Ymmärrän kyllä, että hoitoala on tärkeä ja vaativa ala, onhan heidän käsissään ihmisten terveyden-/sairauden hoito ja joskus henkikin jopa. Minusta on kyllä kohtuutonta, että valtiovalta on valmis nostamaan näin jonkun yhden sektorin / ammattikunnan palkkoja. Onko kukaan koskaan ajatellut miten pienellä palkalla esim siivojat tekevät työtä. No OK, ihan perus siivoojat kai ovat aika monesti (ei aina) täysin kouluttamatonta väkeä ja siinä työssä ei ehkä vastuu ole niin suuri kuin hoitajilla. Entä nuut naisvaltaiset alat, kuten keittiötyö? Suurkeittiöissä työskennellään myös tosi pienellä palkalla, vaikka koulutusta on saman verran vuosissa kuin sairaanhoitajalla. Ammattitaitoa pitää olla, muuten ei pärjää, eikä kukaan ota töihin. Kokit/keittäjät saavat vaivaiset 1600-1800e palkkaa/kk ja esimiehetkin hikisen 1900-2000e paikasta riippuen, vaikka koulutusta on ainkin 5v, ollaan tulosvastuullisia ja pyöritetään isojakin yksiköitä. Alaisia voi olla useita kymmeniä. Sen lisäksi 111h/3 vk (noin 7.5h / pv) työaikaa ei riitä. Väitän, että suurin osa esimiehistä tekee töitä omalla ajallaan, eli maksullisen työajan ulkopuolella, jos ei muuta, niin ainakin ajatustyötä. Taloudellisista ja työvoimatilanteista riippuen paineet voivat olla todella kovat ja ainakin keittiön fyysisiin töihin (ruoan valmistukseen/aputöihin) osallistuvien henkilöiden työ on t o d e l l a r a s k a s t a. Tälläkin alalla alkaa olla vakava työvoimapula varsinkin pääkaupunkiseudulla, extroja on vaikea saada ja he ovat monasti täysin ammattitaidottomia joiden neuvomiseen milloin milläkin kielellä menee ihan liikaa aikaa ja siitä huolimatta saat itse tehdä puolet ko työstä, ainakin päivän päätteeksi jäljet on siivoamatta jos ei muuta.
Tunnollisimmat ihmiset uupuvat ja varsinkin esimiseten työtaakka on monesti kohtuuton, kun johtoporras vaatii kokoajan vain enemmän ja enemmän ja eteenkin taas täällä pääkaupunkiseudulla kilpailu alalla on niin kovaa, että kilpailutuksissa tarjoukset tehdään niin "alta lipan", että sitten keittiöväen selkänahasta revitään ihan kaikki mikä siitä on ikinä irti otettavissa. Olemassaolevan henkilökunnan tuntimäärä ja kädet eivät riitä tekemään kaikkea tarvittavaa työtä vaikka kuinka nopea olisi, lakisääteistä 30 min taukoaikaa ei ehditä missään välissä pitää edes 10min jaksoissa. Hyvä jos kerran ehtii vessassa käydä ja ruokakin on ns liikelounas, eli syödään suupala silloin toinen tällöin kun siihen on tilaisuus. Kun tästä työsuojeluihmisille tai työnantajan johdolle mainitsee, niin kyllähän sitä päivitellään ja hartioita kohotellaan, mutta siitä on tullut ikäänkuin hyväksyttävä tapa suurkeittiö-/ravintola-alalla.
Tunnen todella monia kolleegoitani ja muita eri keittiötehtävissä työskenteleviä ihmisiä, jotka ovat työpäivän jälkeen niin väsyneitä, että hyvä jos kaupassa jaksaa käydä. Vapaapäivistä ainakin ensimmäinen menee ihan toipumiseen - elävien kirjoissa on ehkä sinä toisena päivänä. Juuri kun on palautunut ihan vaikka vain viikon tuomasta fyysisestä rasituksesta, se sama ralli alkaa uudelleen. Mitä sellainen elämä on. Ei se ole ihme, että sairaspoissaoloja ravintola/suurkeittiöalalla on todella paljon.
Me olemme varmaan liian tunnollisia ja kilttejä. Kukaan ei pidä meteliä meidän palkkatasosta. Maailma hukkuisi paskaan jos siivoojia ei olisi ja uusavuton kansa kuolisi nälkään jos ravintola alan henkilöstöä ei olisi.
Tunnollisimmat ihmiset uupuvat ja varsinkin esimiseten työtaakka on monesti kohtuuton, kun johtoporras vaatii kokoajan vain enemmän ja enemmän ja eteenkin taas täällä pääkaupunkiseudulla kilpailu alalla on niin kovaa, että kilpailutuksissa tarjoukset tehdään niin "alta lipan", että sitten keittiöväen selkänahasta revitään ihan kaikki mikä siitä on ikinä irti otettavissa. Olemassaolevan henkilökunnan tuntimäärä ja kädet eivät riitä tekemään kaikkea tarvittavaa työtä vaikka kuinka nopea olisi, lakisääteistä 30 min taukoaikaa ei ehditä missään välissä pitää edes 10min jaksoissa. Hyvä jos kerran ehtii vessassa käydä ja ruokakin on ns liikelounas, eli syödään suupala silloin toinen tällöin kun siihen on tilaisuus. Kun tästä työsuojeluihmisille tai työnantajan johdolle mainitsee, niin kyllähän sitä päivitellään ja hartioita kohotellaan, mutta siitä on tullut ikäänkuin hyväksyttävä tapa suurkeittiö-/ravintola-alalla.
Tunnen todella monia kolleegoitani ja muita eri keittiötehtävissä työskenteleviä ihmisiä, jotka ovat työpäivän jälkeen niin väsyneitä, että hyvä jos kaupassa jaksaa käydä. Vapaapäivistä ainakin ensimmäinen menee ihan toipumiseen - elävien kirjoissa on ehkä sinä toisena päivänä. Juuri kun on palautunut ihan vaikka vain viikon tuomasta fyysisestä rasituksesta, se sama ralli alkaa uudelleen. Mitä sellainen elämä on. Ei se ole ihme, että sairaspoissaoloja ravintola/suurkeittiöalalla on todella paljon.
Me olemme varmaan liian tunnollisia ja kilttejä. Kukaan ei pidä meteliä meidän palkkatasosta. Maailma hukkuisi paskaan jos siivoojia ei olisi ja uusavuton kansa kuolisi nälkään jos ravintola alan henkilöstöä ei olisi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vähän samaa asiaa itsekin ajoin takaa tuolla "koulutuksen mukainen palkka" keskustelussa. Mielestäni palkan pitäisi määräytyä sen mukaan millainen kokemus/koulutus sinulla kyseiseen työhön on, eikä sen mukaan kuinka yhteiskunnallsisesti tärkeää työ on, koska eri ihmiset arvostaa eri työtä eri tavoin.
Olen huomannut saman asian kuin sinä, että esimiehillä on joskus melkeinpä sama palkka kuin alaisilla, vaikka on kuitenkin suurempi vastuu paikan pyörittämisessä, sekä yleensä useampi vuosi koulutusta tai työkokemusta takana.
Suomessa monella alalla sama ongelma. Hoitajat vaan jostain syystä pitävät niin suurta meteliä itsestään. Eivät varmaan näe, että monet muut ovat samassa tilanteessa. Aika hurjalta kuulostaa jopa 500 euron nosto hoitajan palkkoihin.
Eiköhän se pitäisi jakaa tasa puolisesti kaikille. Harvoja aloja joiden palkkaus Suomessa on kohdallaan varrattuna muuhun maailmaan.
Minusta taas palkan pitäisi pääasiassa perustua työn sisältöön..
Eli vaikka: Vaativuus, Vastuu ja Rasittavuus (henkinen ja /tai fyysinen)
Käsittääkseni ainakin nk. Palkkavaaka järjestelmässä arvioidaan nimenomaan työ eikä sitä suorittavaa henkilöä. Tietysti jonkin verran pitää maksaa ns. henkilökohtaisia lisiä sen mukaan kuinka hyvin työstä suoriutuu. Tietääkseni ainakin esimerkiksi Nokia käyttää kyseistä järjestelmää..
Yksi hiljainen huonostipalkattu kasvava joukko ovat erilaisia ulkoistettuja asiakaspalveluita hoitelevat "contact center", "call center" tai puhelinpalvelukeskus henkilöstö.
Työ pitää sisällään uskomattoman määrän tietoa. Suuren osan asioista joutuu lukemaan omalla ajalla (kotona), koska työaika pitää istua luureissa, eikä voi pitää itseään "poissa linjasta".
Ideanahan on säästää useilta suurilta yrityksiltä omien contact centereiden ylläpitoon menevät kulut, ja hoidattaa yhdellä porukalla usean eri yrityksen puhelinpalvelu.
Meidän porukassamme on akateemisesti koulutettuja ja tradenomeja. Helpommissa palveluissa on kouluttamattomiakin. Kaikilla on sama palkka, riippumatta siitä onko yhdellä henkilöllä viisi vai sata palvelua. Toiset ottavat yli 200 puhelua päivässä, toiset ottavat 50-150 kiireajasta ja palveluiden laajuudesta riippuen.
Osa palveluista vaatii ajan hermolla pysymistä. Pitää tietää kaikki mahdollinen uusista käyttiksistä, laitteista, televisiomalleista, korttipaikoista, keittiökoneista jne jne. Ja pitää tottakai pystyä palvelemaan asiakasta myös erilaisissa juridista tietämystä vaativissa asioissa niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin.
Palkkahaitari on 1300-1600/kk. Vain takomalla järjettömästi ylitöitä saa palkkaansa hilattua ylöspäin. Iltalisä on euron tunnissa, mikä toki tekee 20 euroa kuukaudessa lisää, jos onnistuu saamaan muutaman illan. Lauantaista ei saa extraa ja sunnuntait teetetäänkin sitten taas ostotyövoimalla eli oman talon väki ei sunnuntaita tee.
Lisää palkkaa ei ole tulossa, koska kilpailu on ankaraa. Henkilöstöä on miltei mahdoton saada, joten minimimiehityksellä listaan merkittyjen taukojen kanssa vedetään tauotta puhelua toisensa perään.
Osa palveluista on vieläpä sellaisia, että lakon aikana ei voi olla lakossa, koska ne ovat hälytyspalveluita. Siinäpä se kaunis kiitos työnantajalta.
Itselleni jää käteen Lumonin parvekelasitehtaalla kuukaudessa vähän alle 1100e, KOLMIVUOROTYÖSTÄ. Tähän on siis laskettu iltalisät, yölisät ja tuotantolisät. Työ todellakin on ihan oikeasti rankkaa fyysisesti. Voiko siis kukaan pokerinaamalla tämän jälkeen väittää, että lähihoitajien palkat ovat perseestä ja tarvisi sen 500e lisää/kk. Itse pärjään juuri ja juuri näiden hilujen kanssa, mutta mihinkään ylimääräiseen ei ole koskaan varaa.
Jostain lehdestä luin, kun joku lähihoitaja valitti nettopalkkaansa (jotain 1650e), että kun ei rahaa riitä ostamaan voita leivän päälle. Pisti vähän vihaksi kun itse saa tuosta vielä sen reilu 500e vähemmän.
Ei lähihoitajankaan nettopalkka ole 1650. Bruttopalkka voi olla, mutta ei missään nimessä NETTO.
Ihmisillä menee nuo termit sekaisin.
Itse saan _nettona_ n.1000/kk.
Olen asiakaspalvelussa, jossa samalla oikoluen ja teen käännöksiä ruuhkahuippujen ulkopuolella.
Työ on kuitenkin vakinainen, joten eiköhän se varmuus kuitenkin ole parempi juttu. Tietää ainakin saavansa säännöllisesti saman summan joka kuukausi ja vielä lomatkin kaupan päälle.
En haluaisi jatkuvaa määräaikaisuutta kuukaudesta toiseen eri työnantajilla vaikka se tietäisikin ehkä muutamaa satasta lisää kuukaudessa.