Täällä kuulostaa olevan muutamia, jotka asuvat ulkkiksensa kanssa Ranskassa. Mua kiinnostaisi kuulla siitä, miten ootte sopeutuneet sinne asumaan ja onko ollut vaikeeta esim. työn löytämisessä, kielen oppimisessa tms. asioissa?
Tää ei nyt ehkä ihan varsinaisesti vastaa palstan aihepiiriä, mutta kiinnostaa koska mieheni toisinaan ehdottelee Ranskanmaalle muuttoa hänen työnsä perässä ja mua vähän hirvittää, vaikka oonkin asunut naapurissa Belgiassa jonkun vuoden verran.
Tää ei nyt ehkä ihan varsinaisesti vastaa palstan aihepiiriä, mutta kiinnostaa koska mieheni toisinaan ehdottelee Ranskanmaalle muuttoa hänen työnsä perässä ja mua vähän hirvittää, vaikka oonkin asunut naapurissa Belgiassa jonkun vuoden verran.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Osaatko sitten kieltä, jos olet asunut Belgiassa? Sopeutuminen riippuu monesta asiasta: etupäässä itsestäsi ja tietysti myös siitä, minne Ranskassa muuttaisitte. Mikä muutossa hirvittää? Itselleni vaikeinta on sukulaisten ja hyvien ystävien oleminen niin kaukana. Ranskalaiset on yleisesti ottaen ihan mukavia, kuten ihmiset yleensä.
Aluksi oli vaikeaa, mutta kieli kannattaa opetella mahdollisimman nopeasti, sillä muuten ei kommunikaatio pelaa, eikä pääse sisäpiirin juttuun mukaan. Minä laukkasin työkseni kaikilla ranskankursseilla mitä löysin, yksi oli maksullinen ja kaksi ilmaista. Mun mielestäni siellä oli ihan hauskaa, ystävyysuhteetkin on tallella vaikka vuosia sitten muutin pois. Ranskalaiset voivat käyttäytyä aika hyökkäävästi, joten on hyvä opetella pitämään puolensa, aluksi kärsin liiasta kiltteydestäni, mutta kun alkoi olla napakat repliikit hanskassa niin sitten taas sujui. Töitä en etsinyt, sillä olin opiskelija, Ranskassa on korkea työttömyys joten ei se työpaikan saanti ainakaan kielitaidottomana helposti onnistu. Suosittelen jatko-opiskelua, sen jatkeeksi löytyy myös työpaikka, sillä kun on jo esim englannin ja saksan kieli hallussa niin se on loistava plussa, ranskalaiset on tunnetusti aika kielitaidottomia. Ei tarvitse pelätä! Minä olen asunut jo kuudessa eri maassa, niistä yksi oli Ranska, ja hyvinhän tämä sujuu.
Jotkut viihtyy ja toiset sitten taas ei ollenkaan. :) Ranskalaisten kanssa ei ole kaikkein helpointa ystävystyä, varsinkaan naisten, muttei se mahdotontakaan ole.
Työttömyysluvut on korkealla ja töitä saadakseen pitää puhua sujuvaa ranskaa, ellei sitten pääse yritykseen, jonka työkielenä on englanti. Suhteista on aina hyötyä... Suomalaisen osakunnan nettisivuilla on jotain vinkkejä työnsaantiin. Monet ei-ranskalaiset tuttuni ovat työllistyneet etenkin Pariisissa monipuolisen kielitaitonsa ansiosta.
Kielen oppiminen on tietysti haaste, varsinkin kun ranskalaiset eivät kauheasti anna anteeksi pikku ääntämys- tms virheitä. Rohkeasti vaan suu auki ja oma perfektionismi kannattaa unohtaa...