Kuinkahan suuri osa isokokoisten valituksesta, ettei heille löydy vaatteita, johtuu ostajien malttamattomuudesta? Työskentelen naisten vaatteiden erikoisliikkeessä. Meillä saa siis palvelua, jos sitä vaan haluaa. Moni asiakas tulee kuitenkin sisään omine ennakkoluuloineen. Varsinkin isoilla naisilla tuntuu olevan suorastaan päähänpinttymä, ettei heille löydy mitään. Pyöräytetään vähän lähimmän rekin vaatteita: "Eihän täältä mitään löydy minun kokoiselle" ja poistutaan kiireisesti. Ei huolita myyjän apua, tietoa ja asiantuntemusta. Mitä hyötyä tuollaisesta ennakkoluulojen kanssa liikkeessä pikapistäytymisestä oikein on?
Mietipä omaa ostoskäyttäytymistäsi! Kuulutko tähän joukkoon? Mitäpä jos antaisit myyjän ensi kerran esitellä, mitä juuri sinulle on tarjolla!
Mietipä omaa ostoskäyttäytymistäsi! Kuulutko tähän joukkoon? Mitäpä jos antaisit myyjän ensi kerran esitellä, mitä juuri sinulle on tarjolla!
Vastaukset 19
Vanhimmat
missähän kaupassa olet duunissa? monet meistä ostelevat halvoista ketjuista. kannattaisiko mangoonkin vain tyynesti purjehtia suurine ahtereineen ja vaatia palvelua? ehkä jokainen kuitenkin itse tietää, mistä löytyy ja mikä on omaa tyyliä. suomalaisilla on tarkka käsite omasta tilasta, eikä moni halua palvelua, koska kokee sen tungettelevana. itse en ainakaan halua ketään tuputtamaan minulle mielestäni mauttomia rytkyjä ja seuraamaan sovituskoppiin kyselemään miltä näyttää ja tuonko toisen koon. monet poistuvat kaupasta nopeasti heti kun näkevät myyjän lähestyvän.
suora lainaus kanssani sovituskoppiin änkeneen pierre cavallon myyjättären suusta: "sä tulet arvostamaan tota vaatekappaletta vanhempana." ehkä älyttömin letkautus, minkä olen ikinä kuullut.
olen huomannut saman asian vaatemyyjänä, kun tulet kauppaan sisään, voit kertoa myyjälle minkälaiseen tilaisuuteen vaatteita tarvitset ja minkä tyyppisistä vaatteista pidät,asiansa osaava myyjä voi löytää kaikkien tuhansien mallien joukosta sellaisia vaatteita, jotka kooltaan ja tyyliltään voisi sopia.Mutta olen itsekin huomannut tuon asenteen että katsotaan ovelta ja pyörähdetään sisätiloissa nopeasti.Sellaiset asiakkaat jotka ovat tulleet sisään ja sanoneet avoimella mielellä "pue minut kaverin 30-vuotis synttäreille" ovat aina kauniin ja mieleisen kokonaisuuden saaneet mukaansa!minunkin mielestäni on turha itkeä ettei vaatteita löytyisi,kyllä niitä löytyy,kunhan vaan asenteet muutoksen alle!
Hei vaan Vaatemyyjätär ja rättikauppias, sekä kenties muutkin myyjät...
Myyjiä on tietenkin joka lähtöön niin kuin kaikissa muissakin ammattikunnissa, mutta ihan oikeasti, minusta olisi kyllä tosi mieluista saada katsella rauhassa, ihan minkä kokoisia vaatteita tahansa, ilman että myyjä seisoo siinä vieressä ja sanoo että juujuu katselkaa rauhassa ja jää kyttäämään viereen... Sellainen myyjä on juuri se, joka voi helposti karkoittaa ostajan.
Itse joudun valitettavasti katsomaan myös hintaa, joten en todellakaan voi sanoa yhdellekään myyjälle että vaatetappas minut nyt nuorekkaasti siskontytön lakkiaisia varten.
Hyvä kuitenkin, jos te kaksi olette myyjiä parhaasta päästä.
Toisen alan esimerkki:
Menin noin kuukausi sitten Helsingin Foorumissa erääseen kultasepänliikkeeseen, ja en totisesti päässyt eteismattoa pidemmälle kun myyjä tuli seisomaan eteen parinkymmenen sentin päähän ja kysyi että mitä saisi olla. Kun sanoin, että mitä haluaisin nähdä, hän viittasi minut erään vitriinin viereen ja sanoi että tässä olisi. Seisoi vain itse siinä kyseisten tuotteiden edessä, joten oli ihan mahdotonta katsoa yhtään mitään... Kyseinen myyjä oli tosin nuori tyttö, kokemusta tuskin nimeksikään, mutta kun kyseisessä liikkeessä joka ikinen herätyskellokin on laitettu vitriiniin lukkojen taakse, joten tuskin siinä olisi varkauttakaan tarvinnut epäillä.
Mielestäni hyvää palvelua on myös se, että asiakas tosiaan saa itse ensin katsella ja vasta sen jälkeen saa apua myyjältä niin halutessaan.
Just, sanoppas myyjälle että pue mut siskon ylppäreihin.. niin saat kaupan kalleimman garderoopin ylles!
tulostahan myyjienkin on saatava (itsekkin myyjä, mutta ei vaate).
Mutta asiakas kuitenkin tekee sen ostopäätöksen. Liekö siitä johtuen että alan jo hipoa 40 niin osaan sanoa että nää on ihanat jne mutta mä en voi/raaski niitä ostaa.
Kyllä mä arvostan myyjän palvelua ja vaadin sitä, ei yksin katselemalla, oikeestaan löydä mitään. Eri asia on tarjoustalot jne.
kertoa, missäpäin teillä on n:o 60 kokoiset vaatteet?
Kyllä myyjälle myös erikoisliikkeessä voi sanoa ihan reilusti, minkä hintaista tuotetta on etsimässä. Ei se, että liikkuu pienellä budjetilla, ole mikään häpeän aihe. Se, mikä on naurettavaa, on keksiä muita selityksiä. Kyllä ammattimyyjä on ne niin monta kertaa tuntenut, että tietää ja tunnistaa totuuden.
Nimim. "Voisitko sitten": Kysy reilusti vaan kysymyksesi liikkeessä, jossa tavallisesti käyt. Vai ajattelitko, että löydät koon 60 vaatteet paremmin kuin siellä työskentelevä myyjä?
Ehkäpä tuollaisella käytöksellä ja kommenteilla asiakas myös siirtää oman syyllisyytensä ylipainosta liikkeelle, joka ei myy isoja vaatteita. Hän ei halua nähdä syytä liikakiloihin omassa itsessään, kauppiashan se syyllinen on! Joskus olen tullut tähän päätelmään seuratessani sairaalloisen lihavien ihmisten valitusta.
Siis, millaisella käytöksellä ja kommenteilla?
Ihan mielenkiinnolla kysäisen, että missä seurailet näiden sairaaloisten lihavien ihmisten valituksia? Seurailetko myös luuviulujen, pätkien, lattarintaisten ja tasapaksujen valituksia?
Vaikutat muuten tosi kiinnostavalta ja älykkäältä ihmiseltä, mahtavaa!
Kiitos kohteliaisuudesta!
Lähinnä olen näitä valituksia seuraillut näillä nettikeskustelupalstoilla. Myös hyvin lähipiirissä on yksi oikeasti sairaalloisen lihava sohvalla makoilija, niin että tuntumaa asiaan on. Olen todennut, että syyllinen ylipainoon löydetään mieluummin jostain muualta kuin peilikuvasta.
Pätkille, lattarintaisille ja tasapaksuille omistettua keskustelupalstaa en ole vielä löytänyt, mutta kyllä pienikokoisilla tuntuu myös olevan sama valitus vaatteiden löytymisen suhteen.
Niin että yhden henkilön olen ainakin jo saanut suuttumaan. Se koira älähtää...
Enempää en halua asiaa jatkaa. Anteeksi teille mielenne pahoittaneille!
Ei kyse ole syyllisen etsimisestä. Kyse on aidosta turhautumisesta, ja todellisesta syystä siihen. Et varmaan tiedä miten turhauttavaa on, kun yksinkertaisesti ei löydy tavallisia vaatekappaleita päällepantavaksi. Ei arkivaatteita, ei juhlavaatteita, ei urheiluvaatteita, ei ulkoiluvaatteita.
Ja todellakaan ei tarvitse olla edes "sairaalloisen lihava", että tämmönen ongelma tulee vastaan normaalissa vaateliikkeessä. Ilmeisesti vaatefirmojen mielestä yli 44/46 -kokoiset ihmiset eivät ansaitse pukea vaatteita päällensä.
Olen mennyt kysymään myyjiltä, että miksei heillä ole tarjota minulle vaatteita. Osa voivottelee, että "Kyllä, tämä on tosi yleinen onglma, mutta ei meille valitettavasti tule isompia kuin 44 tai 46" -- Eikö vaateliikkeillä todellakaan ole mitään intressiä ilmoittaa kokotarpeista eteenpäin tai myydä sellaisia merkkejä, jotka tarjoaa vähän terveellisemmällä skaalalla vaatteita? Myyjät vaikuttavat siltä, että vaatteet vain tupsahtavat itsestään jostain ja he "vaan myyvät" niitä.
Osa vastaa ihmetellen, että "No löytyyhän meiltä sinulle vaatteita" - ja kun hetki on kokeiltu vaatteita, totean että ei löydy, ja lähden tyhjin käsin kaupasta.
Minun on vaikea löytää vaatteita, jotka voisin joka aamu herätessäni laittaa hyvillä mielin päälle. En silti ole sairaalloisen lihava, vaan olen aivan terve. En löhöä sohvalla vaan harrastan säännöllisesti liikuntaa ja syön terveellisesti.
Suurin terveyshaitta mikä koostani on (ja on ollut viimeiset 10 vuotta) on stressi siitä, etten vaatefirmojen silmissä ansaitse vaatteita päälleni.
Sanon turhautumiseni ääneen kaupassa, mutta en siksi, että syyttäisin vaatekauppiaita koostani, vaan siksi, että he tukevat vääristynyttä kauneusihannetta, jossa kaikki ovat samasta langanlaihasta muotista. Iso osa ihmisistä jää vaille hyväntuntuisia ja -näköisiä vaatteita. Olivat he terveitä tai ei.
Sairaanloisen lihavatkin tarvitsevat vaatteita, ja oikeastaan vielä suuremmalla syyllä. Heidän välttyisivät lisäriskitekijöiltä kuten stressi, masennus ja syömishäiriöt. Tervehtyminen on hankala aloittaa, jos kokee itsensä täysin arvottomaksi.
Isommissa liikkeissä myyjät eivät paljon voi vaikuttaa tuotevalikoimaan, mutta totta kai asiakkaiden viestit pikku hiljaa kulkeutuvat ostajille heidän kauttaan. Pienissä liikkeissä useimmiten kauppias hoitaa myös sisäänoston.
Kauppiaana tiedän, että ns. normaalit vaatesarjat kattavat koot 34-44 (46). Näistä sarjoista ei yleensä valmistetaa pienempiä eikä isompia kokoja. XL-mallistot ovat sitten ihan erikseen, useimmiten vielä vain niihin erikoistuneilta valmistajilta. Eli myös kauppiaan pitää erikoistua vain isoihin kokoihin tai tilata näistä oma mallistonsa. Pienemmillä paikkakunnilla ei ehkä riitä asiakaskuntaa, vaikka olen kyllä nähnyt, että suomalaiset naiset käyvät koko ajan isommiksi. Myös pienikokoisilla on samat ongelmat.
Kauneusihanteet tietysti tukevat pienempiä kokoja. Kuten eräs mallityttö sanoi: "Vaate ei näytä kauniilta muuta kuin pienen ihmisen päällä". Isojen vaatteiden valmistamisessa on se ongelma, että esim. isorintainen ei välttämättä ole iso vyötärön tai lantion kohdalta, jolloin vaate ei tosiaan näytä hyvältä vaan teltalta niin kuin monet ovat todenneet. Siksi isojen on vaikea löytää hyvännäköisiä valmisvaatteita.
Noniin, pikkunäppärästi jätitkin kolmen pisteen varaan vanhan suomalaisen sananlaskun. Saattaa pitää paikkaansa, tai sitten ei. Ilkeähän sinä haluat olla, et muuta.
Minuun kalahtaa varmasti jokainen epäasiallinen kirjoitus josta paistaa kirjoittajan oma pätemisen tarve ja halu tahallisesti arvostella ja loukata muita. Jos päättää kirjoittaa nimimerkillä "suututtaja", tai jotain muuta yhtä rakentavaa, mitä muuta sitten voit odottaa, kuin että pahoitat joidenkin mieltä. Sitähän kuitenkin halusitkin, joten toivotaan nyt että kaipaamaasi huomiontarve on saanut täyttymyksensä.
>>Enempää en halua asiaa jatkaa. Anteeksi teille mielenne pahoittaneille!>>
Eihän kukaan normaali ihminen ensin latele ilkeyksiä ja sen jälkeen pyydä anteeksi.
Toivottavasti et ole jo ehtinyt käydä pienikokoistenkin palstalla kirjoittelemassa asiantuntemustasi silläkin foorumilla.
Eli, onko tämä vitsi? Besserwisserit jatkavat sataprosenttisella varmuudella uusien nimimerkkien suojissa, palsta kuin palsta. Voisitkin oikeastaan perustaa jonkun niistä palstoista joita et ole vielä löytänyt ja keskustella siellä itse itsesi kanssa erilaisilla nimimerkeillä.
myymässä itselleni isoksi jääneitä vaatteita. sisään purjehti isokokoinen nainen (ajattelin heti, että olin ennen yhtä iso kuin hän). vilkaisi pikaisesti mua, ei vilaustakaan vaatteisiini päin ja selitti kovalla vaikeroivalla äänellä ystävälleen, "ei täällä tietysti ole mulle mitään" ...
mä olen edelleenkin iso, kokoni on 48-50, joten luulisi, että ko. asiakas ymmärsi, että minulla saattaisi olla hänelle(kin) sopivia vaatteita myynnissä ...
kyllä se heikko itsetunto ja oman itsensä ei-hyväksyminen laittaa ihmisen vaikeroimaan ; D
Minulla myös oli kirpparilla myynnissä omia isoksi jääneitä tai muuten melkein käyttämättömiä vaatteita. Harmitti kun moni isokokoinen kulki rekin ohi katsomatta ollenkaan. Olis tehnyt mieli nykäistä hihasta, että täällä ois isoja vaatteita! Ei kuitenkaan uskalla kun ei tiedä jos vaikka suuttuvat.
Ainakin minulla on ollut tapana ensin katsella itsekseni mitä valikoimissa on. Kysyn kyllä apua, jos sitä tarvtsen! Usein ärsyttävintä on liika tuputtaminen ja perässähiihtäminen, vaikka sanon, että katselen hetken aikaa. En ole varas, enkä riko ja sotke paikkoja, tykkään vain olla omissa oloissani hetken aikaa.
Etukäteen katseleminen nimittäin kertoo heti minkä tyylisiä vaatteita liikkeissä on! Ei millään pahalla, mutta monesi erikoisliikkeiden valikoima on tätimäistä ja mummomaista, nuorekasta vaatetta saa siis hakea koirien ja kissojen kanssa!
Olen saanut monesti hyvääkin palvelua sitten, kun olen sitä tarvinnut. Täytyy vain ensin mietiskellä liikkeen vaatetarjonnan sopivuutta omaan tyyliin, ettei tule ostaneeksi jotain aivan itselleen sopimatonta ja kuitenkin hintavaa vaatetta!
Bingo - minä ainakin tunnistin itseni eli juuri noin käyttäydyn kuin kuvasitkin. Olen aina ihan varma, että isoja kokoja ei kuitenkaan ole, joten katson ekan tangon ja kun siinä on ne s-kokoiset, niin poistun kiireesti ulos. Toisaalta on myös niitä myyjiäkin, jotka isokokoisen asiakkaan nähdessään väistyvät vaivautuneen näköisenä takavasemmalle.
...ettei sellaista voi uskoa todeksi.
Käyn paljon kirpparilla, enkä koskaan katsele vaatteita, sillä en meinaa niitä löytää kaupastakaan ja omani käytän ihan puhki.
Jos sinulla on isoja vaatteita, laita pliis vaikka kyltti esiin: Naisten kokoja 58-60 ja meikäläinen syöksähtää pöytäsi ääreen. En vaan jaksa selata tuhansia vaatekappaleita löytääkseni, vaikka yhden ison t-paidan.
Muutenkin, jos jollakulla on myydä n.60 kokoisia vaatteita, tarjoa ihmeessä -
...myynnissä kirpputorilla useampaan kertaan ja ilokseni olen huomannut, että kun isokokoinen nainen näkee minut, niin melko varmasti katsastaa myös vaaterekkini. Jos asiakas hieman arkaillen katsastaa vaaterekkiäni, niin sanon ystävällisesti, että minulla on isoja kokoja myynnissä. Ja vaatteet käyvät erittäin hyvin kaupaksi. Kokonumeroita en halua julkisesti esitellä, koska monelle meistä isokokoisesta se on arka asia.
Itsekkin katselen kirppisten ostoskierroksella vaaterekkejä, jos myyjä on isokokoinen.
Muutaman kerran olen nyt kevään aikana yrittänyt myydä jopa uusia isokokoisia vaatteita huutonetissä, mutta tulos on ollut todella huono, vaikka muuta luulin etukäteen.