Vuosi sitten tutustuin työn merkkeissä mukavaan mieheen, jonka kanssa sykkasi heti alusta saakka huipusti! Hän on varattu ja vieläpä isukki, minä sinkku.
Sovittiin, että ollaan sisko ja veli, toveruuden nimissä! Huomaan, että vuoden päivät ovat lähentäneet meitä, yhä enemmän hakeudumme toistemme seuraan. Olemme jutelleet tuntikausia ja taas tuntikausia, käyneet yhdessä lenkillä istuneet iltaa jne.
Hän on alkanut vihjailemaan syvemmästäkin kiinnostuksestaan minua kohtaan ja pelottavaa se, että minäkin välitän hänestä todella paljon! Välillä tunnen jopa hyvinkin voimakasta vetovoimaa, mutta en halua sitä näyttää millään lailla! Pidän visusti käteni kurissa lenkillä ja missä kuljemmekin! En haluaisi rikkoa kenenkään perhettä ja aiheuttaa huolta ja murhetta. Kuitenkin tämä ihminen vetää puoleensa liian voimakkaasti! Ristiriitainen olo!! Mitä tekisitte tässä tilanteessa?! No tietenkin pitäisi ottaa etäisyyttä jne.. Mutta helpommin sanottu kuin tehty. On ne nuo luonnon voimat niin järisyttävät ja pelottavatkin, kun pääsee vallalle...
Sovittiin, että ollaan sisko ja veli, toveruuden nimissä! Huomaan, että vuoden päivät ovat lähentäneet meitä, yhä enemmän hakeudumme toistemme seuraan. Olemme jutelleet tuntikausia ja taas tuntikausia, käyneet yhdessä lenkillä istuneet iltaa jne.
Hän on alkanut vihjailemaan syvemmästäkin kiinnostuksestaan minua kohtaan ja pelottavaa se, että minäkin välitän hänestä todella paljon! Välillä tunnen jopa hyvinkin voimakasta vetovoimaa, mutta en halua sitä näyttää millään lailla! Pidän visusti käteni kurissa lenkillä ja missä kuljemmekin! En haluaisi rikkoa kenenkään perhettä ja aiheuttaa huolta ja murhetta. Kuitenkin tämä ihminen vetää puoleensa liian voimakkaasti! Ristiriitainen olo!! Mitä tekisitte tässä tilanteessa?! No tietenkin pitäisi ottaa etäisyyttä jne.. Mutta helpommin sanottu kuin tehty. On ne nuo luonnon voimat niin järisyttävät ja pelottavatkin, kun pääsee vallalle...
Vastaukset 4
Vanhimmat
toisen mieheen kajoa ... Muuta Siperiaan vaikka mieluummin.
tavallista että sinkkunaiset etsiytyvät ns "ystäviksi" varatuille miehille...Mikä ihme teitä vaivaa?Siinä vaiheessa jos huomaa omien tunteidensa muuttuvan...on aika ottaa etäisyyttä.Ja jos toinen osapuoli alkaa osoittaa kiinnostuksen merkkejä silloin sinun pitää osoittaa selkärankaa ja lopettaa alkuunsa sellaiset jutut.
Haluatko ihan oikeasti vaikeuttaa omaa ja hänen elämäänsä?Luuletko että hän tosissaan olisi jättämässä lapsensa ja vaimonsa sinun vuoksesi?
Miten pystyt katsomaan peiliin jos aiheutat toiselle tuollaisen tilanteen puheillasi tai puheillanne?
Jokainen tietää rajat ja osaa irrottautua tilanteesta jos haluaa...
Valitettavasti saat vain itse sydänsuruja ja melkoisen ryöpyn vastaasi jos asia tulee ilmi...tarkoitan siis muita osapuolia..ja kun asia ei koskaan koske vain teitä kahta...vaan tällä miehellä on perhe ja siihen kuuluu myös muitakin ihmisiä kuin vaimo ja lapsi...asia koskee uskomattoman monia ihmisiä ja toivon todella että mietit ennenkuin toimit...voi olla aika vaikeaa katsoa itseään peiliin jos tietää aiheuttaneensa koko sopan.
Aina ei voi itsekkäästi miettiä vain omia tunteitaan..kaikkea ei voi saada mitä haluaa ja se on hyväksyttävä.Elämän faktoja.Ja se että nykyisin neuvotaan niin herkästi että anna palaa...unohda muut...mieti itseäsi..kerranhan täällä eletään..jessus kuinka itsekeskeistä ajattelua ja se kuvaa hyvin tämän hetken vallitsevaa trendiä..mulle heti kaikki ja nyt ja tässä ja mulla on oikeus...Entäpä sen ihmisen nykyinen ihmissuhde?Eikö heilläkin ole jotakin oikeuksia?
Jos pariskunnalla oikeasti menee huonosti...anna heidän selvittää ensin omat välinsä ja asiansa ennenkuin olet päätäpahkaa menossa heidän väliinsä,jolloin olet herkästi vain "ihastus" joka rikkoi hyvän liiton ja pahimmassa tapauksessa mies katuu ja jäät kuin nalli kalliolle tunteittesi kanssa...kun ihastukset varsinkin salaiset sellaiset päätyvät yhteen, se harvoin kestää koska ei oikeasti tunneta toista ollenkaan vaan kun totuus toisesta paljastuu ja saatkin ehkä sen josta olet unelmoinut...pilkka osuu omaan nilkkaan ja huomaatkin ettei se ollutkaan "hän" se oikea.Tai sitten hän huomaa sen ja taas olet yksin.
Vain sinä ja yksin sinä olet vastuussa teoistasi mutta kannattaa harkita tarkkaan kuinka monia ihmisiä ne teot tosiaan koskettavat ja oletko valmis ottamaan vastaan kaiken negatiivisen vain hetken hurmion takia?!
Kovia sanoja mutta tiedän mistä puhun koska kamppailen vastaavien asioiden kanssa tälläkin hetkellä...Minun neuvoni on että jos et pysty tai osaa pysytellä vain ystävänä niin katkaise sellainen suhde ennenkuin hajotat itsesi sillä.
Tsemppiä sinulle!!!
Minä olen vahvasti toista mieltä. Missä raamatussa se on sanottu että suhteellinen mies on pyhitetty jos hän itse ei näin oleta? Ihmissuhteet eivät toimi loogisesti, se on vain hyväksyttävä. Eikä mies tunnu olevan mikään kiertopalkintokaan, siis hänellä täytyy olla aitoja tunteita sinua kohtaan. Silloin on tässä perhesuhteessa jotain jo vialla, eikä se korjaannu siitä että sinä näyttelet pyhimystä, hän tulee löytämään jonkun toisen ajan kanssa kuitenkin. Ilmeisesti rakkaus edelliseen suhteeseen on jo kuollut koska muussa tapauksessa mies ei vilkuilisikaan muita. Anna mennä, elämä on tehty nautittavaksi ja mikä sen parempaa kun rakkaus!
Onhan se tuoki tietty yks näkökulma asiaan. Toisaalta - se riippuu aina tilanteesta! Koitahan pärjäillä pääs kanssa! Tsemppiä!