...,että ne kaikki "vanhan koulun" herrasmies kasvatuksen saaneet miehet on todellakin niin vähissä. Mitä näitä palstojen juttuja lukiessa tulee pakosta mieleen.
Sanoisin kyllä tähän samaan vielä sen, että osa teistä naisitakin näillä palstoilla kirjoittaessa ette todellakaan osu siihen naisellinen nainen kategoriaan.
Tuo vaan pistää niin pahasti silmään tuo "huorittelu" ja sit teiltä naisilta vastaavasti nuo"pieni munais" jutut.
Omasta mielestäni nuo tuollaiset kommentit ei todellakaan johda minkäänlaiseen rakentavaan keskusteluun. Ainoastaan siihen puolin ja toisin huuteluun.
En sitä sano missään nimessä, että ei voisi mielipiteitään sanoa ja korostaakkin niitä, mutta sen mielipitten sanomisen ja sen ymmärretyksi tulemisella on iso ero.
Sanoisin kyllä tähän samaan vielä sen, että osa teistä naisitakin näillä palstoilla kirjoittaessa ette todellakaan osu siihen naisellinen nainen kategoriaan.
Tuo vaan pistää niin pahasti silmään tuo "huorittelu" ja sit teiltä naisilta vastaavasti nuo"pieni munais" jutut.
Omasta mielestäni nuo tuollaiset kommentit ei todellakaan johda minkäänlaiseen rakentavaan keskusteluun. Ainoastaan siihen puolin ja toisin huuteluun.
En sitä sano missään nimessä, että ei voisi mielipiteitään sanoa ja korostaakkin niitä, mutta sen mielipitten sanomisen ja sen ymmärretyksi tulemisella on iso ero.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaan huutelijoille riittää että pääsee sanomaan, ei sen väliä ymmärsikö kukaan tai miten sanoma otettiin vastaan...
Toisille kirjoittaminen täällä on vain pahan olon purkamiskeino, eikä tarkoituskaan ole käydä asiallista keskustelua.
Herää kysymys, että mitä järkeä sitten näihin keskustelu jupinoihin on edes laittaa yhtää asiallista tarinaa. Eiks silloin pääsis kaikkein helpoimmalla kun laittais vaikka aloituksen: "Hei kaikki iso vitut tänne soittaan suutaan"?
Kun oikeasti miettii asiaa niin, että mikäli esim jokin toisille tuntematon porukka on samoissa kekkereissä niin ei ne vastaa toisen kysymykseen tai mielipiteeseen (ainakaan suurinosa) Heti alatyylin ilmaisua käyttäen.
Mutta netissä se on enemmän sääntö kun poikkeus.
Kyllä täällä jengi käy oikeasti rakentavaakin keskustelua ja erinomaista mielipiteiden vaihtoa.
Sellaisen keskustelun löytäminen näistä on vain välillä suunnattoman sudattamisen takana.
Piti olla suodattamisen ;)
Kieltämättä joskus ihmetyttää sama juttu, kun töissä tulee hiljaista ja ajaudun tänne lukemaan ihmisten ajatuksia parisuhteesta ja naisena ja miehenä olemisesta. Tuntuu, että suurin osa kirjoittajista on nuorisoa, joka kierrättää jatkuvasti samoja ajatuksia ja vastauksia ilman tarvetta sen syvällisempään pohdiskeluun. Täytyy vain saada purkaa mieltään johonkin ja äkkiä.
Saattaahan se kuvastaa sitä tasoa, jolla jonkun elämä otodellisuudessakin pyörii: ollaan pinnallisia, niin näennäisen kiireisiäkin, ettei ehditä eikä haluta pysähtyä ja tarkastella kokonaiskuvaa, syitä ja seurauksia, vaan jumiudutaan siipan lauseisiin ja yksittäisiin tekoihin, ja vastaajat sitten vastaavat yhtä yhdentekevästi ja se tuntuu riittävän.
Herrasmiesmäisyys on kadoksissa kun tunteet on pinnassa. Peiliin katsominenkin on silloin vaikeaa.
Niin no. Tuosta peiliin katsomisesta mielipiteeni on, että se itsestä syiden etsimen ei varmasti koskaan ole niitä helpoimpia juttuja.
Siksi ilmeisesti monet jättää sen kokonaan tekemättä.
Sitten taas tuosta nykyajan "hektisestä" elämästä ja pinnallisuudesta. Ei se kiire tai näennäinen kiire ole minun mielestäni minkäänlainen syy olla epäkohtelias. Pinnallisuushan onkin sitten ihan eri juttu ja mielestäni tavallaan se pinnallisuus ruokki juuri tälläistä rääväsuu tyyliä/tapaa.
Pakosta tässä tulee miettineeksi sellaista, että onko osa näistä ihmiset oikeasti ihan livenäkin samanlaisia rääväsuita, niin kun tulee paarissa miesten vessassakin käydessä mieleen, että kuseeko se porukka kotonaankin lattialle.
Herrasmiesmäisyydestä vielä sen verran, että tunnistaisikohan enään kovin moni nainen sellaisen oikean herrasmiehen joka pystyy täysin pyyteettömästi ns: auttamaan naista ja olisi ihan luontevasti kohtelias.
Vai onko se nykyään niin hirveätä saada kritiikkiä, että sitä kritisojaa vastaan on käytävä kaikin mahdollisin keinoin? Onko se silloin kritiikkiä saadessa hirveän vaikea pysähtyä miettimään syitä moiseen. Vaikkakin hyvä kritiikkihän pitää aina myös sisällään antajansa perustelut.
Olen monesti miettinyt sitäkin, että ollaanko me vaan niin nuori kansa, että olemme vasta ikään kuin "kasvamassa aikuisiksi", siis esim. kommunikoinnin taitojen suhteen. Ollaan vasta opiskelemassa sitä, mikä jossain etelän vanhoissa kulttuureissa (ranska, italia..) on ihan erilailla rikasta.
No, osaltaan siihen vaikuttaa tietysti kansakuntienkin erilainen luonne. Väkirikkaassa etelässä ollaan tempperamenttisempia ja ulospäinsuuntautuneempia kuin täällä viileässä ja väljästi asutetussa pohjolassa.
Mutta jotakin me ei vielä tunnuta osaavan kunnolla... Me töpeksitään ja kompuroidaan verbaalisesti jopa siellä kotihuushollissa, jossa "vastapuolet" on tuttuja. Ja tunteista puhuminen on edelleenkin vaikeaa, enkä sano, että vain miehille.
Kieltämättä näin naisena tässä yliseksistyneessäkin maailmassa eläessä hiipii helposti myös mieleen, että hyvin kohtelias mies yrittää tehdä vaikutusta vain se yks ja sama mielessään. Siinä kohtaa olen kyllä monesti torunut itseäni asenteellisuudesta ja vaatinut itseäni näkemään ihmisen ihmisenä eikä aina vain sukupuolena.
Eli opiskelua tämä on itse kullakin koko ajan.
Saatan kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta minusta tahalliseen ilkeilyyn ja herjaamiseen tulisi aina reagoida paheksuvasti, jotta herjan heittänyt saisi heti vastauksen valintaansa. Asiat kun voi esittää niin monella tavalla ja monin sanakääntein, miksi ihmeessä siis valita se varmimmin toista loukkaava tyyli? Millaisen palkinnon siitä muka saa?
Jokaisella tulisi olla ja yleensä onkin omat rajat kielenkäytössäkin, niitä ei vain aina kunnioita itsekään.
Kerroit asian jo niin hyvin etten keksi mitään omaa kerrottavaa :D