Sanontoja ja aforismeja? :)

niille, jotka kuvittelevat olevansa korvaamattomia.
Työnnä sormesi veteen ja vedä se pois. Katso kuinka iso reikä veteen jää, juuri niin korvaamaton olet.
Tää on vähän pessimistinen, mutta olen niin usein katsellut, kun näitä korvaamattomia ihmisiä on pistetty vuosien mittaan kilometritehtaalle.

Hauskempi joka tuli muuten just Tampereen radiosta Tampereen kiälisissä uutisissa on:
"Mureeta sano mummo kun kiisseliä veteli"

on se onnen kätkeköön - on ainakin huonoimmasta päästä. Homo homidi lupus seuraa aika liki perässä.

Aforismit usein käytettynä ovat tylsiä. Sopivassa mielentilassa vanhat sananlaskut hivenen muunneltuna toimivat. Esim. "puoliksi suunniteltu on hyvin tehty".

Ja "kohtuus kaikessa" taasen toimii lähes mihin elämäosaan tahansa - paitsi pedofiliaan ja rakkaudenkin suhteen kelpaa enempikin.

Ai toistanko - sanonnoista en tiiä, mutta "meikäläistä" ja "moinen/moista" kylvän liian usein kirjoittaessa.

Säälin ihminen saa pyytämättäkin, mutta kateus pitää ansaita.

-Kalle Isokallio-


"Et tunne naistasi ennen kuin tapaat hänet lakituvassa."

"Jos haluat oppia tuntemaan jonkun ihmisen, niin tee huomioita hänestä siinä miten hän suhtautuu ihmisiin, josta hänelle ei ole mitään hyötyä."

Pidän:

Todellisuus oli mahdollisuus, ennen kuin siitä tuli este.


En pidä:

Nopeat syö hitaat.

Sanonnat on hauskoja jos niitä osaa nerokkaasti käyttää oikeissa tilanteissa, se ei ole hauskaa jos joku niitä heittelee koko ajan vain huvikseen.

Tuli mieleen kun välillä kuulee sanottavan "kylmä kahvi kaunistaa...", moniko tietää että sanonta jatkuu siten että "...mutta maha ei kestä niin paljon kun pärstä vaatis". Tai toinen vaihtoehto on "... ei sekään kuitenkaan ihmeisiin pysty."

Tylsiä sanontoja, ja ärsyttäviä, on mun mielestä

"Sitä saa mitä tilaa."

Musta parempi ja totuuden mukaisempi versio tosta olis, että

"Nyt et tiedä, mitä olet tilaamassa" tai

"Jos olisin tiennyt, en olisi tilannut yhtään mitään."

Et sä tiedä raflassakaan, minkänäköstä mössöä se hienonkuuloinen ranskankielinen ruoka on ennenkun kokki tuo hirvityksen koko kauheudessaan pöytään. Jos haluaa tietää, mitä tilaa, niin kantsii tilata aina samaa tai käydä hampurilaisketjuissa.

Noi ikivanhat latinalaiset sanonnat ärsyttää joskus, mut ne voi olla ihan paikallaan, jos niitä ei ole käyttäny liikaa.

Mm. Laulujen sanoista saa hyviä "aforismeja" tai oivalluksia.

"I never let you know, that I rather let you go". No ainakin rimmaa hyvin, jos ei muuta.

"Sama matka kouluun pyörällä tai ilman."

"Katu täytyy askelista
elämä on kuolemista"

"Häntä rakastin paljon
sua rakastan joskus enemmän
ole mulle vähän aikaa hän"

"Nouset kyytiin kerran, oot kyydissä aina"

"Pysäkit kun ohi vilahtavat
Tietäen niistä mikä tahansa oisi voinut olla
Se oikea"

"sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa"

"Sinä tarjosit salmiakkia,
minä olin hölmö, panin peliin koko elämän"

Nämä allekirjoitan:

Ei ystävyys siihen pääty, että minä pidän puoleni ja sinä pidät puolesi.

Joka ajaa kahta jänistä, ei saa kumpaakaan.

Turha on itkeä kun maito on jo maassa.

Munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia.

Parhaista ystävistäsi pääset selville, jos podet pitkään reumatismia.

Vain ensimmäinen pullo on kallis.

Lähtee kuin purkka tukasta

Hyvvää yötä sano mummo ku silimä puhkes

Seksikäs kuin maksalaatikko

On nii kiire jottei varistakaa ehi sanoa ku linnuks.


Ja nämä omistan palstalle ja palstalaisille:

Suus kiinni ku mulle puhut

Äläkää ny, olokaa ny

Älä hättäile, keitetään perunat

Jokainen pitää oman pierunsa hajusta.

Nämä terävät, koira-aiheiset sanonnat, ah, rakastan niitä:

"Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee"

"Omat koirat purivat"

Ovat niin kuvaavia ja samalla osuvia. Ovat osuneet kohdalleen omassa elämässäni usein.

Hyvin ärsyttävä on seuraava:

"Unohdat kyllä sen, jonka kanssa olet nauranut, mutta et koskaan sitä, jonka kanssa olet itkenyt"

Huh, mitä lätinää! Minusta asia on juuri päinvastoin - olen joskus nauranut muutaman ihmisen kanssa niin, että olen meinannut kuolla siihen nauramiseen. En koskaan voi unohtaa tällaista hauskuutta elämässä, se on elämän suola!

"lähti ku talkkari jäiseltä katolta"

"Turha surra, kun tavara on jo housussa"

Itse tykkään tilannekomiikasta ja oikeassa tilanteessa ne tuovat oman lisänsä elämään ja sit mistä sanonnoista en tykkää

"... on kuin sata jänistä" Isä on ihastunu siihen ja se viljelee sitä kun kauraa.

Pohojaalaanen istu katolla ja sano "oma mun kattoni ja alas mä tuun koska mä taharon"
toinen versio, kun pohojalaanen löi puukon kattohon ja sano "täältä tulhaan kun tykäthään".

aika perinteiset "hieno nainen ei puhu muna suussa" ja "vain kyrpä yöllä töitä tekee"...en tiedä onx ne hyviä vai huonoja, joskus tulee tuollaista läppää jauhettua.

Ja joskus ei aina tuu ajateltua tilanteen vakavuutta. Tässä taannoin sattu kaverille rahallisesti merkittävä takaisku ja katto synkkänä autoonsa,siihen tokasin:" Elä itke kyllä ne vanttuut löytyy ku lumi sulaa." Otti muuten herneen nokkaan aika kovaa, mutt minkäs sitä suu värkilleen voi

Minusta aforismit ovat typeryyden huippu. Ne ovat täytemateriaalia, jota lauotaan kun ei ole omaa sanottavaa.

Mä inhoan sanontaa
sävy sävyyn... on niitä muitakin mut ei nyt putkahda mieleen