Niin sitä vaan, että ihastuin varattuun mieheen, tai ihastuminen taisi olla molemminpuolista, koska vastapuolikin oli ihastunut muhun. Tiesin alunpitäen että mies on varattu, mutta silti menin satuttamaan itteäni (oma moka, kiitos tiedän sen).
No tää mies halus mun puhelinnumeron ja väitti että haluaa tutustua muhun, mutta nähtävästi se ei onnistunutkaan, koska on varattu.
Ja siis tiedän, että turha tulla tänne valittamaan, että kun on särkynyt sydän kun on kerran vapaitakin miehiä, mutta onko kellään ollut vastaavaa tilannetta, tai osaisiko joku kertoa miten voisin unohtaa tämän miehen ja voisin jatkaa elämääni?
En tule näkemään miestä enää ikinä, puhelinnumeron voin kyllä heivata menemään, mutta miten tapahtuu se että unohdan koko tyypin?
No tää mies halus mun puhelinnumeron ja väitti että haluaa tutustua muhun, mutta nähtävästi se ei onnistunutkaan, koska on varattu.
Ja siis tiedän, että turha tulla tänne valittamaan, että kun on särkynyt sydän kun on kerran vapaitakin miehiä, mutta onko kellään ollut vastaavaa tilannetta, tai osaisiko joku kertoa miten voisin unohtaa tämän miehen ja voisin jatkaa elämääni?
En tule näkemään miestä enää ikinä, puhelinnumeron voin kyllä heivata menemään, mutta miten tapahtuu se että unohdan koko tyypin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kuinka kauan te olitte tunteneet ja missä tavanneet, kunnes sulla alkoi ne lämpimät tunteet tätä miestä kohtaan kasvamaan? Etköhän sä sen unohda, kun löydät mukavan sinkumiehen. Ei se irtaantuminen voi olla noin helvetin vaikeaa, kun joku mies on sulle pikkasen kiva. Nyt se numero pois ja unohtamaan. Kai sulla on omakin elämä ja kavereita ja sen sellaista?
Näin hänet baarissa ja hän tuli juttelee mulle tai oikeestaan eka hänen kaverinsa tuli meidän pöytään ja sitten itse tää mies. No ei nähty ku kerran vaan koska asutaan niin eri paikoissa, se oli ihan sattumaa että törmättiin siellä baarissa. en ollut ikinä ennen nähnyt tätä miestä ennen, koska asutaan totaalisesti eri paikkakunnilla.
Eli siis kerran nähtiin. Syy miksi ihastuin tähän oli se että se kehu mua aika paljon mm. mukavaksi ja sanoi että haluaisi tutustua muhun yms.
Koko ajan tosin oli tiedossa että hän oli varattu ja kait hän siinä sitten yrittikin selittää että ottais mut jos ois sinkku. Ja kyllähän mä sen periaatteessa siinä jo tajusin mutta kun ihminen on pöllö ja menee ihastumaan päätä pahkaa.
Mulle jäi nyt epäselväksi, että monta kertaa te näitte?
Voisitko täsmentää..
oma juttu ainakin niin, et jo heilasteltiin ja pahalta tuntuu kun ei voi toiselle oikeasti sanoa kuin ihastunut on. ...eli vältellä pitää.
kaipa se tästä... ...s.....i
Yhden kerran nähtiin. Satuttiin törmäämään eräässä paikassa, oltiin molemmat ulkopaikkakuntalaisia. Tää mies asuu toisella puolella Suomea, mutta meillä synkkas joten se välimatka ei sinänsä olis ollut koskaan mikään hidaste.
Sillä nimittäin tiedän, että monesti siellä on liikkeellä "vapaita" miehiä, joilla on perhe kotona odottamassa. Ei nämä miehet haluakaan mitään pitempää ja vakavampaa, kunhan yrittävät valloittaa ja tällä tavoin pönkittää itsetuntoaan, että josko vielä kelpais muillekin... Annan siis sinulle neuvon, unohda mies, etsi vapaa, joka on vain sinua varten... säästyt monelta harmilta...
yksinkertaisuus! Sitähän tuo aloittaja juuri haluaakin, unohtaa sen torvelon joka vikittelee muita vaikka vaimo kotona.
Muuta neuvoa tuohon tilanteeseen ei oikein ole kuin se että pidät silmät ja mielen avoimena ja tapailet uusia ihmisiä. Hakeudut tilanteisiin joissa voit tavata muita ihmisiä ja olla sosiaalinen ja ennen kuin huomaatkaan ihastut johonkin toiseen.
Pidetään peukkuja että seuraava on sinkku. ;)
Ihastumisessa ei ole mitään pahaa, sitä ei voi hallita, mutta sitä voit, alatko suhteeseen varatun kanssa. Kun et kerran tapaa miestä luultavasti enää( heitit sen numeronkin pois, eikö?) voit rauhassa olla ihastunut kunnes tapaat sen uuden ihastuksen.
En tavannut miestä missään laskettelukeskuksessa, vaan ihan jossain muualla. Voi olla hyvin mahdollista, että mä ihastuin vaan siihen tunteeseen, että joku höpötteli mulle kuin itse mieheen. Musta vaan tuntui niin hyvältä olla sen seurassa.
Aika pöhlö se mies oli, koska kerran se itse tuli juttelemaan mulle, selittämään ite mulle miten upea olen (vaikka juttelin erään toisen tyypin kaa sillä hetkellä) ja selitti että kuinka hän ottaisi mut jos oisi vapaa. Eli tavallaan tuhlasin koko iltani yhteen ja samaan mieheen joka oli kiinnostunut musta, mutta ei ollut vapaa.
Tottakai mun moraali sanoo, että tommosen miehen vikittelyä olisi moraalitonta, mutta moraalittomampaa mun mielestä on se, että varattu mies joka itse tietää olevansa varattu tulee kokeilemaan kepillä jäätä ja niin sanotusti (kuitenkin) iskemään.
Okei en puolustele itteäni, mutta mun mielestä on turha antaa kellekään mitään toivoja jos ei kerran semmosia ole. Ja tää mies vielä selitteli kuinka hänellä ja tyttöystävällään menee aina aika ajoin huonosti. Eli yrittikö se hommata jotai varanaista itelleen, että jos tän vanhan kanssa meneeki juttu ryttyyn?
Yritän unohtaa tyypin ja katella vapaita sinkkumiehiä. Eiköhän se tästä kun kesä tulee ja pääsee festareille ja reissailemaan niin enköhän mä jotain keksi.
Kiitti kaikille btw. neuvoista. Ite oon 25 ja mies on n. saman ikänen, jos joku ihmettelee mun ikää.
Onhan se aika outoa kun parin kehun jälkeen menee noin ihastumaan, ettei saa kehujaa millään mielestään. Eli se olis voinut olla kuka tahansa tyyppi, joka sua vähän kehuu, niin heti olisit ihastunut? Herätys nyt neiti! Et sä voi olla noin epätoivoinen :)
Mitäs jos ihastuit miehessä siihen, että hän jutteli sinulle asioista joita toivot kenen tahansa puhuvan sinulle ja kaipaat enemmän siihen liittyvää tunnetta kuin miestä varsinaisesti? Tunnut tajuavan ihan järjellisesti sen, ettei kannata alkaa haaveilemaan hänestä ja ehkä oma moraalisikin vastustaa kokeilemasta miten jutussa käy, joten voisko tapaamisenne ottaa kiinnostavana kokemuksensa jossa opit taas tuntemaan enemmän itseäsi? Nyt ainakin tiedät, mistä pidät miehissä ja voin luvata, että maailmassa on kyllä lisääkin mukavia tyyppejä. Sure surusi, mutta kesä on tulossa ja ihmisiäkin enemmän taas liikkeellä :)
Joku kysy, josko olen niin epätoivoinen. MÄ OLEN NIIN EPÄTOIVOINEN, enkä vieläkään ole saanut tätä miestä pois mielestäni.
Voi olla, että jäin kaipaamaan niitä sanoja enemmän kuin itse miestä, mutta kukaan ei ole koskaan ennen sanonut mulle niin kauniita sanoja mitä se sanoi mulle. Se sanoi mulle, että: "Näin mukavia tyttöjä kuin mitä minä olen, on harvassa" ja tosiasiassa kukaan ei ole koskaan ennen kehunut mun luonnettani.
Tiedän, että mulla ois ollut mahiksia jos mies ois ollut vapaa, mutta silti jotenkin toivon, että mies vielä soittaisi mulle ja ottaisi muhun yhteyttä, VAIKKA MUN PITÄISIKIN UNOHTAA TÄÄ.