Te jotka petätte t. olette joskus pettäneet puolisoanne haluaisin kysyä pari kysymystä, miksi te petitte? Ja tunsitteko koskaan syyllisyyttä teoistanne? Rakastitteko puolisoanne?
Miksi toista pitää näin satuttaa, miksi ei sitten erottaisi mieluummin ja sitten vasta mentäisi toisiin sänkyihin?
Valaiskaa pettämisen juju, en ymmärrä pettämisen pointtia, mitä järkee siinä on!
Miksi toista pitää näin satuttaa, miksi ei sitten erottaisi mieluummin ja sitten vasta mentäisi toisiin sänkyihin?
Valaiskaa pettämisen juju, en ymmärrä pettämisen pointtia, mitä järkee siinä on!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei siinä mitään JÄRKEÄ olekaan. Sitä vaan liha on heikko.
Piti laittaa lainausmerkkeihin, koska en varsinaisesti ole koskaan pettänyt. Olosuhteiden pakosta asuimme eron jälkeen vielä aika pitkään yhdessä (6kk), ja niin sitten sinä aikana tapasin toisen. Vaikka emme olleet enään pari, mutta asuimme saman katon alla, ja takana oli pitkä parisuhde...kyllä, tunsin syyllisyyttä siitä huolimatta, etten varsinaisesti pettänyt.
Jokin suhteessa klikkaa jos täytyy etsiä henkistä tai fyysistä yhteyttä jostain muualta kuin omasta seurustelukumppanista. Jos taas kyseessä on ns. vapaa suhde, jossa toisen pettäminen on ihan sallittua, niin mikäs siinä sitten. Mutta jos pettää sanan varsinaisessa merkityksessä, eli tavalla tai toisella "pettää" toisen luottamuksen - siitähän siinä on kyse - niin voisi kyllä olla parempi lähteä lätkimään ja myöntää itselleen että tämä ihmissuhde ei nyt onnistunut.
tarvitse olla mitään vikaa, että pettämiseen taipuvainen, olkoon mies tai nainen, lähtee hakemaan vierasta, uutta, mukavaa, kokemusta, ihanaa. Jotkut myös luulevat SELVITTÄVÄNSÄ parisuhteen ongelmat hankkimalla uuden hameenhelman tai lahkeen.
mitä tarkoitat "henkisellä yhteydellä" tässä kohdassa? Eikö henkistä yhteyttä saa mielestäsi tuntea keneenkään muuhun kuin omaan kumppaniin??? Aika tavatonta.
Vastavuoroisesti kysyn sinulta, miksi pitäisi tuntea henkistä yhteyttä muuhun kuin omaan kumppaniin?
Ilman yhteenkuuluvuuden tunnetta on aika turha olla yhdessä, eikä yhteenkuuluvuus ole jaettava tunne, kuten himo yms.
minulla on ilmeisesti keskimääräistä parempia ystäviä, sekä miehiä että naisia, joihin tunnen henkistä yhteyttä, yhteenkuuluvuudentunnetta ja kaikkea muuta. Ellen voisi tavata heitä, tulisin hulluksi!
Luonnollisesti tunnen henkistä yhteyttä myös mieheeni, hän on paras ystäväni. Emme silti voi elää symbioosissa. Elämässä täytyy olla muutakin kuin oma kumppani, vaikka hän tärkein olisikin.
täällä. Henkinen yhteys muihinkin kuin kumppaniin on tärkeää!!!
Jostain olen lukenut, että parisuhteelta vaaditaan liikaa nykyisin siksi ne kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Olisi hyvin tärkeää parisuhteen kannalta, ettei ihmisen koko elämä keskity kumppaniin.
Itse petän yleensä miestä suhteen alku kuukausina, haluan nähdä, ovatko tunteeni häntä kohtaan aitoja. Tosi tyhmä tapa, mutta toimii, silloin kun ei jää kiinni... Mulla ainakin pelottaa parisuhde hommat, joten haluan olla varma että olen valinnut oikein. Tietysti on syyllinen olo, mutta kyllä se menee ohi. Pettäminen on ok, jos toinen ei tiedä asiasta, eikä tule mitään ikäviä yllätyksiä jälkeen päin... Siis en kestä ajatusta, että mun mies pettäis mua, mutta just six onkin se pointti että toinen ei saa tietää asiasta. Olen outo nainen?
Olen suuren luokan pettäjä.Miksi?Ensimmäisenä tulee himo,toiseksi voin sanoa oppineeni näistä syrjähypyistä paljon itsestäni ja varsinkin toisista ihmisistä,ja on näistä opeista ollut hyötyä omassa suhteessanikin.Rakastan vaimoani yli kaiken enkä koe että olen tehnyt mitään rikosta häntä kohtaan,enkä aio koskaan näistä hänelle edes kertoa,vaikka suhteemme sen ehkä kestäisikin.Mun mielestä rakkautta ja naimista ei pidä mennä sekoittamaan keskenään,se seksi maistuu ihan yhtä hyvältä oletsä rakastunut tai et,muutoinkin tuntuu että pettäminen nostetaan suuren luokan rikosten joukkoon ja kukaan ei edes halua myöntää tehneensä niin kauheita.Itseasiassa se on ihan tekopyhää kaksinaismoraalista saarnata pettämisen huonoista puolista unohtamalla asian hyvät puolet.Syyllisyys,tietty tunnen välillä syyllisyyttä mutten aina tiedä että miksi.Taitaa olla ikuinen puheenaihe tämä..Mä en edes koe että pettäminen on suuri hairahdus tai petos toista kohtaan,jollei sitä kestä että miehet ja miksei naisetkin ovat naiskelleet jo vuosisatoja jollei tuhansia vuosia ketä milloinkin kohdalle on sattunut olisi parempi pysyä ihan yksinänsään.Jossain vaiheessa se kumminkin tulee teidänkin hurskaiden eteen jolloin petät joko itse tai kumppanisi tekee sen,ja se raja on käsittääkseni hiuksen hieno mikä luetaan pettämiseksi ja mikä ei?
Sä et kerro vaimolles sen takia, että sä pelkäät et se jättäis sut! Jos se olis pieni rikos niin miks ei kertois sitä sit puolisolleen jotta puolisokin pääsisi tekemään samaa hommaa. Mun mielestä kellään ei ole oikeutta leikkiä toisten tunteilla ja tuhlata toisen aikaa, jos toinen kuvittelee miehensä olevan uskollinen ja suunnittelee yhteistä tulevaisuutta voin kyllä vakuuttaa ettei kovinkaan moni ilahdu moisesta uutisesta. Mietihän jos sä saisit tietää et sun vaimos käy vieraissa, eikö se tuntuisi missään? Voinhan mäkin tolla periaatteella ryöstää pankin ja se on ihan sallittua kunhan en jää vaan kiinni.
Saat itse pettää mutta et salli sitä toiselle! Sitähän on ahneuskin: haluaa kaiken itselle muttei toisille.
Kohtele toista kuten haluat sinuakin kohdeltavan. Jos petät, tietenkin toisellakin on siihen oikeus, ei vain sinulla.
Parisuhde jossa petetään ei tule kestämään. Jos se tulisi kestämään, ennen pitkää pettäjän syyllisyys kasvaisi sietämättömiin mittoihin kun tietää ettei toinen ole toiminut niin lierosti itseään kohtaan.