yksinkertainen

Ei kasvata. Lihas vain sitkistyy. Katso 10 000m lähtöriviä niin näät ettei siellä kovin kummosia muskeleita ole. Tietysti kun rasva häviää ja lihas näkyy selvemmin saattaa näyttää että lihas olisi isompi.

bodattu niin paino voi olla jopa haitallinen lenkkeilyyn pidemmän päälle jos jalkoja ajatellaan ja esmes polvia kohtaavaa rasitusta.

Aerobista kestävyysliikuntaa harrastavan ihmisen sydänlihas, luustolihaksisto, luusto, rustot, nivelet, jänteet tietysti vahvistuvat, mutta eivat kasva massaltaan. Kestävyysurheilijan lihaksisto oppii tuottamaan energiaa aerobisesti, so. suhteellisesti enemmäm rasvoista sekä polttamaan paremmin energiaksi myös lihaksistoon kertyvää maitohappoa. Tääs mielessä kestävyysurheilijan lihaksisto toimii kuin sydänlihas - tulee persoksi maitohapoille!

Kestävyysharjoittelu vahvistaa sydänlihasta: sydän pumppaa yhdellä lyönnillä enemmän verta verisuonistoon; keuhkomme puhdistuvat ja ne pystyvät diffusioimaa enemmän happea hengitysilmasta vereen; verisuonemme laajenevat adrenaliinin vaikutuksesta, ja hiusverisuoniverkosto leviää laajemmalle: lihaksistomme saa enemmän happea ja ravinteita; oksidatiivisten entsyymien toiminta tehostuu: ne hajoittavat paremmin rasvaa lihassolujen poltettavaksi; myoglobiini arvot nousevat: ne vastaanottavat enemmän ja nopeammin hemoglobiinin kuljettaman hapen solun käyttöön - ja aerobiseen energiantuotantoon ...jne jne...

Kestävyysurheilijalla ei varmasti ole paino-ongelmia ainakaan - usein päinvastoin - kun pitäisi palautumisen takia saada nopeasti ja paljon energiaa glykogeenivarastoihin ja proteiinejakin rakennusaineiksi.

Ihmisellä on erilaisia lihassoluja: Kestävyysurheilu kehittää enemmän ns. hitaita lihassoluja kun taas painonnosto ja sprintti kehittävät ns. nopeita lihassoluja. Ja eri lihassoluilla on erilaiset ominaisuudet energia-aineenvaihdunnassa.

Lihassolun animaatiota:
http://www.lionden.com/muscle_animations.htm