Hei !
Voisitteko katsella ulkopuolisen silmin tilannettani, jossa olen. Olisi kiva kuulla mielipiteitä. Eli olen ollut naimisissa mieheni kanssa kohta 12 vuotta, meillä on kaksi pientä lasta. Olen koko suhteen ajan kärsinyt siitä, että mieheni ei osoita minkäänlaista hellyyttä/mielenkiintoa minua kohtaan. Vain silloin kun haluaa seksiä, hän saattaa koskettaa minua. Kun lapset olivat pieniä, he antoivat minulle tarvitsemani hellyyden, mutta nyt nekin ovat kasvaneet ja hellyyskin vähentynyt. Mieheni kohtelee minua siis niinkö olisin kaveri. Olen osoittanut hänelle hellyyttä ennen, mutta olen pikkuhiljaa vaivoin luopunut siitä, koska mitäpä minä häntä hellin kun en itsekään saa mitään hellyyttä osakseni. Lisäksi hän ei osaa keskustella, jos alamme keskustelemaan viinilasin ääressä, hän alkaa puhua työasioistaan. Nyt sanoin, että haluan erota. Ja hän sanoi, ettei osaa muuttua muuksi ja ei kait siinä sitten muu auta. Olisin toivonut, että hän olisi halunnut vielä yrittää. Muuten mies on ok, hoitaa lapsia ja riitelemme harvoin. Mutta tuo välinpitämättömyys minua kohtaan... Olen kohta 40 ja olen alkanut miettimään, jaksanko tuollaisessa suhteessa lopun elämäni vai pitääkö minun vain jaksaa lasten takia ? Rakkaudettomuus on kauheata. Olisi kiva kun hän edes joskus osoittaisi jonkunlaista mielenkiintoa minua kohtaan muutenkin kuin seksin muodossa. En tiedä mitä tässä tekee !!!
Voisitteko katsella ulkopuolisen silmin tilannettani, jossa olen. Olisi kiva kuulla mielipiteitä. Eli olen ollut naimisissa mieheni kanssa kohta 12 vuotta, meillä on kaksi pientä lasta. Olen koko suhteen ajan kärsinyt siitä, että mieheni ei osoita minkäänlaista hellyyttä/mielenkiintoa minua kohtaan. Vain silloin kun haluaa seksiä, hän saattaa koskettaa minua. Kun lapset olivat pieniä, he antoivat minulle tarvitsemani hellyyden, mutta nyt nekin ovat kasvaneet ja hellyyskin vähentynyt. Mieheni kohtelee minua siis niinkö olisin kaveri. Olen osoittanut hänelle hellyyttä ennen, mutta olen pikkuhiljaa vaivoin luopunut siitä, koska mitäpä minä häntä hellin kun en itsekään saa mitään hellyyttä osakseni. Lisäksi hän ei osaa keskustella, jos alamme keskustelemaan viinilasin ääressä, hän alkaa puhua työasioistaan. Nyt sanoin, että haluan erota. Ja hän sanoi, ettei osaa muuttua muuksi ja ei kait siinä sitten muu auta. Olisin toivonut, että hän olisi halunnut vielä yrittää. Muuten mies on ok, hoitaa lapsia ja riitelemme harvoin. Mutta tuo välinpitämättömyys minua kohtaan... Olen kohta 40 ja olen alkanut miettimään, jaksanko tuollaisessa suhteessa lopun elämäni vai pitääkö minun vain jaksaa lasten takia ? Rakkaudettomuus on kauheata. Olisi kiva kun hän edes joskus osoittaisi jonkunlaista mielenkiintoa minua kohtaan muutenkin kuin seksin muodossa. En tiedä mitä tässä tekee !!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sulla on tämä sama aloitus jo tuossa avioero-palstalla... höh
älä usko elokuviin.