Miksi ihmiset oikein hakemalla hakevat töitä päästäkseen jonkun toisen palvelukseen. Ihmiset oikein myyvät itseään ja rukoilevat että pääsevät työnantajan alaiseksi. Tämä teettää sitten työnsä ja tekee tuloksensa tämä hölmön kustannuksella ja pistää voitot omaan taskuunsa, ja sille tuloksen oikeasti tehneelle maksetaan nimellinen pieni korvaus. Ei kai kukaan järkevä ihminen hakemalla hae ja vielä oikein kerjää ja kehu itseään ja hae suosittelijoita ja nuoleskelijoita jotta "pääsee" raatamaan. Miksi kaikki vähänkään järkevät ihmiset eivät tee sitä tulosta omaan vaan toisen taskuun? Onko se sitä helppotta vai sitä ettei haluta ottaa elämässä mitään riskiä vaan halutaan minimipalkka siitä että elää orjallisesti koko elämänsä toisten luomien aikataulujen mukaan, lomalla voi olla vain tietyn määrän aikaa vuodesta ja paikassa a pitää olla klo x ja niin edelleen. Tätä tässä vaan pohdin. Inhottaa katsellakin tätä koko työnhakusirkusta, ihmiset kehuvat itseään (oma kehu haisee) ja yrittävät nuoleskella ja vakuuttaa työnantajan jotta pääsevät tälle hommiin. Itse en tähän enää ikinä alentuisi, enkä suosittele muillekaan. Ja jos se rahasta on kiinni niin sitä saa aina tehtyä helpommallakin.
Miksi ihmiset hakee työtä?
Entinen työn orja
3799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei nähdä suurta kuviota. Ihmiset ovat lampaita, ei kaikki, mutta enemmistö.
Yrittäjäksi suoraan koulun penkiltä? Tuskin onnistuu, vaan kyllä siihen tarvitaan jonkinverran käytännön työn tuntemusta ennenkuin voi alkaa omaa firmaa pyörittämään. Siinä työkokemuksen hankinnassa saattaa kuitenkin käydä niin, että työnantaja joko tilttaa työntekijästään liiat luulot tai sitouttaa firmaan nostamalla palkkaa ja lisäämällä vastuuta. Aika monen pitää aloillaan asuntolaina, auto ja kulutusluotot.
Sitten kun viisikymppisenä lentää pihalle, se voi olla monen kohdalla jo liian myöhäistä aloittaa ja monasti työnkuvakin on vuosien myötä muotoutunut sellaiseksi ettei sillä itsenäisenä ammatinharjoittajana voi alkaa toimia. Kynnys lienee matalin niillä, jotka ovat työskennelleet pikkufirmoissa vain lyhyitä jaksoja kerrallaan ja tehneet vaihtelevia tehtäviä.
"Ja jos se rahasta on kiinni niin sitä saa aina tehtyä helpommallakin."
Niin mielestäsi yksityisyrittäminen on helppoa? Aika erikoinen kommentti.
Jotkut ei vaan halua pantata koko omaisuuttaan perustaakseen nakkikioskin jossa saa itse raataa 12h päiviä lähes palkatta, kun kaikki tulot menevät lainan lyhennyksiin. Kaikki ei vaan jaksa valvoa 12h päivän jälkeen öitä laskien kirjanpitoa ja suunnitella seuraavan päivän tilauksia. Kaikki ei vain halua ottaa sitä riskiä, että jos/kun ihmiset käykin mäkkärissä, eikä siellä nakkikioskilla, niin menee firma, menee rahat. Lähtee vaimo ja lapset, ystävät hylkää ja ulosottomies vie suvulta perityn kesämökin. Luottotiedot menee, ei saa asuntoa, eikä edes hikistä kännykkäliittymää. Kukaan ei halua epäonnistujaa edes kenkiä lankkaamaan omaan firmaansa...
Sitä saa liftata thaimaaseen, laittaa punaa huulille ja ottaa bloukkaa 24/7 pitääkseen itsensä nipin napin hengissä, lihavan hieltä haisevan kinkkiäijän pimpatessa sua pitkin kyliä.
No mutta ainahan voi valita!