Miehellä on ollut alko-ongelmaa esikoisen syntymästä lähtien. Hänestä on tullut epäluuloinen, mustasukkainen, katkera. Minä olen hänen mielestään omaan napaan tuijottava hirviö, käyn vieraissa ja lapsetkaan eivät ole hänen. Josku olen töistä kertonut muiden kertomia juttuja ja heti olen kateellinen ja katkera jne, siisi muka minä. Selvinpäin hän on OK. On luvannut kymmeniä, ehkä satoja kertoja lopettaa ryyppäämisen, mutta halua ei sitten lopulta ole tarpeeksi. Minun tunteeni ovat kuolleet enkä enää jaksa öisin herätä humalaisen möykkään ja haukkumiseen. Lapset alkavat olla murkkuja eivätkä enää nuku öitänsä kuin pikku possut, vaan ovat heränneet möykkään ja joitakin köulupäiviäkin on mennyt ohi, yöllisen metelin takia. Itse olen yrittänyt pitää suuni kiinni, humalaisen kanssa on turha ruveta riitelemään. Mies ei ole vuosikausiin tehnyt lasten kanssa mitään, ei vienyt heitä minnekään, telkan katselu on ainut yhteinen juttu.
Nyt muutama viikko sitten tein lopullisen päätöksen ja ilmoitin muutavani lasten kanssa pois. Asuntohakemukseen sain perjantaina vastauksen ja muuttopäivä on 1.6. Mutta ihmettelen mia tunteitani. Olin kuvitellut helpotusta ja onnea, nyt olenkin vain hämilläni ja surullinen ja säälin miestäni. Olenko ihan hölmö vai kuuluuko tämä eroprosessiin?
Nyt muutama viikko sitten tein lopullisen päätöksen ja ilmoitin muutavani lasten kanssa pois. Asuntohakemukseen sain perjantaina vastauksen ja muuttopäivä on 1.6. Mutta ihmettelen mia tunteitani. Olin kuvitellut helpotusta ja onnea, nyt olenkin vain hämilläni ja surullinen ja säälin miestäni. Olenko ihan hölmö vai kuuluuko tämä eroprosessiin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
omasta elämästäni nuo yölliset mesoamiset ja kännäämiset.
Meillä on erosta kohta 2v ja kyllä siihen mahtuu jos jonkinmoisia ajatuksia.
Me ei tajuttu ottaa aikalisää vaan suoraan ero ja se minua mietityttää, että olisiko se voinut tehdä asioille jotakin, parin kuukauden aikalisä.
Muuta lastesi kanssa, mutta miettikää miehesi kanssa tulevaisuutta. Kannattaa tutkia ennenkun hutkii. On ihan eri asia kun kaksi aikuista jatakavat eri suuntaan, mutta teillä on lapset jotka kaipaavat kumpaakin.
Mutta asioille pitää tietenkin tehdä jotakin, tuo on kuluttavaa tiedän todellakin kun olen elänyt tuossa samassa tilanteessa.
tsemppiä
Naiset sanoo kaikenmoista.Ei sitä kaikkia vaateita ota tosissaan.Sano että jätät,jos ei lopeta juomista.
jatkaa samanlaista meininkiä kuin ennenkin.
Lapset ovat jo niin isoja, että ovat kuulemma mielissään, kun muutetaan. Eivät hekään jaksa kuunnella humalaisen örinöitä. Ovat kuulleet ne uskottomuussyytteetkin ja miten isä epäilee isyyttään.
Turhaa on enää jäädä katselemaan ja toivomaan muutosta. Tuo ongelma on kestänyt todella pitkään ja vain pahenee.
Mies olisi jo yrittänyt muutosta, jos todella olisi halunnut.
Nythän lapsetkin kärsivät. Ajattele myös heitä.
Nyt on sulla varmaan epävarma olo, mutta kokemuksesta tiedän että olo varmaan paranee.
Huomaat miten valheelliseen elämään sitä mukautuu juopon kanssa.
Epänormaali olotila on ikäänkuin normaali ja aina joutuu olemaan epävarmaa toteutuuko suunnitelmat vai ei.
Sinun ei tarvitse sääliä miestä. Et ole syyllinen hänen alkon liikakäyttöön.
Hänen tulee itse vastata tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Hänen tule aikuistua.
Hän ei aikuistu niin kauan kun sinä olet vierellä ja kannat päävastuun. Sinä ikäänkuin mahdollistat hänen juomistaan omalla huolenpidollasi ja sillä että pelkäät hänen riehumistaan. Varot koko ajan omia sanomisiasi.
Eihän se ole normaalia.... Herätys......
Hänen ei ole tarvinnut korjata seuraumuksia.
Nyt vain mies aikuistumaan tai sitten menee alamäkeä. Voit toki tukea häntä hänen yritykissään (jos yrittää) mutta nyt irtaannut hänestä ja alat elää omaa elämää lasten kanssa.
Tsemppiä teille :).....
On harvassa ihmisiä, jotka hyppivät onnessaan, kun pitkä liitto päättyy vaikka se olisi ollut piinaavakin.
Sinua painaa muutos elämässäsi ja lisäksi vielä kaikki käytännön asiat.
Rauhallisuus ja onni tulee vasta sitten, kun sen eron uudessa kodissasi huomaat.
On aivan luonnollista tuntea myös sääliä läheistä ihmistä kohtaan. Hänhän pilaa elämänsä ja sellaista ei kenellekään toivo. Tulet vielä saamaan hyviä lupauksia ja ehdotuksia jatkamiseksi. Älä lupaa jäädä, vaadi hoitoon menoa ja vuoden raittiutta ja sen jälkeen asiaa voisi harkita uudelleen.