Kaiken se kärsii

kaiken se kestää.Vai onko sittenkään näin? Olemme laittanneet mieheni kanssa päämme ihanaan mutta niin hirveään soppaan.ostimme vanhan kansakoulun.Ja tietenkin mieheni haluaa itse omin käsin peruskorjata ison talomme.Olemme lisäksi yrittäjiä molemmat ja perheseemme kuuluu 2 pientä lasta.Tiesimme että elämääme tulee aivan kaaottiseksi ja suhteen hoitamiseen tai vaalimiseen ei aikaa juurikan jää.Olemme remontoineet taloamme 7 ihanan hel...... kuukatta. Ja syksyksi pitäisi olla valmista.Olen täysin kurkkuani täynnä talonremonttia ja kaikkea mikä liittyy remontoimiseen.Tietty olen paiskinnut töitä mieheni rinnalla ja olen kieltämättä yllättynnyt positiivisesti uusista taidoistani.Olen yksinkertaisesti aivan loppu hoitamaan 2 työmaata ja lapsia siinä samassa.Emme jaksa edes keskustella saati mitään muutakaan tehdä.Niin on mehut lopussa.Onko kukaan ollut samassa tilanteessa ja miten on saatu perhe ja avoiliitto hoidetuksi?
2529
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Minun neuvo on, että kannattaako muutaman tuhannen euron vuoksi pilata parisuhdetta.
Maksaahan se jos projekti hieman myöhästyy tai sinne palkataan ammattilaisia. Mutta istukaa nyt alas ja tehkää suunnitelma, miten jaksatte sen.
Keinojahan on valittavana. Päättäkää, että työmaalle ei mennä lauantaina, se on perhepäivä, jos mahdollista viekää lapset yökylään ja olkaa kahdestaan kotona. Jonkun arki-illankin voi pyhittää perheelle ja levolle.
Älkää pilatko suhdetta aikataulun tai rahan takia, siellähän sitten koulu seisoo myytävänä.

Äänestä

Elämässä on ruuhkavuodet. Sen jälkeen muistelee 'miten elämän parasta aikaa oli, kun sai lapset nukkumaan'.

ELI elät elämäsi parasta aikaa nyt. Älä ruikuta VAAM
1) tempokaa jostakin tuhat euroa,
2) isovanhemmat tms lastenhoitajiksi ja
3) kahdestaan Kanarialle viikoksi.

Täysin turha väsyttää itseään liiaksi! Pane mimmi toimeksi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nikkariliisa kirjoitti:

kaiken se kestää.Vai onko sittenkään näin? Olemme laittanneet mieheni kanssa päämme ihanaan mutta niin hirveään soppaan.ostimme vanhan kansakoulun.Ja tietenkin mieheni haluaa itse omin käsin peruskorjata ison talomme.Olemme lisäksi yrittäjiä molemmat ja perheseemme kuuluu 2 pientä lasta.Tiesimme että elämääme tulee aivan kaaottiseksi ja suhteen hoitamiseen tai vaalimiseen ei aikaa juurikan jää.Olemme remontoineet taloamme 7 ihanan hel...... kuukatta. Ja syksyksi pitäisi olla valmista.Olen täysin kurkkuani täynnä talonremonttia ja kaikkea mikä liittyy remontoimiseen.Tietty olen paiskinnut töitä mieheni rinnalla ja olen kieltämättä yllättynnyt positiivisesti uusista taidoistani.Olen yksinkertaisesti aivan loppu hoitamaan 2 työmaata ja lapsia siinä samassa.Emme jaksa edes keskustella saati mitään muutakaan tehdä.Niin on mehut lopussa.Onko kukaan ollut samassa tilanteessa ja miten on saatu perhe ja avoiliitto hoidetuksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu