas puolen vuoden hurmoksella. Voi olla, että tällä bestiksellä ei ole mitään vakavampia aikomuksia, poikien keskeistä bongauskilpailua ja oman egon nostoa.
Kannattaa tutustua omaan itseensä ja miettiä mitä suhteelta todella haluaa, minkälaisia arvoja, luotettavuutta tai jopa sitä, oletko riippuvainen siitä, että sinulla pitää olla poikakaveri.
Kiitos asiallisista neuvoista. Oma ongelmanihan tämä on mutta yllättävää ettei yhtään pilkkaviesti ole tullut, vielä.:) täällä tuntuu yleensä olevan aika p*skamainen henki yllä.